Etsi kirjaa, löydä luettavaa

Punnort: Onko Hal Duncan kokeiltu? Filosofisempaa kamaa kuin nuo mainitsemasi, mutta voisi upota, jos se puoli erityisesti kiinnostaa.

punnort: Oletko lukenut Peter Wattsin Sokeanäön ? Alkuteos on ilmestynyt yli kymmenen vuotta sitten, mutta suomennos saatiin vasta myöhemmin. Kirjassa pohditaan vapaan tahdon olemassaoloa, ja se voitti Tähtivaeltaja-palkinnon. Itse en romaaniin ihastunut, vaikka se oli kelpo luettavaa. Minusta R. Scott Bakker käsitteli samoja teemoja paremmin Neuropath-kirjassaan.

Adolfina Romanov kirjoitti: Osaako kukaan suositella hyviä kävelyteemaisia kirjoja? Tiedättekö, sellaisia kunnon kulkurin elämää, yhteiskunnan pakenemista käsitteleviä teoksia? Pako Impivaaran, voisi sanoa... kaikenlaiset käyvät, tunnetut ja tuntemattomat, kotimaiset ja ulkomaiset. Mielellään ei-yliluonnollisia. Kysyn yhtä taideprojektia varten, joten olisi kiva jos kirja(t) lähestyisi(vät) käveyä nimenomaan taiteen ja filosofian kannalta.

En ole lukenut, mutta Johanna Sinisalon Salattuja voimia kuulostaa kuvauksen perusteella sopivalta. Yliluonnollisuus ei hänellä välttämättä ole mitenkään ylitsevuotavaa ja kuvauksessa tarinat kuulostavat pohdiskelevilta.

Hiistu kirjoitti: En ole lukenut, mutta Johanna Sinisalon Salattuja voimia kuulostaa kuvauksen perusteella sopivalta.

Olin tulossa suosittelemaan tätä. Toinen kiinnostava ja teemaan sopiva Sinisalolta on Linnunaivot-romaani, joka ei tosin ole sekään spefiä.

Miss Pelling kirjoitti: Suosikki teoksiani ovat mm Erin Morgensternin Yösirkus ja Stephanie Garberin Caraval (josta tulee nyt jatko-osa), ja tällainen sirkusmainen, lumoava ja taianomainen fantasia uppoaa muhun eniten, joten sellaista Caravalin ja Yösirkuksen tyyppistä fantasiaa olisi lähinnä kiva löytää. Tästä huolimatta melkein mikä tahansa fantasia silti iskee, paitsi ns tyypilliset fantasiatarinat joissa ollaan keskiaikaisessa maailmassa ja niissä toistuu samat kliseet. Pottereita sun muita olen yrittänyt lukea mutta koskaan ei ole iskenyt.

Yösirkuksen olen lukenut, Caravalia en. En Yösirkuksestakaan keksinyt aivan vastaavaa kirjaa, mutta nämä tulivat jonkin mutkan kautta mieleen, kaikissa myös romanttista teemaa. Vilkaise takakansitekstejä ja arvioita, vaikuttaisivatko sopivilta:

Sydämen mekaniikka : Ei olla sirkuksessa, mutta ihmeitä ja tivoli löytyy. Tyyliä on verrattu Tim Burtonin elokuviin (mm. Saksikäsi Edward), sellaista synkänkaunista.

Unohdettu Ombria : Tai jokin muu saman kirjailijan (Patricia A. McKillip) kirjoista. Pidän hänen kirjoitustyyliään kauniina ja "lumoava" sopii mielestäni kuvaamaan tarinoita.

Thomas Riiminiekka : Tuli tämäkin mieleen tuosta lumoavasta... Ei niinkään heti kirjan alussa, mutta myöhempi osuus.

