Robin Hobb

Huomasin tänään Joensuun Prisman kirjaosastolla, että kovakantinen Narrin salamurhaaja oli myynnissä 14,90 eurolla. En tiedä, onko tarjous voimassa kaikissa Prismoissa. Kohtalaisen edullinen hinta.

Megan Lindholmin Wizard of the Pigeonsin uuden laitoksen julkaisu on taas siirtynyt. Nyt ilmestymisajaksi annetaan tammikuu 2020.

Jussi kirjoitti: Otavan syyskatalogista selviää, että Narrin salamurhaaja ilmestyy Seven-pokkarina syyskuussa.

Nettikirjakauppojen mukaan pokkari julkaistaan jo heinäkuussa.

KiLLPaTRiCK kirjoitti: Liveship Traders anyone! Onko jotain muuta, mitä ei ole käännetty?

Asia selviää katselemalla englanninkielisen Risingshadow'n tietokantaa.

Kaksi Hobb-julkaisua on lähellä: Salamurhaajan kohtalon suomennoksen pitäisi ilmestyä 30. syyskuuta ja Assassin's Apprenticen kovakantisen kuvitetun version 1. lokakuuta. Huomasin, että Amazon.comissa voi katsoa 25-vuotisjuhlalaitoksen sisälle (klikkaamalla kirjan kansikuvaa). Näin pystyy lukemaan Hobbin uudet alkusanat, ja kelaamalla loppuun näkee yhden Magali Villeneuven kuvista, joka esittää Fitziä ja Vihi-koiraa.

Hobb puhui blogissaan syyskuun alussa juhlalaitoksesta. Viestissä on näytteenä kuva Narrista. Villeneuven värimaalauksia on kirjassa siis yhteensä kymmenen kappaletta. Hobb ei mainitse merkinnässä mitään Näkijän tarun seuraavien osien julkaisuista vastaavina kuvitettuina versioina. Toivottavasti sellaiset ovat tulossa!

Megan Lindholmin Cloven Hooves on nyt saatavilla pitkän tauon jälkeen pokkarina, esimerkiksi Adlibris toimittaa. Narrin salamurhaajan Seven-pokkari tosiaan ilmestyi kesällä. Selailin sitä kirjakaupassa ja havaitsin, että tekstin asettelu pokkarissa on järkevää. Ei siis käynyt niin kuin Lordi Kultaisen Seven-pokkareissa, joissa on valtavat marginaalit ja teksti pienellä keskellä.

Jussi kirjoitti: Ennakkotiedoissa Salamurhaajan kohtalon pituudeksi on merkitty kovakantisena 940 sivua. Ei ihan ylletä Salamurhaajan taipaleeseen, joka oli sidottuna 975-sivuinen.

Salamurhaajan kohtalon pituudeksi on Otavan sivustolla päivitetty 976 sivua. Jää nähtäväksi, onko tämä todellinen sivumäärä.


EDIT: Nyt on selvinnyt, että Royal Assassin julkaistaan ensi kesäkuussa kuvitettuna kovakantisena laitoksena!

Salamurhaajan kohtalon virallinen julkaisupäivä on tänään, ja romaanin voikin ostaa digitaalisena e-kirjana. Mutta en tiedä, onko paperikirja jo ilmestynyt. En uskaltanut vielä merkitä kirjaa julkaistuksi Risingshadow'n tietokannassa.

Otavan ensi kevään ohjelma on selvillä. Ainoa Hobb-julkaisu on Narrin vaelluksen Seven-pokkari tammikuussa. Jos joku toivoi Liveship Traders -trilogian suomennosta, niin ainakaan keväällä 2020 kääntäminen ei vielä ala.

Jussi kirjoitti: Nyt on selvinnyt, että Royal Assassin julkaistaan ensi kesäkuussa kuvitettuna kovakantisena laitoksena!

Juhlalaitoksen kansikuva:

Salamurhaajan kohtalo on Otavan verkkokaupan mukaan "saatavilla", joten merkitsin kirjan ilmestyneeksi.

Minulta meni ohi, että Hobb kertoi blogissaan 21. syyskuuta Farseer-trilogian kuvitetuista juhlalaitoksista. Kaikki kolme ovat siis tulossa.

Salamurhaajan kohtalo oli lokakuussa Suomen yhdeksänneksi myydyin aikuisten käännöskirja!

