-
- Äänikirjat
- Lukusali / Pisania | Eilen 19:31
-
- George R.R. Martin - Tulen ja jään laulu: Kirjauutisia
- Lukusali / Jussi | 06.12.2023 19:13
-
- Arvaa mikä kirja!
- Leikkinurkka / aituriar | 06.12.2023 11:19
-
- Lukuhaaste: Popsugar 2024
- Lukupiiri / Pisania | 04.12.2023 17:16
-
- Lukuhaaste: Goodreads ATY 2024
- Lukupiiri / HourglassEyes | 04.12.2023 15:19
Randomi jutusteluketju
Randomi jutusteluketju
Soittaminen voi olla raskasta. 
Olin jo ehtinyt unohtaa kuinka kipeäksi selkä voi tulla kolmen ja puolen tunnin Sinfonietta treenien jälkeen... Ja Karelia-sarjan alku... Voi Janne olivatko ne kielenvaihdot ihan välttämättomiä? 
Mutta hauskaa oli, iso bändi, hauska kapu, upeat biisit ja lähestulkoon kaikki konsan tutut mukana. 
Nyt päässä soi koko ohjelmisto yhtenä iloisena mylläkkänä. 
Olin jo ehtinyt unohtaa kuinka kipeäksi selkä voi tulla kolmen ja puolen tunnin Sinfonietta treenien jälkeen... Ja Karelia-sarjan alku... Voi Janne olivatko ne kielenvaihdot ihan välttämättomiä? Mutta hauskaa oli, iso bändi, hauska kapu, upeat biisit ja lähestulkoon kaikki konsan tutut mukana. Nyt päässä soi koko ohjelmisto yhtenä iloisena mylläkkänä. 
Randomi jutusteluketju
Earth Hour! Valot kiinni!
Mulla menee tooosi lujaa. Mä olen kuunnelyt Nylon Beatin Teflon Loven ainakin kolme kertaa tämän päivän aikana. Mulla on kuulokkeet korvissa ja sitten vaan hytkyn tässä tietokoneen edessä bassojen tahtiin. 
Näyttää varmana hienolta, mutta minkä minä sille mahdan, että biisi on hyvä? 
Näyttää varmana hienolta, mutta minkä minä sille mahdan, että biisi on hyvä? 
Randomi jutusteluketju
Lempparipunkkua ja huomenna vapaapäivä. Tekisi mieli kirjoittaa pitkästä aikaa - itse asiassa on tehnyt koko viikon - mutta jotenkin ei vaan saa vanhojen tekstien ympärillä pyörivien ideoiden päästä kiinni niin, että kielenkärjellä pyörivä aavistus konkretisoituisi tekstiksi. (Edit. Niin ja syynä takkuiluun ei siis ole viini, koska ensimmäinen lasillinen edessä. )
)
Mä olen lukenut neljän päivän aivan kauhean ahdistavia ja surullisia kirjoja. Ruta Sepetysin Harmaata valoa (itkin), Janne Tellerin Samantekevää (aivan järkyttävä kirja) ja Laura Lähteenmäen Annastiina (niin surullinen, epäreilu loppu). Silti rakastin niitä kaikkia
Randomi jutusteluketju
Muistan lukeneeni Harmaata valoa muutama vuosi sitten ja pidin kovasti! Nyt kun asiasta alettiin puhua niin tekisi melkein mieli lukea uudestaan! Ja surulliset kirjat ovat tunteellisesti jänniä tapauksia. Niitä voi vihata koska kaikki menee niin huonosti mutta samalla niitä rakastaa juuri samasta syystä.
Ja surulliset kirjat ovat tunteellisesti jänniä tapauksia. Niitä voi vihata koska kaikki menee niin huonosti mutta samalla niitä rakastaa juuri samasta syystä.
Randomi jutusteluketju
... Kuolin. Harmaata valoa on ihanakamalaloistavaitkettää ja... Celestine, oletko lukenut Janne Tellerin Yhtään? Jos ahdistuksesta ei ole tullut yliannostusta, suosittelen ehdottomasti. Hui olkoon. Loistava kirja.
Celestine, oletko lukenut Janne Tellerin Yhtään? Jos ahdistuksesta ei ole tullut yliannostusta, suosittelen ehdottomasti. Hui olkoon. Loistava kirja. 
The Big Bad Wolf kirjoitti: Celestine, oletko lukenut Janne Tellerin Yhtään? Jos ahdistuksesta ei ole tullut yliannostusta, suosittelen ehdottomasti.
Tuon Samantekevää-kirjan alkuperäinen nimi on Intet eli (Google Kääntäjän mukaan
) Ei mitään. Tarkoitatko sitä? Siinä
Varoitus: Spoiler.
Se on aivan kamalan ahdistava, mutta niin hyvä... Ja sitten taas asian vierestä: Mä en voi elää ilman musiikkia.
välillä tulee sellainen olo, että kun elämä potkii päähän, mikään muu ei aiuta kun lohduttava musa...Kuuntelen tässä just Abbaa, joten heidän biisiään lainaten:
So I say
Thank you for the music, the songs I'm singing
Thanks for all the joy they're bringing
Who can live without it, I ask in all honesty
What would life be?
