-
- Lukuhaaste: Popsugar 2023
- Lukupiiri / Eija | Eilen 23:09
-
- Lukuhaaste: Goodreads 2023
- Lukupiiri / Eija | Eilen 23:06
-
- Lukuhaaste: Helmet 2023
- Lukupiiri / Pisania | 22.09.2023 19:36
-
- Painaja ja muita runoja
- Leirinuotio / LordStenhammar | 19.09.2023 11:29
Patrick Rothfuss
Kirjailijasta on aiemmin keskusteltu paljon vanhalla foorumilla jo vuodesta 2007 lähtien, joten jatketaan täälläkin.
Itse tutustuin kirjailijaan vasta nyt luettuani Tuulen nimen. Pidin kirjasta, vaikka kokonaisuutena se ei ihan nappiin osunutkaan. Kirjan alkupuolisko oli oikein kiinnostava, mutta keskikohdassa meno oli valjumpaa, joskus jopa pitkäpiimäistä. Mm. Yliopisto = Velhokoulu meininki ei ollut minulle erityisen innostavaa lukemista ja välillä tuntui, että tarinaa pitkitetään ihan suotta. Erityisesti kirjassa pidin kehyskertomuksesta eli nykyisyydestä. Sen mystisyys saa halun selvittää, miksi on päädytty tällaiseen tilanteeseen eli menneisyydestä kuuleminen on välttämätöntä, jotta asiat selviävät. Kerrontatapa siis miellytti, mutta eteneminen olisi saanut olla rivakampaa. Kirjoitus on kuitenkin sujuvaa ja suomennoksessakin kieli on välillä kaunista.
Mietin 3½ ja 4 tähden välillä pisteytystä, mutta päädyin jälkimmäiseen, koska parannusta oli keskikohdan keskinkertaisuudesta lopussa ja lopulta kirjasta jäi varsin hyvä maku. Voi olla, että olisi kannattanut odottaa vielä vähän pidempään Tuulen nimen lukemisen kanssa, jotta Wise Man’s Fearin suomennos olisi lähempänä ilmestymistä, mutta ehkä muutaman vuoden jaksan sitä odottaa. En ainakaan tässä vaiheessa lähde englanninkielisen perään.
Rothfuss on yksi suosikkikirjailijoistani ja vaikuttaa tosi rennolta tyypiltä, seurailen hänen blogiaankin silloin tällöin. Viime vuonnahan hän teki sopimuksen seuraavasta fantasisasarjasta, joten sitäkin olen jo alkanut odottaa The Doors of Stonen ohella.
Minulle tämä on iloinen uutinen!maxs kirjoitti: Sen enempää spoilaamatta täytyy kyllä varoittaa että kakkososassa velhokouluilu jatkuu, itse pidän siitä sarjassa eniten, joten minulla ei ollut asian suhteen ongelmaa, mutta jos se tökkii niin toinen osa voi olla jonkinasteinen pettymys.
Itse tosiaan luin Tuulen nimen ensimmäisen kerran viime syksynä ja toisen kerran nyt kesällä ja siitä on tullut yksi lempikirjoistani. Tykkäsin hurjasti mm. Rothfussin luomasta maailmasta ja Kvothesta itsestään. (Olen heikkona älykkäisiin päähenkilöihin, ja Kvothehan on aikamoinen yleisnero). Myös kehyskertomus ja kieli olivat asioita joista pidin, vaikka välillä suomennoksessa olikin joitain aika kummallisia ratkaisuja. Kuitenkin esimerkiksi kohdat joissa Kvothe soittaa luuttuaan nostattavat minulle aina kyyneleet silmiin. Näin jälkeen päin voin ehkä yhtyä mielipiteeseen siitä, että tiivistämisen varaa olisi, mutta lukiessani olin niin täysin kirjan lumoissa, ettei pitkästymisen varaa ollut. Itse tosin pidin juuri velhoiluosioista ja tylsintä mielestäni oli ennenminkin
Velhokoulu osuus oli parhainta kirjassa, joten tässä valossa odotan vielä innokkaammin toista osaa. Ekassa osassa tökki vähän vastaan kirjan romanssivire. Luin samaan aikaan Scott Lynchin Locke Lamoraa, ja siinä pidin erityisesti siitä, että mukaan ei ollut (vielä) ahdettu romantiikkaa. Ilmeisesti luen romanttista hömppää niin paljon muuten, että tahtoisin saada fantasiakirjat ilman sitä.
