-
- Terry Pratchett
- Lukusali / Freyja | Tänään 17:27
-
- Lukuhaaste: Helmet 2023
- Lukupiiri / Pisania | Eilen 21:53
-
- Lukuhaaste: Goodreads 2023
- Lukupiiri / Pisania | Eilen 21:51
-
- Mitä olet viimeksi lukenut - arvioita kirjoista
- Lukusali / Jussi | Eilen 21:01
-
- Lukuhaaste: Popsugar 2023
- Lukupiiri / Pisania | Eilen 10:28
J. R. R. Tolkien


Knox Gargol kirjoitti: Yleensä ihmisen huomaa muistavan ensiksi Tarkkarin ja sitten Hobitin. Usein henkilö on kuullut Silmarillionista ja Keskeneräisten Tarujen kirjasta, muttei koskaan vaivautunut perehtymään. Tai luovuttanut luettuaan parikymmentä sivua Silmarillionia. Silmarillion on fantasian Kalevala. Samoin kuin suomalaisuuden juurien ymmärtämiseen on ymmärrettävä Kalevala, fantasiankirjallisuuden juurten ymmärtämiseksi on näkemykseni mukaan ymmärrettävä ainakin yksi Silmarillionin lukuisista ulottuvuuksista.
Kuulun niihin omituisiin, jotka ovat lukeneet sekä TSH:n että Silmarillionin, mutta Hobittiin en on vielä jostain syystä tarttunut. En edes tiedä miksi.
StaCa kirjoitti: Kuulun niihin omituisiin, jotka ovat lukeneet sekä TSH:n että Silmarillionin, mutta Hobittiin en on vielä jostain syystä tarttunut. En edes tiedä miksi.
Kait minutkin voi sitten laskea "omituiseksi". Hobitti ei vaan kiinnosta, en ole sen kohderyhmää.

Silmarillion taas.. Noh, luin alusta Iluvatarista ja Valarista kertovan osuuden, mutta kyllästyin muiden kirjojen odottaessa juuri kun olin pääsemässä haltioiden tarinan kimppuun. Hävettää myöntää, mutta sitä 150 sivua pidemmälle en ole päässyt. Se on tavallaan hieno ja mielenkiintoinen kirja, ihailen Tolkienin perinpohjaista maailmanluontia, mutta en vain perusta kerrontatyylistä.. Ehkä pitäisi ottaa itseään niskasta ja lukea sekin opus läpi.
StaCa kirjoitti:
Knox Gargol kirjoitti: Yleensä ihmisen huomaa muistavan ensiksi Tarkkarin ja sitten Hobitin. Usein henkilö on kuullut Silmarillionista ja Keskeneräisten Tarujen kirjasta, muttei koskaan vaivautunut perehtymään. Tai luovuttanut luettuaan parikymmentä sivua Silmarillionia. Silmarillion on fantasian Kalevala. Samoin kuin suomalaisuuden juurien ymmärtämiseen on ymmärrettävä Kalevala, fantasiankirjallisuuden juurten ymmärtämiseksi on näkemykseni mukaan ymmärrettävä ainakin yksi Silmarillionin lukuisista ulottuvuuksista.
Kuulun niihin omituisiin, jotka ovat lukeneet sekä TSH:n että Silmarillionin, mutta Hobittiin en on vielä jostain syystä tarttunut. En edes tiedä miksi.
Yleensä suosittelen lukemisjärjestykseksi Silmarillion-Hobitti-Tarkkari-Keskeneräiset, koska aikajärjestys tarinoissa on minulle tärkeä. Lisäksi Keskeneräisten tarujen kirja täydentää joitain osia kaikista ko. kirjoista mielestäni mainiosti.
Btw, olettoko tutustuneet tähän: Totuus Bombadilistä ...
Sinustako seuraava Tolkien .
Ilmeisesti kirjassa ei ole mitään uutta sisältöä. Mutta sen julkaisu saattaa olla suomalaisten lukijoitten kannalta merkittävä. Pidän hyvin mahdollisena, että Beren and Lúthien suomennetaan, koska se sijoittuu Keski-Maahan. Sitten pääsisi vihdoinkin lukemaan suomeksi tarinan The Tale of Tinúviel, joka alun perin ilmestyi The Book of Lost Talesissa vuonna 1984.
