- Edesmenneet
- Satama / LordStenhammar | Tänään 10:53
- Lukuhaaste: Goodreads 2022
- Lukupiiri / HourglassEyes | Eilen 14:46
- Pallosalama - Cixin Liu
- Lukusali / karivaan | 10.08.2022 16:13
- Kirja-arviot kirjojen sivuilla uudistuivat
- Ilmoitukset / Darkki | 10.08.2022 16:01
- Mitä opit tänään?
- Satama / Pisania | 09.08.2022 21:34
Robin Hobb
Liveship Traders anyone! Onko jotain muuta, mitä ei ole käännetty?
Megan Lindholmin Wizard of the Pigeonsin uuden laitoksen julkaisu on taas siirtynyt. Nyt ilmestymisajaksi annetaan tammikuu 2020.
Nettikirjakauppojen mukaan pokkari julkaistaan jo heinäkuussa.Jussi kirjoitti: Otavan syyskatalogista selviää, että Narrin salamurhaaja ilmestyy Seven-pokkarina syyskuussa.
Asia selviää katselemalla englanninkielisen Risingshadow'n tietokantaa.KiLLPaTRiCK kirjoitti: Liveship Traders anyone! Onko jotain muuta, mitä ei ole käännetty?
Näytti olevan täällä Tampereellakin! Kävin lunastamassa omistukseeni ilmeisesti myymiön viimeisen kappaleen (jonka senkin löysin tuurilla jo luovutettuani etsinnät). Kiitos vinkistä!Jussi kirjoitti: Huomasin tänään Joensuun Prisman kirjaosastolla, että kovakantinen Narrin salamurhaaja oli myynnissä 14,90 eurolla. En tiedä, onko tarjous voimassa kaikissa Prismoissa. Kohtalaisen edullinen hinta.
Tuon ekan osan olen kyllä lukenutkin englanniksi aikoinaan! Nyt on toinen osa kirjastosta lainassa mutta sitä en ole vielä saanut aloitetuksikaan. No, vielä ehtii...
Hobb puhui blogissaan syyskuun alussa juhlalaitoksesta. Viestissä on näytteenä kuva Narrista. Villeneuven värimaalauksia on kirjassa siis yhteensä kymmenen kappaletta. Hobb ei mainitse merkinnässä mitään Näkijän tarun seuraavien osien julkaisuista vastaavina kuvitettuina versioina. Toivottavasti sellaiset ovat tulossa!
Megan Lindholmin Cloven Hooves on nyt saatavilla pitkän tauon jälkeen pokkarina, esimerkiksi Adlibris toimittaa. Narrin salamurhaajan Seven-pokkari tosiaan ilmestyi kesällä. Selailin sitä kirjakaupassa ja havaitsin, että tekstin asettelu pokkarissa on järkevää. Ei siis käynyt niin kuin Lordi Kultaisen Seven-pokkareissa, joissa on valtavat marginaalit ja teksti pienellä keskellä.
Salamurhaajan kohtalon pituudeksi on Otavan sivustolla päivitetty 976 sivua. Jää nähtäväksi, onko tämä todellinen sivumäärä.Jussi kirjoitti: Ennakkotiedoissa Salamurhaajan kohtalon pituudeksi on merkitty kovakantisena 940 sivua. Ei ihan ylletä Salamurhaajan taipaleeseen, joka oli sidottuna 975-sivuinen.
EDIT: Nyt on selvinnyt, että Royal Assassin julkaistaan ensi kesäkuussa kuvitettuna kovakantisena laitoksena!
Otavan ensi kevään ohjelma on selvillä. Ainoa Hobb-julkaisu on Narrin vaelluksen Seven-pokkari tammikuussa. Jos joku toivoi Liveship Traders -trilogian suomennosta, niin ainakaan keväällä 2020 kääntäminen ei vielä ala.
Juhlalaitoksen kansikuva:Jussi kirjoitti: Nyt on selvinnyt, että Royal Assassin julkaistaan ensi kesäkuussa kuvitettuna kovakantisena laitoksena!
Minulta meni ohi, että Hobb kertoi blogissaan 21. syyskuuta Farseer-trilogian kuvitetuista juhlalaitoksista. Kaikki kolme ovat siis tulossa.