Minäkin seurailen Rothfussin blogia, jonka perusteella kirjailija on todella mukava ja sympaattinen tyyppi. Hänen kirjoituksistaan tulee jatkuvasti hyvälle mielelle. Hän on kertonut olevansa itsekin fani ja olevansa edelleen hieman yllättynyt siitä, miten on noussut kuuluisuuteen. Niinpä hän ymmärtää ja sympatisoi myös omia fanejaan. (Edellinen pohjautuen omaan muistiin eli ei aivan kirjaimellisesti kannata ottaa.)
Itse pidin kirjan velhokouluilu-osuudesta siinä missä muistakin.
Ainoana pienenä piikkinä lienevät kohtaukset joissa Kvothe haahuilee Dennan perässä, jaan nimittäin parivaljakko Simmon & Wilem:n mielipiteen hänestä. Tosin tässä tapauksessa kyse ei tietenkään ole huonosta kirjoittamisesta, pikemminkin en vain itse pidä Dennan tyylisistä hahmoista.
Kolmatta osaa odotellessa.

Propagandalf kirjoitti: kyse ei tietenkään ole huonosta kirjoittamisesta, pikemminkin en vain itse pidä Dennan tyylisistä hahmoista.
Ehkä minulla on vähän sama eli Denna hahmona ei napannut, sen sijaan että itse varsinainen romantiikka olisi ollut huono lisä. Mutta, mene ja tiedä.
Minusta meno parani massiivisessa The Wise Man's Fearissä, mutta tiedän monien olevan eri mieltä. Aiempaa selvemmin tuli esille Kvothen epäluotettavuus kertojana. Lukija voi vain arvella, miten paljon todellisuus vastaa K:n tarinaa. Kuninkaansurmaajan kronikan hienoin ominaisuus saattaa olla, kuinka hyvin Rothfuss saavuttaa vaikutelman siitä, että Kvothe todella kertoo omaa elämäntarinaansa kuuntelijoille. Koska päähenkilö on pakkomielteinen Dennasta, hän käyttää valtavasti aikaa tämän kuvailuun. Vastaavasti jotkin lukijaa kiehtovat tapahtumat hypätään kokonaan yli. Tässäkin viittaan sarjan toiseen osaan.
Trilogian päätösosaa ei ole luvassa lähitulevaisuudessa. Wertzone-blogin ylläpitäjä tapasi juuri Rothfussin (ja Scott Lynchin) Lontoossa. Lainaus raportista :
It sounds like we shouldn't be holding our breaths about seeing The Doors of Stone in the near future
Ensi vuonna saamme kuitenkin uuden annoksen Rothfussin fantasiamaailmaa. George R.R. Martinin kotisivujen mukaan Rogues-antologia ilmestyy syyskuussa 2014. Tässä on mukana Rothfussin pienoisromaani The Lightning Tree, jonka päähenkilö on Kuninkaansurmaajasta tuttu Bast. Kertomuksen pituus on noin 20 000 sanaa. Jos haluaa jonkinlaista vertailukohtaa, niin lastenkirja Jali ja suklaatehdas sisältää alkukielellä suunnilleen 30 000 sanaa.
Rothfussin uudesta sopimuksesta, joka kattaa uuden fantasiasarjan, tiedotettiin tosiaan viime vuonna. Mitään tarkempaa informaatiota ei ole annettu, eikä kirjailija ole blogannut aiheesta. Kuten ei myöskään tv-sarjaoptiosta . Diili tuskin liittyy Kuninkaansurmaajan maailman menneisyydessä tapahtuvaan keskeneräiseen romaaniin, jonka työnimenä on Laniel Young-Again. Tämän piti alun perin olla lyhyt tarina, mutta Rothfuss jätti kirjoittamisen tauolle siinä vaiheessa, kun pituutta oli 60 000 sanaa. Kirjailija kertoi asiasta viime huhtikuussa. En tiedä, onko teos edennyt tämän jälkeen. Keväällä Rothfuss arveli lopulliseksi pituudeksi 90 tuhatta sanaa.
Rothfuss ja kustantamo pohtivat nyt tosissaan sitä, pitäisikö lyhyt Lanielista kertova romaani julkaista ensi vuonna (eli ennen Kuninkaansurmaajan päätösosaa), jotta fanit saisivat uutta luettavaa nopeammin. Rothfuss arveli pystyvänsä kirjoittamaan Laniel-romaanin valmiiksi noin kuukaudessa, mutta tämä tietenkin viivästyttäisi The Doors of Stonea entisestään. Hän itse kannattaa ideaa.
Minulle kirjasta jäi mieleen ennen kaikkea yliopisto-osuus (voi että, olisi niin upeaa päästä tutustumaan siihen laitokseen) ja runollinen tunnelma, vaikka esimerkiksi päähenkilön nimi olikin jo päässyt unohtumaan. Tämä ketju onneksi veresti muistoja niin nimien kuin tapahtumienkin osalta!
