Kauniita sekä hauskoja sanoja, ilmauksia ja lauseita

  • Mirelle hahmo Kirjoittaja
  • Mirelle
    Soturi
    Tasolla 23
    75.37

19.06.2015 14:32 #1 :: Mirelle
Kauniita sekä hauskoja sanoja, ilmauksia ja lauseita
Ainahan jaksaa kuulla kauniita sanoja. Olisi ihanaa kuulla, jos joillakin olisi mielessään kauniita runoja tai lausahduksia. Voivat olla vaikka itse keksittyjä. Ne saavat useimmat hymyilemään ja mielen korkeuksiin.

Kauneus huuhtoo sielusta arjen tomun.
~Pablo Picasso



// Dyn-edit: Siirsin Satamaan, saa ehkä paremmin yleisöä siellä. Leirinuotio on ensisijaisesti omille tarinoille ja niille kommentoinnille.
Muokannut 19.06.2015 16:48 Dyn

  • Mirelle hahmo Kirjoittaja
  • Mirelle
    Soturi
    Tasolla 23
    75.37

19.06.2015 18:14 #2 :: Mirelle
Kauniita sekä hauskoja sanoja, ilmauksia ja lauseita
Hupsista joo olikin tarkoitus laittaa tämä satamaan :cheesy:

  • Hiistu hahmo
  • Hiistu
    Varjovelho
    Tasolla 60
    85.35

22.06.2015 23:53 #3 :: Hiistu
Kauniita sekä hauskoja sanoja, ilmauksia ja lauseita
Tuli mieleen yksi Tommy Tabermannin runo. Minulla on jääkaappini ovessa postikortti, jossa tuo runo on. Osin kortin pitäminen näkösällä on huumoria: postikortteihin painettuja "suuria elämänviisauksia", heh. Mutta suurimpana syynä kuitenkin, että kyseessä on mielestäni oikeasti suuri elämänviisaus ja tykkään siitä kovin.

Aloin näin keskiöisessä oikeudentuntoisuudessani miettiä, että kokonaisen runon siteeraaminen rikkoo tekijänoikeuksia... Joten alku tuossa ja lopun voi googlata:

Sitä,
sitä että edes häivähtävän hetken
uskaltaa olla suurempi kuin onkaan,
jättää ohjakset hyvyydelle ja kauneudelle


... niin sitä sitten tämän runon mukaan kutsutaan "mahdollisuudeksi tulla ihmiseksi". Minusta se on hyvin kaunis ajatus. :smile:

  • Aurelia hahmo
  • Aurelia
    Ratsumestari
    Tasolla 25
    72.00

29.08.2015 19:18 #4 :: Aurelia
Kauniita sekä hauskoja sanoja, ilmauksia ja lauseita
Olen ihan omaksi huvikseni kerännyt itselleni talteen minusta hauskoilta tai muuten vain mielenkiintoisilta kuulostavia sanoja, lauseita ja ilmauksia ja haluan nyt antaa osan niistä teidänkin iloksenne. Ja jos joku haluaa niin tähän ketjuun voi toki laittaa myös teistä muista hauskoilta tuntuvia sanoja. Minusta olisi jännä kuulla millaisista sanoista muut ihmiset erityisesti pitävät ja miksi.

Systeemi. Se kuulostaa minusta yhtä aikaa sekä uudelta, että vanhalta sanalta.

Ihka. Tämä sana on aivan ihana ilman sen kummempaa syytä ja on tosi kiinnostavaa, että minä todella inhoan sanaa ihku.