Assassin's Apprenticen juhlalaitoksen ilmestymisestä on yli kuukausi aikaa, mutta linkitetään vielä Tor.comin artikkeli, josta löytyy neljä näytekuvaa. En ole päässyt selailemaan kirjaa, mutta ymmärtääkseni siitä puuttuu kansipaperi, samaan tapaan kuin Martinin A Game of Thronesin ja A Clash of Kingsin kuvitetuista juhlalaitoksista.
Olen puhunut ketjussa siitä, että brittikustantajalta on tulossa uusi pokkariversio Megan Lindholmin vanhasta romaanista Wizard of the Pigeons. Sen ilmestymisaika on jatkuvasti siirtynyt. Näillä näkymin pokkari julkaistaan ensi maaliskuussa.
EDIT: Tässä uusi kansikuva:
Kyyneleet tuli silmään lopussa. Hieno matka, joka kesti vuosia. Tämä viimeinen trilogia tietysti kirvoitti vielä ennemmän halua lukea tuo elolaivojen trilogia. Rakas joulupukki, voisinko saada...
KiLLPaTRiCK kirjoitti: Kaikki yhdeksän suomennettua kovakantista hyllyssä ja luettuina.
Kyyneleet tuli silmään lopussa. Hieno matka, joka kesti vuosia. Tämä viimeinen trilogia tietysti kirvoitti vielä ennemmän halua lukea tuo elolaivojen trilogia. Rakas joulupukki, voisinko saada...
Täytyy kyllä yhtyä edelliseen mielipiteeseen täysin. Itsellä myös kirjat hyllyssä ja luettuna. Ja miten upea päätös matkaan saatiinkaan... Elolaivojen trilogia luettuna lontooksi ja löytyy myös hyllystä, mutta odotan sitä siitä huolimatta suomennettuna kuin kuuta nousevaa.
Assassins Apprenticen illustrated versio myös matkalla hyllyyn.
WOOOOOOOT!Hei
kiitos yhteydenotosta ja kiinnostuksesta julkaisemaamme tekijää kohtaan. Pahoittelemme, että vastauksemme on viipynyt näin pitkään.
Olemme juuri tehneet päätöksen hankkia sarjan The Liveship Traders käännösoikeudet. Ensimmäinen osa ilmestyy näillä näkymin syksyllä 2020.
Ystävällisin terveisin
Päivi Surakka
Osastoassistentti
Kustannusosakeyhtiö Otava
Edit: Tuhannes viestini tälle foorumiversiolle! Nyt oli arvoisensa aihe!
Otavalle suuret kehut! Kääntäjänä varmasti jatkaa Ilkka Rekiaro. Ehkä Elolaivojen jälkeen suomennosvuorossa on The Rain Wild Chronicles.
Veikkaan, että Otavan suomennoksen kansikuva on tämä:
Ja nyt tulee tällaisia uutisia? Ei tästä pääse yli. Otavalle kiitos.
Eli Hobb oli aloittanut uuden Näkijän tarun maailmaan sijoittuvan Pörri-kirjan laatimisen, mutta koronapandemian takia hän on pannut sen hyllylle ja keskittyy Megan Lindholmina kirjoittamiseen. Maaliskuisessa bloggauksessa Hobb sanoi:Megan Lindholm has been doing a lot of writing. The book I had planned and begun work on was about Bee. But it centered around the recurrence of the blood plague, and I'm not sure anyone wants to read about a viral plague right now. Isn't fantasy about escaping our day to day lives?
Koska kyseessä on Tacomaan sijoittuva urbaani fantasia, niin tämä liittyy uskoakseni Celtsieen. Syksyllä 2018 ilmestyi Celtsien hahmon esittelevä tarina Community Service antologiassa The Book of Magic. Minulle on jäänyt epäselväksi, kirjoittaako Lindholm lisää novelleja, vai onko hänellä tarkoitus laatia täysmittainen romaani Celtsiestä. Hän on viime vuosina maininnut hahmon usein blogissaan.I am writing, or rather, Megan Lindholm is. That part of me is pushing along an urban fantasy set in Tacoma.
Trilogian avausosan Fool's Assassin luin muutama vuosi sitten, ja tykkäsin siitä valtavasti. Ehkä tauossa oli taustalla se, että Hobb kertoi trilogian olevan päätös Fitzin seikkailuille. Jotenkin ei ole uskaltanut lukea lopetusta, kun tietää, että tässä sitten on kaikki. Asiaan on myös vaikuttanut se, että omistan kaikki kolme kirjaa. Minulla on aina lainassa paljon teoksia kirjastosta, ja ne menevät lukujonossa omien kirjojen edelle, koska ne on pakko jossain välissä palauttaa. Omilla ei ole niin kiirettä.