On aika käsittämätöntä, miksi TBoLT:a ei ole suomennettu. Ruotsinkielinenkin käännös löytyy. Kaikkea vähemmän merkittävää WSOY on kyllä julkaissut (esim. Kirjeitä Joulupukilta ja Bilbon viimeinen laulu), mutta The Book of Lost Tales on pakkoluettavaa kaikille Tolkien-fanaatikoille. Itse tutustuin TBoLT:een vasta pari-kolme vuotta sitten, ja tykkäsin valtavasti. Pituutensa takia teos julkaistiin kahdessa osassa . Pidin eniten The Fall of Gondolinista, jossa vihdoin saatiin tarkka kuvaus Gondolinin haltiakaupungin tuhosta.
En olekaan kirjoittanut ketjuun aiemmin. Minulle Tolkien oli ala-asteikäisenä ensimmäinen tutustuminen fantasiakirjallisuuteen. Hobitti oli eka kirja, jonka tietoisesti luin fantasiana (Lewisin Velho ja leijona sekä monet satufantasiat kuten Ronja ryövärintytär olivat ennestään tuttuja). Luin ala-asteella myös Tarun sormusten herrasta, Silmarillionin ja Keskeneräisten tarujen kirjan. Näistä TSH luonnollisesti iski koviten, mutta rakastin muutakin Keski-Maa-materiaalia.
Yli viisitoista vuotta pidin Tarua sormusten herrasta kaiken fantasian esikuvana, ja aina lukiessani jotain genreen kuuluvaa, vertasin sitä mielessäni TSH:sta. Tutustuin esimerkiksi seiskaluokkalaisena Weisin & Hickmanin Syyshämärän lohikäärmeisiin, joka tuntui todella vaisulta Tolkieniin verrattuna. Muistan olleeni erityisen pettynyt haltioiden kuvaukseen. Mutta enää en rinnasta automaattisesti kaikkea fantasiaa Sormusten herraan, enkä ole edes lukenut kirjaa vuosiin. Pitäisikin ottaa taas uudelleenluku, ja ensimmäistä kertaa alkukielellä.
Vielä olisi jostain saatava käsiin Keskeneräisten tarujen kirja :)
Eipä sittenkään. Aamulehti uutisoi Beren and Lúthienin ilmestymisestä, ja artikkelissa sanotaan WSOY:n suunnitelmista:Jussi kirjoitti: Ilmeisesti kirjassa ei ole mitään uutta sisältöä. Mutta sen julkaisu saattaa olla suomalaisten lukijoitten kannalta merkittävä. Pidän hyvin mahdollisena, että Beren and Lúthien suomennetaan, koska se sijoittuu Keski-Maahan. Sitten pääsisi vihdoinkin lukemaan suomeksi tarinan The Tale of Tinúviel, joka alun perin ilmestyi The Book of Lost Talesissa vuonna 1984.
Nyt Britanniassa julkaistun Berenin ja Luthienin suomentaminen ei ole kustantamossa ainakaan toistaiseksi suunnitelmissa.
Jussi kirjoitti:
Eipä sittenkään. Aamulehti uutisoi Beren and Lúthienin ilmestymisestä, ja artikkelissa sanotaan WSOY:n suunnitelmista:Jussi kirjoitti: Ilmeisesti kirjassa ei ole mitään uutta sisältöä. Mutta sen julkaisu saattaa olla suomalaisten lukijoitten kannalta merkittävä. Pidän hyvin mahdollisena, että Beren and Lúthien suomennetaan, koska se sijoittuu Keski-Maahan. Sitten pääsisi vihdoinkin lukemaan suomeksi tarinan The Tale of Tinúviel, joka alun perin ilmestyi The Book of Lost Talesissa vuonna 1984.
Nyt Britanniassa julkaistun Berenin ja Luthienin suomentaminen ei ole kustantamossa ainakaan toistaiseksi suunnitelmissa.