Jengi. Tämä sana taas on mielestäni hauska, koska jos vaihtaa sen vokaalia, niin tulee tällaisia sanoja; jingi, jangi, jongi, jungi... Kun kerroin tästä huomiosta eräälle ystävälleni, niin hän sanoi minulle varsin äksysti, että "Olenko taas käynyt vetämässä jotain aivoille vahingollista? Emmekö me puhuneet siitä viime kerralla jo tarpeeksi? Täytyykö taas suorittaa väliintulo?" Ja vakuutan teille kaikille vaikka käsi raamatulla, kuten kuvaannollisesti vakuutin tälle rakkaalle, mutta äksylle ystävälleni, että en vedä enää koskaan pilveä, tämä vain tuli mieleeni ihan ilman pilveä ja minun pääni on nykyään muutenkin aina pilvessä ihan ilman pilveä. :D :)

Pölhö. Tämäkin sana on minusta aivan ihana ja paljon paljon mukavamman ja kiltimmän ja myöskin hauskemman kuuloinen kuin sana tyhmä, jota olen saanut elämäni aikana kuulla ihan liian monta kertaa. Ja tunnustan, minä olen täysi pölhö.

Koominen. Tämä sana kuulostaa hauskalta ja samalla se myös tarkoittaa hauskaa.

Liuta. Tämä sana on rehellisen vanhanaikainen ja niin hurmaava sana.

Rälläkkämies. Kuulin tämän sanan uutisissa ja se kuulostaa tosi hauskalta ja tuo mieleen kaikkea koomista.

Jumalan mieliharmi. Tämä on tosi huvittava ilmaus ainakin jos sillä viitataan johonkin ihmiseen, joka ei piittaa tuon taivaallista muiden ihmisten mielipiteistä vaan tekee omaa juttuaan muista välittämättä vaikka se kävisikin kaikkien muiden hermoille, jopa Jumalan.

Tällä puolen taivasta ei koskaan tapahdu mitään. Tämä lause tuli mieleeni eräänä uuden vuoden yönä kun katselin yhtä kohtaa taivasta toivoen näkeväni raketteja mutta mitään ei näkynyt.

Kun Paholainen katsoo tuohon malliin, on paras juosta. Tämä lause tuli mieleeni joskus monta vuotta sitten kun katsoin telkasta jotain jossa näyttelijä näytteli Paholaista ja hänen ilmeensä oli aika karmiva eräässä kohdassa.

Ehkä ajelen karvat, ehkä en. Ja tämä taas tuli mieleen, totta kai, Seiskan kansikuvapojan eli Nykäsen lentävästä lauseesta.

Hänenlaisensa houkuttelevat meidänlaisiamme. Tämä on minusta vain niin mielenkiintoinen lause monessa ja myös hauskassa mielessä.

Montakohan minunlaistani hullua hänellä on vuosien saatossa ollut perässään? Täytyy tunnustaa, että minä olen erään kuuluisan, joka ei halua olla kuuluisa, muusikon, ihan itse virallisesti julistautunut harmiton häirikkö, joka häiriköi häntä silloin tällöin lempeästi ja ehdottoman harmittomasti ja täysin sanallisesti aina toisinaan ja yhden kerran kun mietin häntä ja minua, niin tämä lause tuli mieleeni.

Tämä on taas niitä päiviä kun nuoli tietokoneen ruudulla liikkuu itsestään... Tämä lause tuli eräänä päivänä kun mikään ei onnistunut ja eräs asia tuntui tosi kummalliselta minusta ja kun olin tietsikalla niin nuoli näytti liikahtavan itsekseen vaikka liikutin sitä tietysti itse vahingossa huomaamattani.

Ja tästä pisteestä huomiseen. Tämä lause on tarkoitettu rohkaisevaksi lauseeksi itselleni. Se liittyy siihen ajatukseen miten kaiken täytyi tapahtua, myös ikävien asioiden, jotta pääsisin tästä pisteestä huomiseen joka on oleva hyvä.

Jumala keksi netin, mutta Paholainen keksi pätkivän nettiyhteyden. Tämä lause on huvittava ja selittää itse itsensä.

Oho, tästä tulikin pitkä viesti, mutta toivon, että se ilahduttaa teitä muita Risingiläisiä. Minä tietysti jatkan koko ikäni tämän listan tekemistä koska se on minusta hauskaa.