Assassin's Apprenticen juhlalaitoksen ilmestymisestä on yli kuukausi aikaa, mutta linkitetään vielä Tor.comin artikkeli, josta löytyy neljä näytekuvaa. En ole päässyt selailemaan kirjaa, mutta ymmärtääkseni siitä puuttuu kansipaperi, samaan tapaan kuin Martinin A Game of Thronesin ja A Clash of Kingsin kuvitetuista juhlalaitoksista.

Olen puhunut ketjussa siitä, että brittikustantajalta on tulossa uusi pokkariversio Megan Lindholmin vanhasta romaanista Wizard of the Pigeons. Sen ilmestymisaika on jatkuvasti siirtynyt. Näillä näkymin pokkari julkaistaan ensi maaliskuussa.


EDIT: Tässä uusi kansikuva:

Hei

kiitos yhteydenotosta ja kiinnostuksesta julkaisemaamme tekijää kohtaan. Pahoittelemme, että vastauksemme on viipynyt näin pitkään.

Olemme juuri tehneet päätöksen hankkia sarjan The Liveship Traders käännösoikeudet. Ensimmäinen osa ilmestyy näillä näkymin syksyllä 2020.

Ystävällisin terveisin
Päivi Surakka
Osastoassistentti

Kustannusosakeyhtiö Otava

WOOOOOOOT!

Edit: Tuhannes viestini tälle foorumiversiolle! Nyt oli arvoisensa aihe!

Nyt on ihanaa!

Olin nimittäin ihan aidosti todennut viime kerralla yrittäessäni, että en saa Hobbin Elolaivojen englannista tolkkua en sitten millään. Onneksi nyt tulee ammattilainen apuun!

Niinpä! Minäkin olen useita kertoja yrittänyt ja luovuttanut Elolaivojen alkuperäiskielisten suhteen, kun ei ole sanasto riittänyt. Laitoin marraskuun puolivälissä Otavalle n:nnen sähköpostin asiasta, kun olin juuri jättänyt Salamurhaajan kohtalon kesken huomattuani, että siinä meinataan nostalgisoida kaikki edelliset sarjat läpi eikä minulla ole The Liveship Tradersin ja The Rain Wild Chroniclesin osalta mitä nostalgisoida. Kohta on!

Ei voi olla totta!! Tämä on minusta vielä hienompi uutinen kuin Martinin Fire & Bloodin suomentaminen. Vaikka Elolaivat saattaa olla Hobbin sarjoista kaikkein paras, olen lukenut sen vain kerran. Viime vuosina olen miettinyt, että pitäisi ottaa uusintaluku, ja nyt sen voi tehdä suomeksi. Jos muistan oikein, niin luin Liveshipit Fool's Faten julkaisun jälkeen, mutta ennen The Soldier Sonin aloittamista. Eli vuoden 2004 paikkeilla.

Otavalle suuret kehut! Kääntäjänä varmasti jatkaa Ilkka Rekiaro. Ehkä Elolaivojen jälkeen suomennosvuorossa on The Rain Wild Chronicles.

Veikkaan, että Otavan suomennoksen kansikuva on tämä:

Otavan kesän ja syksyn esite on paljastettu, ja siitä ei löydy Ship of Magicin suomennosta. Ehkä sitten keväällä 2021.

Salamurhaajan kohtalo ilmestyy Seven-pokkarina syksyllä.

Lainattu Hobbin eilisestä blogitekstistä:

Megan Lindholm has been doing a lot of writing. The book I had planned and begun work on was about Bee. But it centered around the recurrence of the blood plague, and I'm not sure anyone wants to read about a viral plague right now. Isn't fantasy about escaping our day to day lives?

Eli Hobb oli aloittanut uuden Näkijän tarun maailmaan sijoittuvan Pörri-kirjan laatimisen, mutta koronapandemian takia hän on pannut sen hyllylle ja keskittyy Megan Lindholmina kirjoittamiseen. Maaliskuisessa bloggauksessa Hobb sanoi:

I am writing, or rather, Megan Lindholm is. That part of me is pushing along an urban fantasy set in Tacoma.

Koska kyseessä on Tacomaan sijoittuva urbaani fantasia, niin tämä liittyy uskoakseni Celtsieen. Syksyllä 2018 ilmestyi Celtsien hahmon esittelevä tarina Community Service antologiassa The Book of Magic. Minulle on jäänyt epäselväksi, kirjoittaako Lindholm lisää novelleja, vai onko hänellä tarkoitus laatia täysmittainen romaani Celtsiestä. Hän on viime vuosina maininnut hahmon usein blogissaan.