Without a song or a dance what are we?
So I say thank you for the music
For giving it to me (Benny Andersson&Björn Ulvaeus)
Randomi jutusteluketju
Sama kirja näkyvät olevan, nyt kun sain aikaiseksi avata googlen ja tarkistaa. Se vain, miksi nimi on muutettu toiseen (?) painokseen. Yhtään on jotenkin iskevämpi, Samantekevää vähän samantekevää.(Ahahahahahahahah.)
Se vain, miksi nimi on muutettu toiseen (?) painokseen. Yhtään on jotenkin iskevämpi, Samantekevää vähän samantekevää.(Ahahahahahahahah.) 
Randomi jutusteluketju
Hirtehinen mielenkiinto heräsi tota Threadsia kohtaan. 
Oiskohan sitä jossain saatavilla? Toisaalta hermot ei kestä tällä hetkellä katsoa edes jotain Evil Deadia, joten ehkä parempi etten tiedä...
Oiskohan sitä jossain saatavilla? Toisaalta hermot ei kestä tällä hetkellä katsoa edes jotain Evil Deadia, joten ehkä parempi etten tiedä... 
Ahdistavat ja masentavat kirjat tai elokuvat eivät ole mitenkään liiallisissa määrin ahdistaneet tai masentaneet minua. Elokuvia nyt en kovin paljoa edes katsele, joten saatan jättää tarkoituksella kenties-ahdistavat katsomatta, jollei huvita ahdistua... Kirjojen sisältö on kokemukseni mukaan monipuolisempaa: elokuva voi olla läpeensä synkästi esitetty, mutta kirjoista sentään löytää yleensä jonkin pienen ns. toivonkipinän, johon voi halutessaan takertua. Tai sitten sellaisia on vain helpompi itse tulkita kirjoihin kuin elokuviin...
Kerran olen nähnyt omasta mielestäni niin ahdistavan ja surullisen teatteriesityksen, että esityksen loputtua oikeasti harmitti, että olin lähtenyt sitä edes katsomaan. Tuntui, että olisin elänyt onnellisemman elämän sitä näkemättä. (Googlettamalla onnistuin vielä löytämään, kyseessä oli tämä:
Linkki.
Lukion kanssa käytiin tuolloin katsomassa.) Ei ole varmaan mikään juonipaljastus todeta, että henkilöhahmojen elämässä kaikki mahdollinen ja mahdoton meni täysin keturalleen. Kyllä minä jotenkin osaisin suhtautua, jos tarinassa on jonkinlaista realistista ihmiselämän hirveyttä (maailmassa tapahtuu pahoja asioita jne.), mutta kun oli niin selvästi keksimällä keksitty mahdollisimman ahdistavia ja mielestäni epärealistisia ja siis täysin tarpeettoman ahdistavia käänteitä. Kai se sitten oli sitä mustaa huumoria ja asioiden kärjistämistä tms. Vaikutti ehkä vielä sekin, että ennakkoon olin kuvitellut näytelmää komediaksi.. tai siis hauskaksi komediaksi, joten sikälikin oli olo, että siitä reissusta sai vain turhanpäiväistä mielipahaa. Olisi voinut olla tilanne toinen, jos olisin ennakkoon ajatellut, että menenpä nyt ahdistumaan.
Kerran olen nähnyt omasta mielestäni niin ahdistavan ja surullisen teatteriesityksen, että esityksen loputtua oikeasti harmitti, että olin lähtenyt sitä edes katsomaan. Tuntui, että olisin elänyt onnellisemman elämän sitä näkemättä.
(Googlettamalla onnistuin vielä löytämään, kyseessä oli tämä:
Linkki.
Lukion kanssa käytiin tuolloin katsomassa.) Ei ole varmaan mikään juonipaljastus todeta, että henkilöhahmojen elämässä kaikki mahdollinen ja mahdoton meni täysin keturalleen. Kyllä minä jotenkin osaisin suhtautua, jos tarinassa on jonkinlaista realistista ihmiselämän hirveyttä (maailmassa tapahtuu pahoja asioita jne.), mutta kun oli niin selvästi keksimällä keksitty mahdollisimman ahdistavia ja mielestäni epärealistisia ja siis täysin tarpeettoman ahdistavia käänteitä. Kai se sitten oli sitä mustaa huumoria ja asioiden kärjistämistä tms. Vaikutti ehkä vielä sekin, että ennakkoon olin kuvitellut näytelmää komediaksi.. tai siis hauskaksi komediaksi, joten sikälikin oli olo, että siitä reissusta sai vain turhanpäiväistä mielipahaa. Olisi voinut olla tilanne toinen, jos olisin ennakkoon ajatellut, että menenpä nyt ahdistumaan. 
Randomi jutusteluketju
^Ryhmätyöt on jänniä. Vaikka aikaa olisi kuinka, tulee aina kiire. Vaikka kuinka koittaisi olla ahkera, kaverin kanssa työskentely voi johtaa harhateille. (Ja kuka sitä muutenkaan jaksaa koko ajan kuivaan ryhmätyöhön keskittyä...) Loppujen lopuksi käteen jää muutama hajanainen fakta omasta aiheesta, muiden puheista ei muista yleensä mitään.