Aurelia

  • HVM hahmo
  • HVM
    Upseeri
    Tasolla 28
    29.95

29.08.2015 23:29 #5 :: HVM
Kauniita sekä hauskoja sanoja, ilmauksia ja lauseita
Rälläkkähän näin äkkisiltään kuulosta mitenkään hauskalta, kyseissähän on vain kulmahiontakone taikka sähkötahko (pöytähiontakone). Tai niin, jos kuvitellaan rälläkkämies leikkaamaan kiinniruostunutta pulttia irralleen, helvetillisesti kiroillen ja kipinöitä ympäriinsä suihkien, niin että lattian rasva- ja öljytahrat alkavat kyteä, juu kyllä asia on myös jotain huumoripitoista.

Samoin hakutuloksissa: "Rälläkkämies kävi kauppatorin kuusen kimppuun", "Rengaslukon poisto-ohjeet: Jos lukon poistaa mystinen yön rälläkkämies. Auton omistajaakaan ei voi siitä syyttää. Rälläkkämies saattaa iskeä tilaamatta ja pyytämättä kuin kepulainen faksi" Voi löytää joitain hymyilyttävää.

Itseäni on pienestä asti ihmetyttänyt ällikkä tai siis "kuin ällikällä lyöty". Nykysuomen sanakirjan kirjoitus: "Ällikällä tulee sanasta älli, joka tarkoittaa samaa kuin äly, taju, järki. Sana ällikällä siis tarkoittaa samaa kuin hämmästynyt, ällistynyt, yllättynyt." oli jokseenkin turhauttava eikä selitä mitään. Uskottavampi selitys ei kyllä taida mennä hauskuuden puolelle:

Suomalaiseen urbaaniin sanakirjaan ilmestynyt selitys: "Alunperin teurastuksessa käytetty raskas piikkipäinen nuija. Iskemällä painavalla nuijalla - eli ällikällä - teuraseläintä päähän upposi siinä oleva piikki eläimen kallon läpi ja eläin - jos ei aina ihan vallan kuollut - niin ainakin taintui. Sittemmin tämä astalo on muuttunut käsitteelliseksi. Kuin ällikällä lyöty!" On huomattavasti uskottavampi kuvaus. Jopa ällikkä ja mullikka (mulli; nuori urosnauta) kuulostavat samaan termistöön kuuluvilta.

Lisäksi jos ajatellaan että aikaa ennen pulttipistooleja, niin teurastettava eläin tainnutettiin (kyllä nimenomaan tainnutettiin) yleisimmin kirveen hamarapuolella lyömällä tai niin olen ainakin kuullut. Sen sijaan lehmänkokoista eläintä tuskin saa tainnutettua kirveellä, joten asiaan on luultavasti tarvittu oma työkalunsa. Asia muuttuu makaaberinpään suuntaan kun luin pulttipistoolin kuvausta. (Vaikka olen maaseudulla jonkin aikaa asunut, niin en koskaan ole seurannut kotiteurastusta, taikka harrastanut metsästystä). Pistoolin karan eli pultin pituus on suunniteltu niin, että se tuhoaa vain ulompia aivokuoren osia ja jättää aivorungon ja pikkuaivot ehjäksi, jolloin eläimen sydän lyö edelleen jotta veri saataisiin laskettu mahdollisimman tehokkaasti ulos eläimestä. Veri lasketaan siis eläimen kaulavaltimot auki leikkaamalla, puukolla tai pistoveitsellä. Toimenpiteen nimi onkin pistäminen. (Tästä selviääkin mistä "huutaa kuin pistetty sika" ja "vuotaa kuin pistetty sika" tulevat.) Ällikän metallipiikin pituus on varmaan suunniteltu samoin perustein.

