Hyvän kirjoittamisen kriteerit

Mitkä teidän muiden mielestä ovat hyvän kirjoittamisen kriteerit? Mitä aineksia tarvitaan siihen, että tekstiä/tarinaa voi sanoa hyvin kirjoitetuksi? Onko hyvässä kirjoittamisessa kyse pelkästä tyylitajusta ja mututunteesta vai onko sille jotkut selkeämmät syyt?

Ajattelin laittaa tällaisen kysymyksen jotta voisin oppia teiltä muilta lisää kirjoittamisesta. Minun mielestä hyvän kirjoittamisen kriteerit ovat:

1. Se, että tarina on mielenkiintoinen aiheeltaan, sellainen mikä kiinnostaa juuri minua.

2. Se, että kirjoittajalla on juuri tuota edellämainittua "tyylitajua."

3. Hyvä juoni.

4.Ja lopuksi se, että minusta-vaan-tuntuu-että-tämä-on-hyvin-kirjoitettu-tarina.

Joten, nyt Sinidean, Mannhaikotka, punnort ja muut vastaamaan tähän aiheeseen, niin saan taas lisää pohdittavaa ja opeteltavaa, kiitos! =)

Mun mielestä tärkeintä on se, että kirjoittaja tarjoaa lukijalle ajateltavaa. Esimerkiksi lempiromaanini Solaris sai minut mietiskelemään sitä, kuinka erilaisia erilaisten älyjen on mahdollista olla. Scifissä tällainen ajateltavan tarjoaminen onnistuu esimerkiksi tarjoamalla jokin uusi scifiasetelma ja tutkimalla sitä.

Kirja on myös hyvä, jos se saa lukijan näkemään jonkun asian uudelta kantilta. Tämä tietysti edellyttää sitä, että tarinan tarjoama näkövinkkeli on tosiaan uusi, eikä jotain sellaista, mihin lukija on törmännyt miljoonia kertoja. Esimerkiksi Do Androids Dream of Electric Sheep? saa näkemään empatian uudessa valossa, nimittäin siitä, kuinka se vääristyy, kun sen vaatimisesta tulee sosiaaline normi.

Tällainen kirjoittaminen tietysti vaatii kirjoittajalta aika paljon, kun hänellä pitäisi olla niitä uusia ajatuksia.

Kultasuu kirjoitti:
1. Se, että tarina on mielenkiintoinen aiheeltaan, sellainen mikä kiinnostaa juuri minua.

Tämä kriteeri herätti minussa halun kommentoida, joten yritän antaa oman panokseni tähän keskusteluun. Olen eri mieltä kanssasi erityisesti tästä ensimmäisestä kohdasta. Ihmiselle on tietysti luonnollista pitää eniten juuri niistä kirjoista, jotka käsittelevät omia mielenkiinnon kohteita ja itselle läheisiä asioita. Pidän sitä kuitenkin vähän hatarana syynä erotella toisistaan 'hyvä' ja 'huono' kirjoittaminen. Jokaisella ihmisellä on toisista eriävät kiinnostuksen kohteet ja mielipiteet, joten aina tulee vastaan joku, jota kirjoituksen aihe ei kiinnosta pätkän vertaa. Tekeekö se kirjasta tai novellista huonosti kirjoitetun? Minusta ei, sillä hyvä kirjoittaja kykenee tekemään lähes aiheesta kuin aiheesta edes etäisesti kiinnostavan.

En pitäisi tekstiä huonona vain aiheensa vuoksi, jos se on kuitenkin hyvin ja mielenkiintoa herättävästi kirjoitettu sekä ajatuksia ja tunteita herättävä. Haluaisinkin ajatella, että ihmiset tutustuvat uusiin asioihin ja oppivat paljon juuri lukemalla asioista, jotka eivät heitä välittömästi kiinnosta. Aiheen valinta on toki tärkeää, sillä hyvässä kirjoittamisessa on kyse myös ajankohtaisen tai ajattoman aiheen valinnasta kohderyhmän huomioon ottaen. Näin aiheen kai pitäisi olla mahdollisimman mielenkiintoinen mahdollisimman monelle ihmiselle.

Omiin kriteereihini lasken luultavasti sujuvan tarinankuljetuksen, aiheeseen sopivan kielen ja kerronnan, hyvän juonen, mielenkiintoiset teemat sekä kiinnostusta herättävät hahmot. Hyvä juonen määritelmä riippuu vähän kirjan aiheesta sekä tarkoituksesta: toisinaan sen pitää herättää ajatuksia, joskus tarkoituksena on juuri viedä lukijan ajatuksia pois arkisista asioista.

noreen kirjoitti:

Kultasuu kirjoitti:
1. Se, että tarina on mielenkiintoinen aiheeltaan, sellainen mikä kiinnostaa juuri minua.

Tämä kriteeri herätti minussa halun kommentoida, joten yritän antaa oman panokseni tähän keskusteluun. Olen eri mieltä kanssasi erityisesti tästä ensimmäisestä kohdasta. Ihmiselle on tietysti luonnollista pitää eniten juuri niistä kirjoista, jotka käsittelevät omia mielenkiinnon kohteita ja itselle läheisiä asioita. Pidän sitä kuitenkin vähän hatarana syynä erotella toisistaan 'hyvä' ja 'huono' kirjoittaminen. Jokaisella ihmisellä on toisista eriävät kiinnostuksen kohteet ja mielipiteet, joten aina tulee vastaan joku, jota kirjoituksen aihe ei kiinnosta pätkän vertaa. Tekeekö se kirjasta tai novellista huonosti kirjoitetun? Minusta ei, sillä hyvä kirjoittaja kykenee tekemään lähes aiheesta kuin aiheesta edes etäisesti kiinnostavan.

Joo, tuo on ihan totta ja minun ajatusmoka, sillä perusteella ei voi oikein mitenkään määritellä hyvää tai huonoa kirjoittamista. Itse kuitenkin ehkä eniten kallistun sille puolelle, että se mainitsemani ns. "tyylitaju" (joka myös on aika vaikeasti määriteltävä asia) on se miten ainakin minä mittaan tuota "hyvää" ja "huonoa" kirjoittamista. Kiitos, että otit asian puheeksi ja lisäsit panoksesti tähän keskusteluun, noreen!

Nyt kun olen suurimmilta osin ambitiovapaa harrastelijakirjoittaja, olen huomannut, että kirjallisuuden arvioiminen hyvä/huono -akselilla alkaa osittain tympiä minua. Se johtuu siitä, että kirjoittajana en pyri mihinkään täydellisen kirjoittamisen ideaaliin siinä mielessä, että yrittäisin saada aikaan mahdollisimman hyvän tarinan. Ennemmin ajattelen kirjoittamista yksisuuntaisena kommunikaationa lukijoiden kanssa. Kirjoittaessani minulla on nimittäin ajatus tai ajatuksia, jotka haluan välittää lukijoille, ja tarina on lähinä väline ajatusten välittämiseen. Lukijana asennoitumiseni on hyvin samantapainen: Mietin sitä, mitä sanottavaa kirjoittajalla on, ja millaista maailmankuvaa hänen kehittämänsä scifi/fantasiamaailma heijastelee.

Minä siis miellän kirjallisuuden hyvin pitkälle kommunikaationa, ja Risingin kirja-arvioita lukiessani olen huomannut, että ihmiset eivät yleensä tunnu mieltävän kirjallisuutta näin, vaan muille kirjallisuus vaikuttaisi lähinnä olevan kulutushyödyke.