Brandon Sanderson

Brandon Sanderson yksi tämän hetken kuumimmista perinteisen "läskifantasian" soihdunkantajista. Suomessa hänet tunnettaneen parhaiten Ajan pyörän loppuunsaattajana.

Sandersonilta ei toistaiseksi ole suomennettu ainuttakaan kirjaa. Maailmalla hänet tunnetaan Ajan pyörä-operaation lisäksi etenkin Mistborn-trilogiasta sekä Stormlight Archive-sarjasta, jonka toinen osa ilmestyy ensi vuonna. Sanderson tunnetaan erittäin tuotteliaana kirjailijana (ja tästä myös usein pilaillaan, hän on esim. suunnitellut "julkaisuaikataulunsa" noin 12 vuodeksi eteenpäin ja hänen kotisivullaan on mittarit kirjojen edistymisestä), hänen tavoitteensa on kirjoittaa yksi suuri ja yksi pieni kirja joka vuoksi.

Lisäksi hänet tunnetaan erityisen tarkkaan suunnitelluista taikasysteemeistä sekä kunnianhimoisesta Cosmere-projektista (hänen lähes kaikki kirjasarjansa kuuluvat ja tulevat kuulumaan oman maailmansa lisäksi yhteiseen Cosmere-universumiin johon hän ripottelee piilotettuja viittauksia).

Sanderson kirjoittaa myös nuortenkirjoja, joista uusin Steelheart ilmestyi juuri. Sanderson on tällä hetkellä suosikkikirjalijani ylitse muiden.

Tässä ketjussa voi keskustella Brandon Sandersonista, hänen kirjoistaan ja asiaan liityvistä uutisista.

Itse harmittaa hyvinkin suuresti, ettei Sandersonin kirjoja ole suomennettu. Hän on tullut minulle todella tutuksi useasta eri foorumista jossa hän neuvoo aloittelevia kirjoittajia ja olen pitänyt hänen jutuistaan todella paljon. Olisi mahtava myös jossain kohti kokea, onko hän yhtä hyvä kirjoittaja kuin opettajakin. Sinänsä on kyllä ymmärrettävää ettei suomennoksia pahemmin ole, hänen kirjansa kun on niin mammuttimaisia. Toivottavasti jossain kohti pääsisi lukemaan hänen teoksiaan!

Niin, Sandersonin kirjat ovat juuri sellaista helppolukuista settiä, jonka luulisi helposti löytävän lukijakuntansa...? Kirjojen mammuttimaisuutta en sinänsä näkisi ongelmana, eiväthän ne kokonsa puolesta eroa juuri muusta kirjallisuudesta ja Cosmere-universumista huolimatta toimivat hyvin yksittäisinä teoksina. Jos Sandersonin kirjoista tehtäisiin elokuva tai TV-sarja, voisi yleisöä löytyä niin paljon että suomennettu julkaisukin kannattaisi.

Mistbornista on suunnitteilla elokuva, joka toteutuessaan voisi tosiaan kannustaa sen suomentamaan. Ainakin ensimmäisestä osasta tulisi varmasti mahtava leffa.. Se olisi kyllä hyvä myös suomeksi lukevien harrastajien kannalta, sillä pidän sitä erittäin hyvänä näytteenä Sandersonin taidoista. Legion-novellaa Sanderson on kauppaamassa tv-sarjaksi, mutta se on ilmeisesti enemmän näitä sivuprojekteja (scifiä). Se pitäisikin lukea, mutta itselleni on vielä Emperor's Soulkin rästissä.. ja sitten tuli tämä Steelheart..

Pidin pienen Brandon Sanderson-putken, kun noita pikkuprojekteja on jäänyt välistä (mm. Ajan pyörän alusta loppuunluku-urakan takia) ja nyt olen taas "ajan tasalla". Steelheart-uutuus enää lukematta, mutta se saa odottaa jonkun aikaa.