Nyt koronan aikana sain vihdoinkin aikaiseksi jatkaa Fitz and the Fool -trilogian lukemista. Periaatteessa olisin voinut lukea suomeksi, mutta en ruvennut kesken sarjaa kieltä vaihtamaan. Ja tosiaan omistan kaikki osat englanniksi kovakantisina. Minusta Fool's Assassin oli erittäin hyvä romaani, viiden tähden arvoinen. Mutta varmaan silti heikoin kaikista Fitz-kirjoista. Teos oli tavallaan pohjustusta, ja siinä ei niin hirveästi tapahtunut. Fool's Questissa onneksi oli alussa kertailua, joten muutaman vuoden tauko ei haitannut. Pidin FQ:sta enemmän kuin trilogian avausosasta, ja se on ihan parhaiden Fitz-kirjojen tasoa. Nyt tapahtumista ei ollut pulaa! Jotkut kohdat iskivät yllättävän kovaa tunteisiini, ja se sai minut ihan itkemään, kun
Oli hienoa, kun Fool's Questin lopussa matkustettiin erääseen kaupunkiin, ja tavattiin The Rain Wild Chronicles -sarjasta tuttuja hahmoja. Assassin's Faten alku (Fitzin tarina) on tapahtunut samassa kaupungissa. Narri ja Näkijä tuntuu olevan vahvasti jatkoa myös TRWC:lle sekä The Liveship Tradersille, eikä vain aiemmille Fitz-trilogioille. En sitten tiedä, kuinka ainoastaan suomennetuihin kirjoihin tutustunut suhtautuu tähän. Saako esimerkiksi Kelsingran asukkaista mitään irti, jos ei ole lukenut heidän aiemmista vaiheistaan?
Hobb on nerokkaasti kietomassa kaikkien edellisten Realm of the Elderlings -sarjojensa tarinat yhteen. Clerresistä ja Palvelijoista on saatu luotua todella uhkaava kuva, ja sitä en olisi arvannut, että Clerres
Viimeksi luin kirjan seitsemännen luvun "Beggar". Tämä on Beestä (Pörristä) kertova, ja siinä esitellään lukijalle Chalcedin kaupunki (suomeksi Malmi?). Minusta kyseessä oli Assassin's Faten toistaiseksi paras luku, se oli jotenkin mestarillisesti kirjoitettu. Tuntui, kuin olisi itse vieraillut kaupungissa. Jos muistan oikein, ei kaupunki ole aiemmissa Hobbin teoksissa saanut tällaista tarkkaa kuvausta.
Vielä mietteitäni spoilerimerkinnän takana:
Kun lukee ennenäkyjä, niin ei voi olla ajattelematta, että tarinan ainoa mahdollinen päätös on, että Fitz rakentaa taitokivestä oman lohikäärmeensä, joka on suden muotoinen. "Wolf of the West" on mainittu muutaman kerran.
Pohdin edellisessä viestissäni sitä, saako The Rain Wild Chroniclesia lukematon kaikkea irti kirjan alkupuolesta. Mutta kun jatkoin kirjaa eteenpäin, niin tärkeämmäksi kysymykseksi nousi, onko Salamurhaajan kohtaloa mitään järkeä lukea, jos The Liveship Traders on jäänyt välistä. Ja Hobbia suomennoksina seuraaville näin on käynyt. Viimeisimmissä Fitzin näkökulmaluvuissa on tuntunut siltä, että lukee jatko-osaa Elolaivat-trilogialle. Minusta se on mahtava asia, sillä TLT taitaa olla suosikkini kaikista Hobbin sarjoista. Ellei Narri ja Näkijä nouse ohi! Mutta trilogiaa lukematon ei voi fiilistellä tuttujen hahmojen paluulla. Ja tekstissä on surutta spoilattu Elolaivojen juoni. Jos Narrin ja Näkijän jälkeen tarttuu ensimmäistä kertaa Liveshippeihin, ei tarinassa taida olla mitään yllätyksiä jäljellä.
