Anne Leinonen

Anne Leinonen: Viivamaalari

Atena 2013 - Risingin tietokannassa

Anne Leinonen on viimeisen vuosikymmenen aikana tullut tunnetuksi novelleistaan ja yhdessä Eija Lappalaisen kanssa kirjoitetuista nuortenromaaneista. Leinonen on myös verkkolehti Usvan päätoimittaja ja pitkäaikainen fandomaktiivi, mutta nyt hän ottaa ensiaskelen "vakavan" aikuisten romaanin merkeissä - tyylilajin, jota turhan monesti tituleerataan siksi ainoaksi oikeaksi kirjallisuudeksi.

Viivamaalari kertoo kaupungista tai pienoisyhteiskunnasta, jossa jokainen saattaa arpajaisissa saada uuden elämänkohtalon osakseen: oli se sitten uusi työ, ura, lapset tai se pelätyin, kuoleman arpa. Jotkut tulevat arvotuksi useammankin kerran, jotkut välttyvät muutokselta kerrasta toiseen kuin ihmeen kaupalla. Ja toiset, kuten Viivamaalarin päähenkilö, katsotaan soveltumattomiksi osallistumaan arpajaisiin. Päähenkilö, tarinaa kertova nuori nainen, sijoitetaan resurssitoimiston haastattelun jälkeen uuteen ammattiin: hän saa apurahan ja hänestä tulee käsitetaiteilija. Koska moinen homma ei ihan maallikolle heti avaudu, nainen lähtee etsimään salaperäistä Ursulaa, joka häntä voisi ehkä auttaa. Ursula puolestaan on todellinen taiteilija: hän maalaa valkoista viivaa kaupungin halki.

Anne Leinonen: Vaskinainen

Osuuskumma 2015 - Risingin tietokannassa

Anne Leinosen Vaskinainen on aineksiltaan lupaava: suomalaista kansanperinnettä ja antiikin myyttejä, luontokuvausta ja vahvoja naishahmoja. Kaikilla kolmella päähenkilöllä on myös omat kutkuttavat lähtökohtansa: Ulpukka on vapautunut aiemmasta suovankeudestaan, mutta ajautunut toisenlaiseen umpikujaan etsiessään uutta päämäärää elämälleen. Vaskinainen taas siirtyy käskijän roolista käskettäväksi, kun hänet karkotetaan Tuonelasta. Niilas etsii keinoa autioituvan kotikylänsä pelastamiseksi, mutta hänelläkin on oma linkkinsä Tuonelaan. Erityistä kiitosta ansaitsee myös Eija Lappalaisen suunnittelema kansi. Vaskinainen näyttää kaikessa yksinkertaisuudessaan hyvältä ja kutsuvalta, joten siihen tarttuu mielellään.

Elämän ja kuoleman tematiikka on kirjassa jatkuvasti läsnä. Tuonela on kuitenkin kuvattu tuoreella tavalla, sillä yksi päähenkilöistä on itse kotoisin sieltä ja myös käyttää aktiivisesti kykyjään, jotka ovat kytköksissä tuonpuoleiseen. Kun kohtalottaret tai tuonelan henget useimmiten näyttelevät saduissa ja taruissa lähinnä statistin roolia, tällä kertaa yksi heistä on noussut kertojien joukkoon. Hahmoista erityisesti Vaskinainen ilahduttaakin tuoreudellaan, vaikka myös Niilas ja Ulpukka saavat tarinan edetessä tarpeeksi tilaa kehittyä ja kasvaa.

Anne Leinonen: Kirjanoita

WSOY 2017 - Risingin tietokannassa

Tuotteliaan spefikirjailija Anne Leinosen tuore, nuorille suunnattu Kirjanoita aloittaa kaksiosaisen sarjan, jonka toinen osa Noitakirja ilmestyy keväällä 2018. Teos on ylistyslaulu kirjarakkaudelle ja se vertautuu muun muassa Carlos Ruiz Zafónin Tuulen varjoon, Hanna Kauppisen Kirjaan, jota kukaan ei koskaan lukenut ja Michael Enden Tarinaan vailla loppua.

Teoksen miljöö Helby on Helsingin rinnakkaistodellisuus, jossa on hieman samaa, mutta monet asiat ovat hyvin erilaisia kuin meille tutussa maailmassa. Esimerkiksi Googlen sijaan hakukoneen nimi on Moogle ja kadulta voi napata riksakyydin. Päähenkilö on 17-vuotias, lukion kesken jättänyt helbyläinen Aura, joka näkee välähdyksiä tuohon toiseen kaupunkiin. Hän etsii töitä ja päätyy Menetettyjen unelmien taloon, jonka kellarissa on piilossa salaisuus.

Helbyssä ei ole kaikki kunnossa. Muutama vuosikymmen aikaisemmin pohjoinen muuttui joutomaaksi hiekkamatoineen, Auran äiti katosi tytön ollessa vuoden vanha, maailma kutistuu, eikä sellaisia paikkoja kuten Praha tai Japani tunneta enää ja paperi korruptoituu: kirjat ja muut paperituotteet ovat hapertuneet ja mädäntyneet pois. Korvaavaksi materiaaliksi ovat tulleet muovi, kangas ja metalli, lehtiä luetaan älymuovilta ja läpysköistä, jotka ovat eräänlainen versio tablettitietokoneesta. Aura on himolukija, joka ahmii tarinoita e-kirjoina.

WSOY 2018 - Risingin tietokannassa

Anne Leinosen Noitakirja on jälkimmäinen puolikas kirjaparista, jonka ensimmäinen osaKirjanoita ilmestyi vuosi sitten. Teos jatkaa tarinaa suoraan siitä, mihin se ensimmäisen kirjan lopussa jäi: Auran tätinä esiintynyt noita Selma on kaapannut aineettomaksi muuttuvan poikansa Pyryn mukanaan Helsinkiin. Aura ei pysty seuraamaan kaksikkoa, koska noita on sulkenut kaikki todellisuusaukot Helbyn ja Helsingin todellisuuksien välillä. Auran on kuitenkin löydettävä polku maailmasta toiseen, sillä tytön tehtäväksi tulee pelastaa paitsi rakastamansa poika, myös koko Helby.

Reitti löytyy Nuuksion aarniometsästä, joka on Helbyn puolella joutunut kirjataikuuden kohteeksi ja muuttunutRobert Holdstockin Alkumetsän vaikutuksesta vaaralliseksi. Leinonen on lainannut sanamagiaan katkelmia monista muistakin teoksista ainaWilliam Shakespearen Myrskystä Aino Kallaksen Suden morsiameen jaEmmi ItärannanTeemestarin kirjaan. Kotimainen kirjallisuus on läsnä vahvasti, sillä tekstin sekaan on pudoteltu lainausten lisäksi myös yksittäisiä sanoja, jotka liitetään tiettyihin kirjailijoihin, esim. Pahanukke viittaaMagdalena Haihin ja mifongitJ. S. Meresmaahan.