Minä luen vasta nyt Assassin's Fatea, takana on noin 140 sivua. Ennen kirjan aloittamista luin Fool's Questin ensimmäistä kertaa, ja jatkoin heti perään trilogian päätösosalla. Robin Hobb on ollut yksi suosikkikirjailijoistani siitä lähtien, kun luin Salamurhaajan oppipojan alkuvuodesta 1997. Joku voi ihmetellä, miksi olen jättänyt uusimpien Fitz-kirjojen lukemisen näin myöhäiseen vaiheeseen. Kirjat on ehditty julkaista suomennoksinakin.

Trilogian avausosan Fool's Assassin luin muutama vuosi sitten, ja tykkäsin siitä valtavasti. Ehkä tauossa oli taustalla se, että Hobb kertoi trilogian olevan päätös Fitzin seikkailuille. Jotenkin ei ole uskaltanut lukea lopetusta, kun tietää, että tässä sitten on kaikki. Asiaan on myös vaikuttanut se, että omistan kaikki kolme kirjaa. Minulla on aina lainassa paljon teoksia kirjastosta, ja ne menevät lukujonossa omien kirjojen edelle, koska ne on pakko jossain välissä palauttaa. Omilla ei ole niin kiirettä.

Nyt koronan aikana sain vihdoinkin aikaiseksi jatkaa Fitz and the Fool -trilogian lukemista. Periaatteessa olisin voinut lukea suomeksi, mutta en ruvennut kesken sarjaa kieltä vaihtamaan. Ja tosiaan omistan kaikki osat englanniksi kovakantisina. Minusta Fool's Assassin oli erittäin hyvä romaani, viiden tähden arvoinen. Mutta varmaan silti heikoin kaikista Fitz-kirjoista. Teos oli tavallaan pohjustusta, ja siinä ei niin hirveästi tapahtunut. Fool's Questissa onneksi oli alussa kertailua, joten muutaman vuoden tauko ei haitannut. Pidin FQ:sta enemmän kuin trilogian avausosasta, ja se on ihan parhaiden Fitz-kirjojen tasoa. Nyt tapahtumista ei ollut pulaa! Jotkut kohdat iskivät yllättävän kovaa tunteisiini, ja se sai minut ihan itkemään, kun

Oli hienoa, kun Fool's Questin lopussa matkustettiin erääseen kaupunkiin, ja tavattiin The Rain Wild Chronicles -sarjasta tuttuja hahmoja. Assassin's Faten alku (Fitzin tarina) on tapahtunut samassa kaupungissa. Narri ja Näkijä tuntuu olevan vahvasti jatkoa myös TRWC:lle sekä The Liveship Tradersille, eikä vain aiemmille Fitz-trilogioille. En sitten tiedä, kuinka ainoastaan suomennetuihin kirjoihin tutustunut suhtautuu tähän. Saako esimerkiksi Kelsingran asukkaista mitään irti, jos ei ole lukenut heidän aiemmista vaiheistaan?

Hobb on nerokkaasti kietomassa kaikkien edellisten Realm of the Elderlings -sarjojensa tarinat yhteen. Clerresistä ja Palvelijoista on saatu luotua todella uhkaava kuva, ja sitä en olisi arvannut, että Clerres Vähän pelottaa jatkaa eteenpäin, kun kirjan lievetekstissä luvataan, että Fitz joutuu tekemään järisyttäviä uhrauksia saavuttaakseen tavoitteensa.

Viimeksi luin kirjan seitsemännen luvun "Beggar". Tämä on Beestä (Pörristä) kertova, ja siinä esitellään lukijalle Chalcedin kaupunki (suomeksi Malmi?). Minusta kyseessä oli Assassin's Faten toistaiseksi paras luku, se oli jotenkin mestarillisesti kirjoitettu. Tuntui, kuin olisi itse vieraillut kaupungissa. Jos muistan oikein, ei kaupunki ole aiemmissa Hobbin teoksissa saanut tällaista tarkkaa kuvausta.