Pitäisi varmaan tutustua Rothfussiin enemmänkin, voisin aloittaa herran blogista kun sitä on täällä kehuttu. :)
Tuosta Laniel-kirjasta sen verran, että mä toivoisin sen julkaisua vasta kolmososan jälkeen. Mutta jos Rothfuss itse on asiasta innoissaan ja hänen tekee mieli viimeistellä se ensin, niin enpä mä sille mitään tietenkään voi. Ehkä se jotenkin piristää ja antaa lisää vauhtia kolmososan työstämiseenkin (tai vaihtoehtoisesti viettelee Rothfussin kokeilemaan muitakin syrjäteitä

Mainitsemassani tapahtumassa Rothfuss kertoi myös, ettei halua palaa loppuun Kuninkaansurmaajan viimeistä osaa väkisin kirjoittaessaan (jolloin lopputuloskin saattaisi olla epäonnistunut), vaan ottaa rauhallisemmin:
On the bright side, he did say something along the lines of "I'd rather stretch it out, and give you guys a dozen amazing books over 20 years, than burn myself out finishing book three and have it not even turn out well."
Minun puolestani Rothfuss kirjoitelkoon siis mitä mielensä tekee, mutta toivottavasti joskus myös sen The Doors of Stonen. Edellisten osien lukemisesta on nyt jo tarpeeksi pitkä aika, ettei odottamisessa ole enää mitään ongelmia. Ja saatanpahan tulla lukeneeksi aiemmat osat myös uudelleenkin, jos tarpeeksi pitkään menee. (Uudelleenluku on plussaa ja erittäin harvinainen tapaus täällä päin.)
Kaikki uusi Rothfussilta kiinnostaa eli Laniel-kirja kuulostaa vain ylimääräiseltä bonukselta. Rothfussilla tuntuu olevan paljon kaikenlaisia projekteja, joten epäilen, että yksi kirja sinne tänne ei oikeasti tunnu missään. Eiköhän hän kirjoita tuota The Doors of Stonea siihen vauhtiin kuin hyvältä tuntuu joka tapauksessa. Haluan ehdottomasti saada lukea laadukkaan ja tarkkaan mietityn päätösosan.
Voi myös olla, että Lanielin julkaisu tekee hyvää Rothfussin kirjailijanuralle. Martinin kaltainen vanha tekijä voinee vetkutella ihan rauhassa niin pitkään kuin sielu sietää, mutta Rothfussilta on tullut vasta kaksi kirjaa (lukuunottamatta yhtä (kahta?) satukirjasta), joten ehkä on ihan fiksua muistutella aina välillä ihmisiä olemassaolostaan.
Jatko-osaa en ole vielä lukenut, vaikka englanniksi olisikin saatavilla, mutta kun sen lukemiselle vapautuu aikaa, uskon nauttivani siitä yhtä paljon.
A novella (about 22,000 words) that centers around Bast. It's coming out in the Rogues anthology later this year.
I'm also working on another novella centering around Auri. I meant for it to be a short story, but it became a lot more than that, and right now it's creeping up on 25,000 words.
A short novel (short for me) set in Modeg. It tells the origin stories of one of the other legendary figures in my world: Laniel young-again. (That's probably going to be about 100-120 thousand words or so.)
Tämä vahvistaa sen, että Laniel-romaani ilmestyy ennen Kuninkaansurmaajan kronikan päätösosaa. Auri-kertomus oli minulle uusi tieto, siitäkin on tulossa mukavan pitkä. Missäköhän antologiassa (ja milloin) se julkaistaan?
Rothfussin arvio Lanielista kertovan kirjan lopullisesta sanamäärästä on noussut. Rowlingin Azkabanin vanki on alkukielellä 107 000 sanaa pitkä, Robert Jordanin Uusi kevät 121 000 ja Stephen Kingin Kolme korttia pakasta 128 000. Nämä siis vertailuna.
Eräs käyttäjä kirjoitti Redditissä:
I don't have a source readily available, but I know Pat's said a lot that this story will wrap up in 3 books.
There is a second trilogy planned in this same world from what I've heard though, it just more than likely won't be anymore of Kvothe's retelling of his life (might pick up shortly after he's done though, maybe Pat will answer that)
Ja kirjailija vastasi:
Yeah. Pretty much this.
Rothfuss siis myönsi, että häneltä on tulossa samaan maailmaan sijoittuva uusi trilogia. Ehkä kustantajan kanssa syyskuussa 2012 tehty julkaisusopimus koskee tätä.


Mutta kunhan vaan spekuloin mitään tietämättä. Kun nyt saisi Wise Man's Fearin ja Doors of Stonen luettua ensin.