Olin innoissani, kun huomasin Facebookissa, että tämä kirja ilmestyy, koska jotenkin oletin, että totta kai se suomennetaan, mutta mitä vielä.

Olen niin surkea englannissa, ettei ole toivoa lukea sitä kyseisellä kielellä, tai millään muullakaan kielellä.
Yllättävää sinänsä ettei sitä suomenneta, koska kuitenkin Tolkienin tuotannolla on paljon lukijoita.
varsinkin roolipelit ottavat usein paljon vaikutteita Keski-Maasta. Pidin kirjoista todella paljon, vaikka Frodon ja Samin seikkailut olivatkin välillä vähän tylsää luettavaa, ja maailmankuvaus on välillä hieman liian yksityiskohtaista, mikä vie juonesta.
Hyllyssä on joulusta 2016 saakka ollut äidiltä joululahjana saatu englanninkielinen Silmarillion, joka pitäisi saada lähitulevaisuudessa luettua läpi, joten se lienee itselle seuraava Tolkien-teemainen luku-urakka. Suomenkielistä Silmarillionia luin aikoinaan parikymmentä sivua ennen kuin luovutin vaikean kielen takia, toivottavasti onnistun paremmin englanninkielisen version kanssa!
Silmarillion. Kuvitettu laitos
Hobittien maailman esihistoria.
Tarutaituri Tolkienin Silmarillion-eepoksen 40-vuotisjuhlan kunniaksi WSOY julkaisee kirjan upeasti kuvitettuna, tarkistettuna laitoksena.
J. R. R. Tolkienin Taru Sormusten herrasta on 1900-luvun luetuimpia ja rakastetuimpia merkkiteoksia. Pääteoksenaan Tolkien itse piti kuitenkin Silmarillionia, jonka hän suunnitteli luomansa fantasiamaailman esihistoriaksi luomismyytteineen kaikkineen. Keskeisenä on tarina haltioiden kolmesta silmarilista, jalokivestä, jotka anastaa paha Morgoth. Huikean tarinan pääteemoja ovat vallanhimon ja luovuuden välinen ristiriita sekä kaiken katoavaisuus. Jalokiven lailla tarujen lomassa kimmeltää Berenin ja Luthienin rakkaustarina.
Kuvitetun laitoksen johdantona on J. R. R. Tolkienin vuonna 1951 kirjoittama kirje, jossa hän esittää loistokkaan tiivistelmän luomansa maailman varhaisvaiheista. Kirjan jylhästä kuvituksesta vastaa Ted Nasmith, jonka töitä on nähty mm. monissa Tolkien-kalentereissa. Ensimmäinen hänen kuvittamansa Silmarillion ilmestyi Englannissa jo 1998. Suomeksi se julkaistaan nyt ensi kertaa, kuvitukseltaan huomattavasti varhaista versiota laajempana.
Ellei Beren & Lúthien ole ensi syksynkään julkaisuohjelmassa, sitä ei saatane suomeksi joko ns. koskaan tai ainakaan enää tällä vuosikymmenellä. Harmi sinänsä, tässä hetken jo näytti, että kustantamot kääntävät kaikki Christopherin uustuotannot, mutta tavallaan ymmärrän kyllä että vastaavaa mylläkkää kuin vielä ennen Hobitti-elokuvia ei varmaan enää tule.
www.tolkiensociety.org/2018/04/the-fall-...lin-to-be-published/
Kirjassa ei ole kuvituksen ohella uutta sisältöä, vaan kaikki on julkaistu aiemmin muualla. Koska Beren and Lúthienia ei suomennettu, jättänee WSOY tämänkin teoksen välistä. Kirja olisi erittäin tärkeä saada suomeksi, koska se sisältää alun perin The Book of Lost Talesissa julkaistun tekstin, joka on ainoa yksityiskohtainen kuvaus Gondolinin tuhosta. Itse tykkäsin tarinasta kovasti, kun luin sen muutama vuosi sitten. Selkeästi Kadonneiden tarujen kirjan paras kertomus.