Vielä mietteitäni spoilerimerkinnän takana:

Assassin's Faten lukeminen etenee, nyt olen päässyt yli puolenvälin. Viimeisin luku oli 23. nimeltään "Clerres". Kehuin edellisessä viestissä Beggar-lukua, jossa tutustuttiin elävästi Chalcedin kaupunkiin. Tässä pitkässä luvussa oli samaa, nyt Clerresin kaupunki ja linnoitus saivat hienon esittelyn, kun lukija vaelsi niiden läpi Been seurassa. Jotenkin tuntuu, että Assassin's Fatessa Hobb antaa kaikkensa ja kirjoittaa niin hyvin kuin pystyy.

Pohdin edellisessä viestissäni sitä, saako The Rain Wild Chroniclesia lukematon kaikkea irti kirjan alkupuolesta. Mutta kun jatkoin kirjaa eteenpäin, niin tärkeämmäksi kysymykseksi nousi, onko Salamurhaajan kohtaloa mitään järkeä lukea, jos The Liveship Traders on jäänyt välistä. Ja Hobbia suomennoksina seuraaville näin on käynyt. Viimeisimmissä Fitzin näkökulmaluvuissa on tuntunut siltä, että lukee jatko-osaa Elolaivat-trilogialle. Minusta se on mahtava asia, sillä TLT taitaa olla suosikkini kaikista Hobbin sarjoista. Ellei Narri ja Näkijä nouse ohi! Mutta trilogiaa lukematon ei voi fiilistellä tuttujen hahmojen paluulla. Ja tekstissä on surutta spoilattu Elolaivojen juoni. Jos Narrin ja Näkijän jälkeen tarttuu ensimmäistä kertaa Liveshippeihin, ei tarinassa taida olla mitään yllätyksiä jäljellä.

Omistan Assassin's Faten kovakantisena brittilaitoksena. Sen etuliepeestä löytyvässä juoniselostuksessa mainostetaan, kuinka lukija pääsee matkaamaan Sadejoelle ja Merirosvosaarille, ja saa nähdä, mitä elolaivoille Paragon ja Vivacia sekä näiden miehistöille kuuluu. Mutta suomennoksen takakansi- tai lievetekstissä ei ole mitään viittauksia tällaiseen. Sinänsä ymmärrettävää, kun Liveship Tradersia ei ole suomennettu, eikä ole siis järkevää markkinoida kirjaa yhteyksillä kyseiseen sarjaan.

Mietteitäni Liveship-trilogian hahmoihin liittyen spoiler-merkinnän takana:


Ja mietintää Beestä (Pörristä):


Tähän mennessä Hobb on kirjoittanut erittäin hyvät lopetukset sarjoilleen, ja uskon, että Fitz and the Fool -trilogia ei muodosta poikkeusta. Jollakin tasolla vähän pelottaa lukea kirja loppuun, sillä uskon tunteiden olevan koetuksella. Ja kuitenkin haluan malttamattomasti jatkaa eteenpäin.

Megan Lindholmin Wizard of the Pigeonsista julkaistaan Yhdysvalloissa loppuvuodesta kuvitettu kovakantinen 35-vuotisjuhlalaitos. Asialla on pienkustantamo.



Tämä on Lindholmin kirjoista ainoa, joka mielestäni pääsee samalle tasolle Hobbin tuotannon kanssa. Siitä huolimatta, että romaani on Seattleen sijoittuvaa urbaania fantasiaa. En ole toisaalta vieläkään lukenut Cloven Hoovesia, tai yhdessä Steven Brustin kanssa kirjoitettua The Gypsyä. Toisessa blogimerkinnässä Lindholm muistelee WotP:n kirjoittamista.


Luin tosiaan loppuun Assassin's Faten. Mielettömän hyvä kirja, varmaan Hobbin paras. Joka tapauksessa paras romaani, jonka olen lukenut sitten kesän 2011 ja Martinin A Dance with Dragonsin. Viisi tähteä tuntuu liian vähältä, tällaisille kirjoille pitäisi kehittää kuuden tähden luokitus... Viimeistä kolmeakymmentä sivua lukiessani minulla oli nenäliinoja vieressä, ja niille todella oli tarvetta.

Täytyy toivoa, että Hobb jatkaa hyllyttämänsä Bee/Pörri-romaanin kirjoittamista. Haluan uutta Kuuden herttuakunnan maailmaan sijoittuvaa materiaalia! Fitz and the Fool -trilogiassa selvennettiin Taidon ja muun taikuuden olemusta, mutta asioita jäi silti vielä auki. Se oli mieltä räjäyttävää, kun

Noin vuosi sitten Hobb vastasi Redditissä fanien pohdiskeluun siitä, mitä hän kirjoittaa parhaillaan. Luin vasta nyt vastauksen:

Hello. Absolute honesty. I took a lot of time off from writing. When you live, love and work with the same characters for 25 years, and then things wind to a close, well, I suppose I needed a little closure myself.