Tyttö joka muuttui lasiksi : Sijoittuu nykyaikaan tai lähelle. Maagista realismia eli maailma ei poikkea tästä omastamme muutoin kuin että siellä tapahtuu tiettyjä ns. mahdottomia asioita. (No kirjan nimi kertoo oleellisen.) Ehkä ne tapahtumat siksi tuntuvatkin niin "taianomaisilta", koska sellaista ei "pitäisi" olla olemassa muutoin niin realistiselta tuntuvassa maailmassa. Haikea.

En ole lukenut, mutta:
Ihmeellisten asioiden museo : Ei sirkusta, mutta ehkä samankaltainen miljöö, "luonnonoikkujen" näyttely.

Näitäkään en ole lukenut, mutta tulivat mieleen taianomaisesta, käsittääkseni ihan suosittua nuortenfantasiaa:

Valinta : Caravaliin yhteistä, että tässäkin päähenkilö osallistuu kisailuun.

Karou, savun tytär

Kate Wilhelmin Where Late the Sweet Birds Sang on tunnettu postapokalyptinen romaani. Shirley Jacksonin The Haunting of Hill House on kuuluisa nimike kauhun alalla. Octavia Butlerin Kindred, aikamatkustustarina käsittelee afroamerikkalaisten orjuutta. Lisa Goldsteinin ja Mary Gentlen teokset ehkä.

Edit: Emma Bullin War for the Oaks mainitaan usein urbaanifantasian pienenä klassikkona. Pulp-ajalta on C. L. Mooren Jirel of Joiry -tarinat.

spatt kirjoitti: Varsinaisesti uutta luettavaakin etsin. Luin jokin aika sitten Tuulen Nimen, Rothfussin teoksen siis. Olin äärimmäisen vaikuttunut. Pidän yleisesti teoksista jossa on nokkelaa sanailua, tässä sitä oli ja äärimmäisen mukaansatempaava maailma. Muutoin monesti iskee myös hieman synkempi kuvasto, moraalilla leikittelevät teokset. En ole aikoihin lukenut apokalyptistä teosta, tai steampunk henkistä kirjallisuutta, jossa olisi noita ylläolevia elementtejä. Löytyisikö tähän joitain suosituksia?

Spatt, oletko lukenut Joe Abercrombieta ? Ei sovi täysin kumpaankaan hakemistasi kategorioista, mutta tuli niiden yhdistelmästä mieleen. Hänen vanhempi sarjansa ilmestyy suomeksi aika hitaasti, mutta Särkynyt meri -trilogia tuli ulos äskettäin. Se on listattu nuortenkirjallisuudeksi, mutta sellaisen siitä tekee lähinnä nuorehkot päähenkilöt ja, öö, se että kaikkien synkkien teemojen keskellä jollakulla on joskus kivaakin.

spatt kirjoitti: Varsinaisesti uutta luettavaakin etsin. Luin jokin aika sitten Tuulen Nimen, Rothfussin teoksen siis. Olin äärimmäisen vaikuttunut. Pidän yleisesti teoksista jossa on nokkelaa sanailua, tässä sitä oli ja äärimmäisen mukaansatempaava maailma. Muutoin monesti iskee myös hieman synkempi kuvasto, moraalilla leikittelevät teokset. En ole aikoihin lukenut apokalyptistä teosta, tai steampunk henkistä kirjallisuutta, jossa olisi noita ylläolevia elementtejä. Löytyisikö tähän joitain suosituksia?

Oletko lukenut Scott Lynchin Locke Lamoran valheet ? Tämä täyttää hyvin vaatimukset nokkelasta sanailusta, mukaansatempaavasta maailmasta ja hieman synkemmästä kuvastosta. Mutta kirja on selkeää fantasiaa, ei apokalyptista tai steampunk-henkistä kirjallisuutta. Uskalsin kuitenkin suositella, sillä vaikutuit Tuulen nimestä, josta nuo määritelmät myös puuttuvat. Locke Lamoran valheiden jatko-osia ei suomennettu, mutta kirja toimii yksittäisenä teoksena.