Omistan Assassin's Faten kovakantisena brittilaitoksena. Sen etuliepeestä löytyvässä juoniselostuksessa mainostetaan, kuinka lukija pääsee matkaamaan Sadejoelle ja Merirosvosaarille, ja saa nähdä, mitä elolaivoille Paragon ja Vivacia sekä näiden miehistöille kuuluu. Mutta suomennoksen takakansi- tai lievetekstissä ei ole mitään viittauksia tällaiseen. Sinänsä ymmärrettävää, kun Liveship Tradersia ei ole suomennettu, eikä ole siis järkevää markkinoida kirjaa yhteyksillä kyseiseen sarjaan.
Mietteitäni Liveship-trilogian hahmoihin liittyen spoiler-merkinnän takana:
Althean, Brashenin ja Paragonin paluu tarinaan isossa roolissa oli upeaa. Samoin vierailu Merirosvosaarille, jossa tavattiin Wintrow, Etta ja Vivacia. Tämä oli ensimmäinen kerta Liveship-trilogian lopetuksen jälkeen, kun nämä kolme nähtiin. Wintrow oli suosikkihahmoni Liveshipeissä, ja pidän Vivaciasta enemmän kuin Paragonista. Siinä kohdassa meinasin hurrata ääneen, kun Vivacia ilmoitti lähtevänsä Paragonin mukana kohti Clerresiä, Mutta pettymyksekseni laiva päättikin matkata kahden lohikäärmeen kanssa kohti Others' Islandia. Mutta hän lupasi jatkaa seuraavaksi Clerresiin, joten saa nähdä...
The Rain Wild Chroniclesin kahdessa viimeisessä osassa Hobb nosti kolme Liveship Tradersista tuttua henkilöä tarinan keskiöön, ja antoi heille näkökulmalukuja: Malta, Reyn ja Selden. Nyt Assassin's Fatessa tosiaan muitakin Liveship-hahmoja palautettiin tarinaan. Vähän kyllä harmittaa, etten voi nähdä Wintrow'n, Althean tai Brashenin näkökulmaa, kun teksti on kirjoitettu minä-muodossa. Se yllätti, että kaikista The Dragon Keeperissä esitellyistä uusista hahmoista Hobb antoi juuri Rapskalille merkittävän roolin Assassin's Fatessa. Ehkä syynä on se, että miehen ja hänen lohikäärmeensä tarina jäi Sadekorven aikakirjojen lopetuksessa enemmän auki kuin muiden lohikäärmeenhoitajien.
Ja mietintää Beestä (Pörristä):
Puhuin edellisessä viestissäni tunteisiin kovasti vetoavista kohtauksista. Viimeksi lukemassani Fitzin näkökulmaluvussa Narri kertoi, että hänen uniensa perusteella Bee saattaa olla "broken beyond repair". Ja sitten todettiin, että Fitz ja Narri on kumpikin särjetty kidutuksella, mutta palanneet entistä vahvempina. Tai ainakin palanneet. Ennen tätä kohtaa selvisi Chaden kuolema. Lukiessa silmät kostuivat.
Tähän mennessä Hobb on kirjoittanut erittäin hyvät lopetukset sarjoilleen, ja uskon, että Fitz and the Fool -trilogia ei muodosta poikkeusta. Jollakin tasolla vähän pelottaa lukea kirja loppuun, sillä uskon tunteiden olevan koetuksella. Ja kuitenkin haluan malttamattomasti jatkaa eteenpäin.
Tämä on Lindholmin kirjoista ainoa, joka mielestäni pääsee samalle tasolle Hobbin tuotannon kanssa. Siitä huolimatta, että romaani on Seattleen sijoittuvaa urbaania fantasiaa. En ole toisaalta vieläkään lukenut Cloven Hoovesia, tai yhdessä Steven Brustin kanssa kirjoitettua The Gypsyä. Toisessa blogimerkinnässä Lindholm muistelee WotP:n kirjoittamista.
Luin tosiaan loppuun Assassin's Faten. Mielettömän hyvä kirja, varmaan Hobbin paras. Joka tapauksessa paras romaani, jonka olen lukenut sitten kesän 2011 ja Martinin A Dance with Dragonsin. Viisi tähteä tuntuu liian vähältä, tällaisille kirjoille pitäisi kehittää kuuden tähden luokitus... Viimeistä kolmeakymmentä sivua lukiessani minulla oli nenäliinoja vieressä, ja niille todella oli tarvetta.