In the last year or so, I've been a dilettante. (I didn't spell that by myself; auto correct rescued me.) I've been writing all over the map. Potential picture books, a script that might be a comic or a tv series, an end of the world novel, a Bee novel, some stuff that is too weird to describe in a phrase, a YA story... Some of it I've finished, stood back and looked at and went, Hm. Most of it is still dangling, half finished.

Arthritis in my hands is a factor. I cannot type for hours and hours as I used to. My space bar thumb is the worst, and writing without spaces between words just doesn't work.

So, in summary. Am I working on anything? Yes. The Fall from Grace. A novella/novel about Patience and Lacy when they were young women. I've put myself back on a regular goal schedule, and we will see how my hands hold up.

Patience & Lacey -tarinan piti ilmestyä Gardner Dozoisin toimittamassa antologiassa, jonka julkaisu peruttiin Dozoisin kuoleman johdosta. Hobb on näköjään jatkanut sen parissa, ja kertomus saattaa olla pienoisromaanin sijasta täysmittainen romaani! Tuo vastaus on toki kirjoitettu viime vuoden huhtikuussa, joten sen jälkeen on voinut tapahtua vaikka mitä.

Minusta on erikoista, että Salamurhaajan kohtalo ei saanut Tähtifantasia-palkintoehdokkuutta. Ellei sitten taustalla ollut se, että Narrin salamurhaaja löytyi viime vuonna finalisteista. Ehkä raati ajatteli, että tämä on riittävä tunnustus Narri ja Näkijä -trilogialle. Kohtalo on kuitenkin kirjana selvästi parempi kuin Salamurhaaja. Kuten myös sarjan keskimmäinen osa Narrin vaellus.


EDIT: Pitää vielä sanoa yksi asia. Tykkäsin siitä, kuinka tarinan näennäisen kliimaksin jälkeen Assassin's Fate jatkui vielä pitkään. Sama juttu, kuin aiemmin Fool's Fatessa. Viittaan siiis

Royal Assassinin kovakantinen kuvitettu versio ilmestyy ensi viikon tiistaina. Siitä on paljastettu kaksi näytekuvaa:

Kettricken
Nighteyes


Megan Lindholm kirjoitti äsken Redditissä Wizard of the Pigeonsin uuteen laitokseen liittyen:

Wizard (like all the Lindholm books) has been out of print in the US for many years. I've been hesitant to reissue the old Megan Lindholm books, some of them seem very dated to me.

Kiinnostavaa, että Lindholm on epäröinyt uusintapainoksia, koska osa kirjoista tuntuu hänestä todella vanhentuneilta. Minusta Lindholm-teosten ongelma ei ole vanhentuminen vaan se, että ne ovat yleisesti ottaen selvästi heikompia kuin Robin Hobbin tuotanto.

Ensimmäinen Lindholmilta lukemani kirja oli The Reindeer People. Aloitin sen innostuneena ja oletin romaanin olevan samaa tasoa kuin Hobb-nimellä julkaistut. Kyseessä kun on sama kirjailija. Mutta nopeasti huomasin, että kirjoitustyyli on erilainen. Ja loppuun päästessäni Porokansa oli iso pettymys. Jokainen lukemani Hobbin teos oli ollut loistava, mutta tämä vain keskinkertainen.

The Reindeer Peoplen pelästyttämänä minulla meni pitkään, ennen kuin uskalsin kokeilla uudestaan Lindholmia. Mutta opin kuitenkin pitämään kirjailijasta. Tykkäsin The Ki and Vandien Quartetista, ja kuten edellisessä viestissä sanoin, iski Wizard of the Pigeons täysillä. Lindholm on aiemmin kertonut pitävänsä Alien Earthiä epäonnistuneena. Se on kirjailijan ainoa scifiromaani, ja Lindholm ei aio kirjoittaa koskaan uudestaan science fictionia romaanimitassa. Minusta Alien Earth oli OK-luettavaa – annoin sille kolme ja puoli tähteä enkkupuolen tietokannassa.