Niin ja jos olet ihmetellyt miksi kaupan kana on valkoista ja riistakanalintu tummaa, niin tässä on selitys siihenkin. (Toisen sydän on lyönyt verta laskettaessa, -pläh pitäisiköhän ryhtyä vegaaniksi)
Muokannut 29.08.2015 23:39 HVM

  • Dyn hahmo
  • Dyn
    Varjovelho
    Tasolla 66
    88.52

30.08.2015 00:49 #6 :: Dyn
Kauniita sekä hauskoja sanoja, ilmauksia ja lauseita
Siirsin tämän Leirinuotiosta Satamaan, kun kuitenkin listataan olemassaolevia sanoja ja ilmauksia.

edit// Ja yhdistinpä nyt vielä lyhyeksi jääneeseen kauniiden sanojen listaan. :roll:Saa jatkaa.
Muokannut 30.08.2015 00:51 Dyn

31.08.2015 00:07 #7 :: FreakyMike
Kauniita sekä hauskoja sanoja, ilmauksia ja lauseita
Tämä oli ensimmäinen kerta kun kuulen myös penkki/pöytähiomakonetta nimitettävän rälläkäksi. Omien eri puolelta suomea tulevien seppätuttujeni piirissä kyseinen sana on tarkoittanut vain pelkkiä kädessä pidettäviä hiomakoneita.
Uskoisin, että merkitys on tullut alkujaan siitä kovasta mekkalasta minkä käsissä tärisevä/uliseva ja joka suuntaan kipinöitä suihkiva kulmahiomakone saa aikaan. Pelkkä paikallaan kököttävä penkkihiomakone voi olla niihin verrattuna hyvinkin hiljainen ja vähän häiriötä aiheuttava kone.

Siitä tuli mieleen myös toinen paljon harvinaisempi, mutta aika hassu hiomalaitteen nimitys mihin en ole törmännyt kuin pelkästään täällä Imatran ja Lappeenrannan suunnalla. Eli se kun tämmöistä esimerkiksi porakoneeseen kiinnitettävää pyörölamellihiomavälinettä kutsutaan hupimielessä "virsikirjaksi". www.biltema.fi/fi/Tyokalut/Hiomatarvikke...ja-5-kpl-2000024087/
Luulisin, että moni maallikko on aika ihmeissään kuullessaan esimerkiksi joidenkin remonttireiskojen höpisevän virsikirjoista kesken hiomishommien. :roll:

Kannattaisikohan nimien ja sanontojen etymologiasta tehdä kokonaan uusi threadi, vai lähteekö aihe tässä jo liian kauaksi "kauniista sanoista"?

Aloin itse kiinnostumaan siitä aiheesta enemmän vasta muutama vuosi sitten ja kun netissä on tullut sen jälkeen vastaan kunnollisia listoja muista kielistä tänne kulkeutuneista sanoista, muinais-suomalaisten nimistä sekä niiden alkuperäisistä tarkoituksista, slangisanoista ja muusta sen semmoisesta, niin copypasten litaniat yleensä talteen koneellani olevaan tekstitiedostoon. (Heh.. Tuo ällikkäjuttukin kelpasi heti sinne.)
Kokoelmassa on jonkun verran myös erilaisten tunnettujen sanontojen selityksiä, joten voin postata samoja tekstejä tännekin, jos aihe kiinnostaa muutakin Risingshadowin väkeä.

Tässä malliksi vaikka eräästä 2008 vuoden blogikirjoituksesta löytämäni listaus, mutta esimerkiksi venäläisperäisiä sanoja on tullut vastaan muista paikoista jo moninkertainen määrä:

kirlah-kielet.blogspot.fi/2008/03/mist-s...kieleen-tulleet.html
Mistä sanat ovat suomen kieleen tulleet

Vaikka nykyään vastustetaan kovasti uusia vieraskielisiä sanoja, on kielen historiassa aina lainattu sanoja naapurikansoilta. Jostainhan sanat on kieleen saatu. Jos ei kerran omassa kielessä ole ollut sanaa jollekin ilmiölle, on sitä ruvettu nimittämään samalla sanalla, millä naapurikansakin. Sana vain on muokkautunut omaan kieleen sopivaksi, joten ne näyttävät nykyään ihan erilaisilta kuin silloin kun ne on lainattu. Sitä paitsi sanan antajankin kieli on kehittynyt puolestaan johonkin toiseen suuntaan.

