Enpäs tiennyt, että täällä on tällainenkin osio nykyään. Lisäänpä siis tänne koostetusti jotain itsestäni.
Olen käyttänyt nimimerkkinäni Nafisan erinäisillä sivustoilla jo vuodesta 2006 alkaen, mutta viimeaikoina olen alkanut pohtia, josko ottaisin Postcrossingissa käyttämäni nimimerkin Nerium Black tännekin. (Tästä saa keskutella kommenteissa.) Nafisan nimenä on minulle erityisen rakas, hän on alunperin pöytälaatikko-romaanini päähenkilö.
Olen siis vuonna 1986 syntynyt naisihminen. Opiskelen tällä hetkellä Oulun yliopistolla kirjallisuutta. Kandini käsittelee ihmisyyden ja olemisen monimuotoisuutta Leena Krohnin teoksessa
Hotel Sapiens. Gradussanini puolestaan sekaannun ekokritiikkiin sekä ihmisen ja luonnon suhteeseen Emmi Itärannan teoksessa
Teemestarin kirja.
Kuten tästä saattaa huomata, olen siis hyvin kirjallisesti elämääni täyttävä otus. Toiveammattini olisi kirjastotäti, mutta vielä en ole saanut siitä muuta kokemusta kuin vuoden työharjoittelujakson (joka oli ihana). Kirjojen parissa tykkään toimia vapaa-ajallanikin Perustin kirjablogini "Yöpöydän kirjat" vuonna 2011 ja samaan aikaan lähdin kirjoittamaan myös kirjakritiikkejä Risingille. Tällä hetkellä luen Kjell Westön Finlandia-ehdokasta
Kangastus 38, jonka esittelen myöhemmin marraskuussa Oulun pääkirjastolla.
Pidän mustasta, kissoista, suklaasta, salmiakista ja syksystä. Saatan myös toisinaan runoilla. Mustasta garderobista huolimatta olen todella iloinen ihminen, joka ei kiroile, juo alkoholia tai polta tupakkaa (ei sillä, että näillä mitään tekemistä toistensa kanssa olisikaan). Syksyssä parasta on värien kirjo - kyllä, pidän myös väreistä - ja maatuvien lehtien juurekas tuoksu.
Asun avomieheni kanssa. Hänen astmansa ja allergiansa vuoksi jouduin muutama vuosi sitten luopumaan kissastani (hyvään kotiin), mutta olemme pohtineet että sitten joskus, kun molemmat valmistuvat yliopistosta, muuttaisimme lähemmäs pääkaupunkiseutua ja ehkä hankkisimme siperialaisen metsäkissan. Niiden kuulemma pitäisi olla hypoallerginen laji, ainakin suurinosa naaraista on ja monet kasvattajat teettävät verikokeita kissoilleen testauttaaksen kantaako kissa syljessään proteiinia, joka aiheuttaa allergisia oireita.
Luen nykyään paljon scifiä ja opintojen takia myös klassikoita. Löysin spefi-maailman joskus yläasteella. Ensimmäisenä upposin fantasiaan, mutta en tuolloikaan ollut allerginen scifille. Suosikkeja löysin molemmista. Kauhu puolestaan ei koskaan ole ollut lajini, se on jotenkin tylsää.
Olen vela, eli vapaaehtoisesti lapseton. Olen kirjoittanut aiheesta
ainejärjestöni lehteen
ja minua on myös haastateltu
Ylen Olotilaan
.
Tässäpä näitä, mitä ensimmäisenä tuli mieleeni. Odotan kysymyksiänne!