Täytyy toivoa, että Hobb jatkaa hyllyttämänsä Bee/Pörri-romaanin kirjoittamista. Haluan uutta Kuuden herttuakunnan maailmaan sijoittuvaa materiaalia! Fitz and the Fool -trilogiassa selvennettiin Taidon ja muun taikuuden olemusta, mutta asioita jäi silti vielä auki. Se oli mieltä räjäyttävää, kun
Noin vuosi sitten Hobb vastasi Redditissä fanien pohdiskeluun siitä, mitä hän kirjoittaa parhaillaan. Luin vasta nyt vastauksen:
Patience & Lacey -tarinan piti ilmestyä Gardner Dozoisin toimittamassa antologiassa, jonka julkaisu peruttiin Dozoisin kuoleman johdosta. Hobb on näköjään jatkanut sen parissa, ja kertomus saattaa olla pienoisromaanin sijasta täysmittainen romaani! Tuo vastaus on toki kirjoitettu viime vuoden huhtikuussa, joten sen jälkeen on voinut tapahtua vaikka mitä.Hello. Absolute honesty. I took a lot of time off from writing. When you live, love and work with the same characters for 25 years, and then things wind to a close, well, I suppose I needed a little closure myself.
In the last year or so, I've been a dilettante. (I didn't spell that by myself; auto correct rescued me.) I've been writing all over the map. Potential picture books, a script that might be a comic or a tv series, an end of the world novel, a Bee novel, some stuff that is too weird to describe in a phrase, a YA story... Some of it I've finished, stood back and looked at and went, Hm. Most of it is still dangling, half finished.
Arthritis in my hands is a factor. I cannot type for hours and hours as I used to. My space bar thumb is the worst, and writing without spaces between words just doesn't work.
So, in summary. Am I working on anything? Yes. The Fall from Grace. A novella/novel about Patience and Lacy when they were young women. I've put myself back on a regular goal schedule, and we will see how my hands hold up.
Minusta on erikoista, että Salamurhaajan kohtalo ei saanut Tähtifantasia-palkintoehdokkuutta. Ellei sitten taustalla ollut se, että Narrin salamurhaaja löytyi viime vuonna finalisteista. Ehkä raati ajatteli, että tämä on riittävä tunnustus Narri ja Näkijä -trilogialle. Kohtalo on kuitenkin kirjana selvästi parempi kuin Salamurhaaja. Kuten myös sarjan keskimmäinen osa Narrin vaellus.
EDIT: Pitää vielä sanoa yksi asia. Tykkäsin siitä, kuinka tarinan näennäisen kliimaksin jälkeen Assassin's Fate jatkui vielä pitkään. Sama juttu, kuin aiemmin Fool's Fatessa. Viittaan siiis
Kettricken
Nighteyes
Megan Lindholm kirjoitti äsken Redditissä Wizard of the Pigeonsin uuteen laitokseen liittyen:
Wizard (like all the Lindholm books) has been out of print in the US for many years. I've been hesitant to reissue the old Megan Lindholm books, some of them seem very dated to me.
Kiinnostavaa, että Lindholm on epäröinyt uusintapainoksia, koska osa kirjoista tuntuu hänestä todella vanhentuneilta. Minusta Lindholm-teosten ongelma ei ole vanhentuminen vaan se, että ne ovat yleisesti ottaen selvästi heikompia kuin Robin Hobbin tuotanto.
Ensimmäinen Lindholmilta lukemani kirja oli The Reindeer People. Aloitin sen innostuneena ja oletin romaanin olevan samaa tasoa kuin Hobb-nimellä julkaistut. Kyseessä kun on sama kirjailija. Mutta nopeasti huomasin, että kirjoitustyyli on erilainen. Ja loppuun päästessäni Porokansa oli iso pettymys. Jokainen lukemani Hobbin teos oli ollut loistava, mutta tämä vain keskinkertainen.
The Reindeer Peoplen pelästyttämänä minulla meni pitkään, ennen kuin uskalsin kokeilla uudestaan Lindholmia. Mutta opin kuitenkin pitämään kirjailijasta. Tykkäsin The Ki and Vandien Quartetista, ja kuten edellisessä viestissä sanoin, iski Wizard of the Pigeons täysillä. Lindholm on aiemmin kertonut pitävänsä Alien Earthiä epäonnistuneena. Se on kirjailijan ainoa scifiromaani, ja Lindholm ei aio kirjoittaa koskaan uudestaan science fictionia romaanimitassa. Minusta Alien Earth oli OK-luettavaa – annoin sille kolme ja puoli tähteä enkkupuolen tietokannassa.