Suomen kielessä on tätä nykyä sanastoa monilta eri kausilta. Kielen ydinsanasto periytyy jo uralilaiselta (4000 e.Kr.) ja suomalaisugrilaiselta kaudelta. Arvellaan, että kantasamojedi erosi omaksi ryhmäkseen noihin aikoihin. Jotta sanaa voidaan pitää luotettavasti näin kaukaa periytyneenä, on sen esiinnyttävä nykyään sekä suomalais-ugrilaisissa kielissä että samojedikielissä, vähintään yhdessä kummankin haaran kielessä.

Tällaista ikivanhaa omaperäistä sanastoa ovat mm.
-luu, maksa, kieli, polvi, kynsi, pää, silmä, sydän; nainen, isä, emä, emo, vävy, miniä;
-joki, mätäs, mesi, kivi, pilvi, salama, sää; varis, pyy, joutsen, repo, säyne, siili, kala;
-elää, kuolla, syödä, juoda, niellä, nuolla, surra

On myös vanhoja indoeurooppalaisia lainoja, jotka ovat tulleet jo suomalaisugrilaiseen kantakieleen (n. 3000 e.Kr.)
Näitä ovat mm:
jyvä, porsas, varsa, vasa, mehiläinen, orpo, orja, marras, sata

Balttilaisessa lainakerrostumassa on ensimmäistä kertaa mm. mereen liittyviä sanoja. Balttilaisten lainojen arvellaan olevan ajalta n. 1500 e.Kr.
-heimo, morsian, sisar, tytär; hammas, kaula, reisi, napa;
-lahti, luhta, meri, virta; hirvi, halli, ankerias, lohi, metsä;
-heinä, herne, ohra, siemen, vako;
-harja, hirsi, seinä, aitta, tuhat

Suomen kieltä on joskus väitetty maailman vanhimmaksi kieleksi. Se ei tietenkään pidä paikkaansa. Luulo perustunee ehkä siihen, että suomen kieli on säilyttänyt mm. monia vanhoja germaanilainoja (myös n. 1500 e.Kr.) äänneasultaan melkein sellaisinaan kuin ne ovat joskus kieleen tulleet. Suomea on joskus kutsuttukin kielitieteen pakastearkuksi.

Klassisia esimerkkejä:
Germaanien kantakielessä kuningaz tarkoitti hallitsijaa. Muinaisyläsaksassa ja anglosakseilla se oli vielä kuning, mistä tavuja pudottamalla ja äänteitä muuttamalla ovat syntyneet nykyiset engl. king ja ruotsin konung, nykyisin kung.

Samalla tavalla muinaisgermaanien druhtinaz on suomessa säilynyt melkein sellaisenaan. Ruotsin nykykieleen siitä kehittyi sana drottning, joka tarkoittaa kuningatarta. Raha on alun perin germaanien nahkaa tarkoittavasta sanasta skraha.

Kaupunki on myös säilynyt äänneasultaan vanhana. Muin. germ. kaup-angra tarkoitti kauppapaikkaa, siitä kehittyi muinaisruotsiin köping, köpunger. Monissa Ruotsin nykyisissä kaupungeissa on säilynyt köping-loppu muistona vanhasta kauppapaikasta.

Vaikka suomalaisilla oli oma sana emo, ottivat suomalaiset germaaneilta sanan äiti. Virolaisilla kuitenkin on vielä ema.
Muita germaaneilta lainattuja sanoja mm. hartia, maha, aisti, tauti; juusto, kana, nauta, lammas; aura, akana, kuhilas, tunkio, kylvää, vainio; kulta, kupari, rauta, tina.