Legion-novella oli mielestäni varsin kiinnostava ja erilainen muihin Sandersonin kirjoihin verrattuna. Selitysten puute oli vähän yllättävää, kun yleensä Sanderson on kuitenkin "magic system guy", mutta toisaalta virkistävää. On vähän yllättävää, että Sanderson on juuri tätä kaupannut tv-sarjaksi, sen verran vaikeaa on varmasti tuo "Legion"-hahmo persoonineen toteuttaa.

Sitten luin Hugo-palkitun Emperors' Soulin, joka sijoittuu ilmeisesti Elantriksen maailmaan, mutta yhtäläisyyksiä ei oikein ollut, sillä tämä novella sijoittuu eri mantereelle, jossa on täysin eri kulttuuri ja.... aivan, uusi taikasysteemi. Kannattaa siis ehdottomasti lukea, vaikkei Elantrisesta olisi kuullutkaan. Emperors' Soul oli huomattavasti filosofisempi kuin Sandersonin tekstit yleensä (ei kuitenkaan tylsällä tavalla) ja vaikken joidenkin (esim. Orson Scott Cardin) tavoin pidä sitä Sandersonin kaikkien aikojen parhaana tuotoksena, aika täydellinen novella tämä joka tapauksessa oli. Toimii varmasti ensikosketuksena Sandersoniinkin, jos haluaa pienemmän otoksen.

Lopuksi luin vielä Rithmatist-nuortenkirjan. En ole suuri YA-fanittaja ja Sandersonin nuoremmille suunnattu Alcatraz-sarja tyssäsi osaltani jo ensimmäiseen osaan, mutta tämä oli mielestäni aikuisellekin todella viihdyttävää luettavaa. Sympaattisena lisänä kirjan päähenkilö oli samanniminen kuin Brandonin poika..

Liitupiirroksiin pohjautuva taikasysteemi oli alkutyrmistyksen jälkeen todella hauska keksintö ja se oikeasti toimi (ei tuntunut päälleliimatulta tai typerältä). Joidenkin mielestä tässä Sandersonin taikuuden "tieteellinen/perinpohjainen selittäminen" on lähtenyt käsistä, mutta en kokenut kirjaa niin, vaikka juoni kieltämättä jäikin maailmanrakennuksen varjoon. Seuraavaa osaa odotan innolla, kun Nebraskin saloja (luultavasti, toivottavasti) avataan lisää..

Nyt kun Ajan pyörät on saatu pois alta, Sanderson voi taas keskittyä massiiviseen Stormlight Archive-projektiinsa, ja Vuoden Tapaus fantasiafaneille eli Way of Kings II: Words of Radiancen julkaisu alkaa olla käsillä!

Esim. Amazonista voi ennakkotilata, jos vielä harrastaa fyysisiä kirjoja: Ennakkotilaus

Tor-kustantamosta on sanottu, että kirja on kirjaimellisesti niin paksu kuin kirjan on nykyisillä painotekniikoilla mahdollista olla, joten sikälikin se on hieno koristus ihan kirjahyllyyn lukulaitteen sijaan: Kuva painetusta kirjasta

Muista tämän vuoden Sanderson-projekteista olen varovaisen innostunut myös Steelheartin jatko-osan (Firefight) suhteen, sillä ykkösosa oli lopulta viime vuoden top5-suosikkejani, mutta aika pitkälti omaperäisyytensä voimin, joten saa nähdä kuinka hyvin idean pitkitys tällä kertaa maistuu.

Words of Radiance alkaa olla ahmittu, ja kyllähän tämä oli taas ihan mieletöntä tykitystä Sandersonilta. Suosittelen Stormlight Archivesia aikailailla kaikille, jotka vähänkin pitävät perinteisestä fantasiasta. Vähän kuin Ajan pyörä ilman kliseekierrätystä ja turhaa lätinää.

Ykkösosan lukeneille suosittelee lämpimästi kertaamaan vähintään tämän verran. WoRissa ei pahemmin kerrata...