Vanhat slaavilaiset lainat ovat tulleet suomeen vasta 800-1600 j.Kr, nuoremmat slaavilaiset ovat 1800-luvulta.
Vanhoja lainoja ovat mm. pakana, pappi, risti; kasukka, saapas, viitta, palttina, värttinä; lusikka, piirakka, naatti, papu; akkuna, pirtti; vapaa

Nuoria lainoja, jotka ovat melkein sellaisenaan venäjän nykykielessäkin: pohatta, pomo, porukka, rokuli, rosvo, sissi, toveri, voro;
kanava, kapakka, majakka, putka, tyrmä, vodka, balalaikka; kapusta, kasari, kiisseli, kolpakko, savotta.
Koni ja luuska ovat meillä hevosen haukkumanimiä, venäjän nykykielessä konilla tarkoitetaan uljasta ratsuhevosta, luuska on tavallinen työhevonen.

Kaikista lainasanoista 60% on ruotsalaisia. Tässä vain muutama esimerkki: apina, hattu, kakku, katu, leikki, laki, markka, tuoli, penkki, uuni, renki, synti, koulu, tunti.

Ei sovi unohtaa lappalaisiakaan lainasanoja. Niitäkin on koko joukko, melkein kaikki Lappiin ja lappalaiseen elämänmenoon liittyvät sanat:
-sivakka, suopunki, tokka, tunturi, vaara, vuono, aapa
-mursu, naali, pallas, piekana; ruska, kaamos, laavu, vuoka.

Lähteitä mm:
Häkkinen, K.: Mistä sanat tulevat? Suomalaista etymologiaa. Tietolipas 117. Suomalaisen kirjallisuuden Seura. Helsinki 1990.
Hakulinen, L.: Suomen kielen rakenne ja kehitys. Otava. Helsinki 1979.
Meri, Veijo: Sanojen synty. Gummerus. Jyväskylä 2004.
Muokannut 31.08.2015 00:38 FreakyMike

  • Aurelia hahmo
  • Aurelia
    Ratsumestari
    Tasolla 25
    72.00

31.08.2015 19:45 #8 :: Aurelia
Kauniita sekä hauskoja sanoja, ilmauksia ja lauseita
Ensiksi Dynille kiitos siitä, että siirsit tämän aloittamani ketjun oikeaan paikkaan. En itse hoksannut ketjua aloittaessani, että se kuuluukin oikeastaan Satamaan ja laitoin sen hajamielisyykissäni Leirinuotioon koska ajattelin epämääräisesti vain, että lista on minun itseni keräämä, mutta Satama on kyllä sille ihan oikea paikka. :)

Haluaisin tähän väliin jatkaa tuota kauniita ajatuksia -ketjua johon yhdistit tämän minun ketjuni omalla pienellä mielestäni kauniilla runonpätkällä, jonka tulin keksineeksi kun halusin antaa rohkeutta ja uskoa parempaan huomiseen eräälle rakkaalleni, mutta aikoinaan vähän synkälle ja masentuneelle ihmiselleni.

Sarastus

Katso taivaanrantaa
siellä kirkastuu
kauas pilvet karkaa
kaikki lopulta järjestyy

Ja sitten haluaisin kommentoida HVM:än viestiä rälläkästä ja rälläkkämiehestä joka edelleen on minusta hyvin hauska sana. Ehkä se on siksi minusta niin hauska tuo pelkkä rälläkkä -sanakin koska se tuo jostain syystä mieleeni hyvin vanhanaikaisen rähinän, kapinan ja mielenosoituksen ja sellaista nimenomaan vanhanaikaista. Ja se uutinen oli kyllä huvittava ja sanoisin vielä, että minä kyllä tiesin epämääräisesti, että rälläkkä tarkoittaa jonkinlaista terävää työkalua josta lähtee kamala ääni ja kiitoksia lisätiedoista ja koko viesistäsi. On aina ilo oppia jotain uutta ja on mukavaa kun joku haluaa jakaa tietojaan muillekin. :)

Ja sitten kommentoin vielä FreakyMiken viestiä. Kiitoksia myöskin sinulle kun kerroit kaikista niistä eri sanoista ja niiden historiasta joka oli kaikki minulle, niin surullisen vähän opiskelleelle, mutta joka aikoo päättäväisesti vielä oppia elämänsä aikana paljon paljon kaikenlaista tietoa, uusista tiedoista. Sanon taas, että on tosiaankin aina ilo oppia uutta ja on myöskin ilo kun joku haluaa jakaa tietojaan. Minä ainakin olen aina valmis kuuntelemaan kun joku nykyaikana vielä viitsii vaivautua jakamaan tietojaan muillekin vähemmän oppineille. :)

Odotan iloisella jännityksellä mitä tähän ketjuun vielä tuleekaan ilmestymään. :)

Aurelia

31.08.2015 21:44 #9 :: FreakyMike
Kauniita sekä hauskoja sanoja, ilmauksia ja lauseita
En minäkään varsinaisesti tiedä tai muista noita kaikkia. Kunhan olen vain kopioinut jostakin talteen, mutta kyllähän ne tietysti oppisi paremmin jos lukisi listat läpi tarpeeksi monta kertaa. :cheesy:

Tässä vielä muutamia muitakin sanalistoja joista olen erityisesti tykännyt. Voin postata joskus myöhemmin vielä kokonaisten sanontojen selityksiä, koska joidenkin alkuperä on aika uskomaton.

www.compuline.fi/ComDocs/Suomi/uushlp/html/fin-9f78.htm
Suomen kielen lainasanat

Asuessaan useiden kansojen naapureina suomalaiset ovat vähitellen omaksuneet vieraista kielistä monia lainasanoja. Näitä sanoja tutkimalla kielitiede on tehnyt arvokkaita havaintoja Suomen suvun muinaisuudesta.

Indoeurooppalaiset lainasanat :

Indoeurooppalaiset lainat ovat vanhimmat. Suomalais-ugrilaisten ja indoeurooppalaisten kosketukset ovat niiltä ajoilta, jolloin suomalais-ugrilainen kantakansa asui Volgan mutkan tienoilla. Silloin saatiin seuraavat lainasanat:

arvo, jyvä, marras (kuollut), mehiläinen, mesi, ora, orpo, osa, ostaa, petkel, porsas, sarvi, sata, suka, suola, taarna (saraheinä), utare, varsa, vasa, vasara, viha.

Balttilaiset lainasanat :

Siirtyessään Volgan keskijuoksun tienoilla luoteeseen ltämeren allasta kohti esi-isämme ovat joutuneet kosketuksiin liettuaa, latviaa ja muinaispreussia puhuvien balttilaisten kanssa. Näiltä on saatu seuraavat lainasanat;:

ahdas, aina, aisa, ankerias, ansa, hammas, hanhi, harja, harmaa, heimo, heinä,
herne, hilma, hirvi, härkä, härmä, kaima, kappale, karsina, karva, kauha, kaula,
kela, keli, kelta, kinnas, kirves, kypärä, käärme, lahti, laiha, lohi, luhta, luuta, malka, meri, morsian, mäntä, napa, nepaa (serkku), niisi, ohdake, oinas, orsi, paimen,
puuro, rako, rastas, ratas, reisi, reki, routa, salo, seinä, seitti, seiväs, seura,
siemen, silta, sisar, talkoot, tapa, tarha, taulo, terva, torvi, tuhat, tuohi, tuulastaa,
tyhjä, tytär, vaaja, vaha, vako, vielä, villa, virka, vuohi, vuota.

Germaaniset lainasanat :

Parin tuhannen vuoden aikana on suomen kieleen tullut germaanisista kielistä hyvin runsaasti lainasanoja. Ne ovat säilyttäneet useissa tapauksissa kielessämme vanhan asun melkein sellaisenaan. Näitä sanoja ovat :