Tulin hankkineeksi ja lukeneeksi Sandersonin novellan The Emperor's Soul. En aiemmin ollut lukenut häneltä muuta kuin Ajan pyörää, vaikka Mistborn on hyvän aikaa ollutkin lukulistalla. Tykkäsin Emperor's Soulista todella paljon ja hankin nyt sen innoittamana myös Mistbornin ja sitä seuraavat osat Kindlelleni.

Nautin Sandersonin tavasta tarkastella Ajan pyörän hahmoja Jordania syvällisemmin ja sama tunne hahmon pään sisälle pääsemisestä oli vahvana myös Emperor's Soulissa. Toivottavasti samaa tyyliä löytyy Mistbornistakin.

The Emperor's Soul teki vaikutuksen minuunkin. Se on toimiva ja kiehtova tarina, varsin tasapainoinen kokonaisuus ( arvio blogissani). Se voitti ansaitusti Hugon omassa kategoriassaan. Harkitsen myös Sandersonin muita teoksia, joita samoin olen ekirjoina hankkinut. Lukemisessa en vain ole vielä päässyt alkuun. Ajan pyörän viimeinen osakin jumittaa yhä.

Luin Mistbornin nyt loppuun. Se oli perusviihdyttävää perusfantasiaa, mutta sen enempään se ei yltänyt. Uskoisin lukevani jatko-osatkin jossain vaiheessa, mutta mitään erityistä kiirettä minulla ei ole. Seuraavaksi voisin lukea Sandersonilta mieluummin jotain uudempaa, sillä olen selvästikin pitänyt hänen uudemmasta tuotannostaan enemmän.

Olen lukenut Brandonilta kolme Ajan Pyörää ja kolme Mistbornia. Dramaattiset käänteet kirjailija ainakin osaa, ja Mistbornin loppukohtaus on ehkä paras lukemani. Muuten Sanderson ei ole aivan ihmeellinen. Mistbornissa jotkut hahmot ovat liian "cooleja", ja muutenkin dramatiikka menee välillä vähän yli.

Aion kyllä tutustua Brandoniin enemmän, ainakin Mistbornin jatko kiinnostaa.

Sanderson kyllä on kieltämättä kehittynyt kirjoittajana aika paljon sitten ensimmäisten kirjojen, mikä kannattaa pitää mielessä jos tutustuu häneen esim. ilmaisen Warbreakerin kautta. Jossain haastattelussa hän jopa sanoi että kaikki Stormlight Archivesia edeltävät sarjat olivat vain harjoittelua sitä varten.

Nyt on tullut "pitkästä aikaa" taas uutta Sandersonia. Shadows Beneath -antologiassa on uusi Cosmere-novelli "Sixth of Dusk" ja ihan pian ilmestyy jatko-osa Legion-novellille "Skin Deep". Loppuvuodesta tulee vielä Steelheartin jatko-osa Firefight, jota itse odotan näistä eniten. Sitä odotellessa kannattaa lukea e-kirjana julkaistu Steelheart: Mitosis , joka oli ihan kiinnostava, joskin ikävän lyhyt välipala.

Youtubessa on myös kaksiosainen video, jossa Brandon lukee Stormlight Archivesin kolmososan ensimmäisen luvun: 1. puolisko ja 2. puolisko

Sandersonin tuotteliaisuus on mahtavaa, silloin kun se on perusteltua, mutta nyt tuli kyllä luettua kaksi tekemällä tehtyä tapausta peräjälkeen. Legion: Skin Deep odotetusti, sillä en meinannut jaksaa kiinnostua ideasta edes alkuperäisen novellin vertaa ja nyt vielä Firefightkin, jota sentään odotin paljon, sillä Steelheart on yksi ainoista [aikuisena luetuista] nuortenkirjoista joista olen pitänyt. En suosittele kumpaakaan ellei ole akuutti lukemisenpuute. Reckonersin kolmososasta on näillä näkymin tulossa ensimmäinen Sanderson, jonka jätän lukematta. Toivottavasti Shadows of Self ei kärsi samasta ongelmasta.. mutta voi olla että kärsii, koska Alloy of Law tuntui aikanaan aika välityöltä. Pahoja vierotusoireita siis tulossa, seuraavaa oikeasti hyvää sandersonia joutunee odottamaan melkein normaalin kirjailijan työtahdin verran.

Tulipahan tuossa jokin aikaa sitten luettua sekä The Way of Kings että Words of Radiance. Ja olivatpahan LOISTAVIA kirjoja molemmat! Skaala on suuri, mutta jotenkin Sanderson onnistuu pitämään homman täydellisesti kasassa, esittäen uusia pohdiskelun aiheita ja antaen vastauksia aiempiin juuri sopivassa tahdissa.
Kirjojen taistelukohtaukset ansaitsevat myös kehuja, harvoin tulee kirjaa lukiessa eläydyttyä niin paljoa miekkataisteiluihin kuin näissä. Kaikki hahmotkin onnistuvat olemaan mielenkiintoisia.
Vaikka kuinka mietin niin en rehellisesti sanottuna keksi näistä heikkoja puolia, parasta "perusfantasiaa" tällä hetkellä ehdottomasti, ja tällä on potentiaalia nousta yhdeksi kaikkien aikojen kovimmista fantasiasarjoista. Toisaalta on tässä hyvin aikaa vielä ryssiä koko homma, mutta kahden ensimmäisen osan perusteella luotto Sandersoniin on kova .

Noin muuten olen Sandersonilta lukenut Mistborn -trilogian (hyvä) ja Warbreakerin (ihan jees), mutta Stormlight Archive on kyllä ihan omassa sarjassaan.

Woo! Ei ihan pelkkää yksinpuhelua. Stormlight Archives on kieltämättä Sandersonin pääteos, rohkaistukaa muutkin kokeilemaan. Pari hyvää syytä empiville:
-Sanderson kirjoittaa eeppisesti mutta selkeästi,ei tarvitse hajoilla niin kuin esim. Malazanissa (sitä väheksymättä)
-Juonenkuljetuksessa Sanderson on omaa luokkaansa (ekoissa kirjoissa oli sanderson avalanche niminen ongelma (ei siis kannata aloittaa Elantriksella! ), jossa trillerimäisesti rakennettiin huipennus kirjan loppuun mutta uudemmissa meno on ammattimaisempaa,kiinnostavaa alusta loppuun)
-Maailma on järkevä ja looginen, moni scifi-fani varmasti arvostaa tätä. Ei ole järjetöntä/selittämätöntä taikuutta tai deus ex machinaa, mutta silti paljon ihmeentuntua.
-Sanderson kirjoittaa ahkerasti, sarjan ei tarvitse pelätä kesken
-Suuri osa Sandersonin kirjoista sijoittuu samaan universumiin kuin Stormlight, eri planeetoille toki, yhteyksien bongailusta saa oman harrastuksensa jos sellaista kaipaa

Sandersonilta tuli taas uutta. Vähän erilaista uutta.

God-Emperor Kairominas is lord of all he surveys. He has defeated all foes, has united the entire world beneath his rule, and has mastered the arcane arts. He spends his time sparring with his nemesis, who keeps trying to invade Kai's world.

Except for today. Today, Kai has to go on a date.

Forces have conspired to require him to meet with his equal--a woman from another world who has achieved just as much as he has. What happens when the most important man in the world is forced to have dinner with the most important woman in the world?

Stormlight Archive -sarjan toinen osa Words of Radiance voitti tämän vuoden Gemmell Awardin (merkittävin perinteisen fantasian palkinto). Muut ehdokkaat olivat Joe Abercrombien Half a king, John Gwynnen Valour, Mark Lawrencen Prince of Fools ja Brent Weeksin Broken Eye.

Ostoon ja lukulistalle menee heti.
Tuli kolme viimeistä Ajanpyörä kirjaakin luettua ja ihan hyvin päätti tarinan. Vielä ku joku nekin suomentaisi...