aalto, ahjo, ainoa, airo, akana, arka, arki, arkki, armias, arpa, aura, autio, avio,
hallita, hame, harras. haukka, hauta, hidas, huippu, huopa, ,hurskas, hypätä,
häpeä, hätä, hävetä, ihra, ja, joulu, juhla, juusto, kadota, kallio, kaltainen, kammio, kampa, kana, kansa, kappa, kartano, kato, kattila, kauppa, kaura, keihäs, kello,
kihla, kukkaro, kulta, kuningas, kunnia, kupari, kura, kynttilä, käydä, köyhä, laiha,
laiva, lakki, lammas, lanka, lanta, lato, lattia, lautta, leipä, lukko, qiaha, malja,
mallas, mato, miekka, mitta, multa, murha, nahka, nasta, naula, nauta, neula,
niittää, nuotta, paita, pallo, parta, pelto, pila, pino, porras, pullo, purje, pyhä, pöytä, raha, ranta, rapa, rauta, rengas, rikas, rima, ruhtinas, ruis, runo, ruoko, ruuhi,
saippua, sakko, siima, sima, sukka, taika, taikina, tanko, tina, tunkio, tuomita, tupa, turska, turve, vaate, vainaja, vainio, valta, vanne, varas, varjo, vihkiä, vuokra, äiti.

Slaavilaiset lainasanat :

Slaavilaisista lainasanoista suurin osa on saatu muinaisvenäjästä aikaisintaan 600-luvulla jKr.:

ahrain, akkuna (ja ikkuna), apea, ies, kaatiot, kassa (tukka), kassara, katiska,
kuoma, kuontalo, kutri, lavitsa, lotja, lusikka, läävä, muokata, määrätä, naatti,
pakana, palttina, pappi, papu, pasma, piirakka, pilkki, pirtti, pätsi, raamattu, ravita,
risti, ruoska, saapas, sirppi, suntio, säppi, sääli, talkkuna, taltta, tappara, tavara,
tuska, tuuma (ajatus), urakka, vaino, vainu, vapaa, varpunen, veräjä, viitta, virsta, värttinä.

********************

Lukuisien kotoisilta tuntuvien sanojen alkuperä on itäinen.

Suomen kieleen on vuosisatojen kuluessa lainautunut koko joukko sanoja venäjästä tai venäjän kielen välityksellä. Venäjän vaikutus suomeen on kuitenkin ollut vähäisempi kuin ruotsin.
Nyt sanat tuntuvat jo niin kotoisilta, ettei niiden itäistä alkuperää huomaa. Monet sanoista ovat arkisia ja kuvaavat hyvin menneiden aikojen kanssakäymistä naapurikansojen tai -heimojen välillä.

Venäjästä suomeen lainautuneita sanoja:

1. akkuna eli ikkuna, okno. Ikkuna on tullut todennäköisesti venäjän sanasta ikona.
2. kanava, kanava, muunnos kansainvälisestä kanaali-sanasta.
3. kapakka, kabak
4. kasakka, kazak. Tullut venäjään turkin kielestä, jossa se tarkoitti maantierosvoa ja seikkailijaa.
6. kasku, skazka eli taru, tarina
5. katiska, muinaisvenäjän sanasta kotici eli häkki
7. kiipeli, gibel eli perikato, tuho. Vaihtoehtoisesti varhaisen ruotsin sanasta kibel tai kibbel.
8. kiisseli, kisel eli hapahko jauhopuuro, hyytelö
9. koni, kon eli hevonen
10. kutrit, kudri eli kiharat
11. laatia, ladit eli järjestää, panna kuntoon, laittaa
12. lava, lava eli seinänvieruspenkki, lautta
13. lavitsa, murresanasta lavica eli penkki
14. leima, klejmo
15. lusia, sluzhit eli palvella armeijassa
16. lusikka, muinaisvenäjän sanasta luzhika, nykyvenäjässä lozhka
17. lutka, adjektiivista bludnij eli haureellinen, irstaileva
18. luuska, loshad, loshadka eli hevonen
19. majakka, majak
20. murju, murja eli ahdas ja pimeä huone, mökki, hökkeli
21. pappi, pop, alun perin kreikasta.
22. piirakka, pirog
23. pohatta, bogat eli rikas, mahtava
24. porkkana, borkan (murresana)
25. porukka, poruka eli yhteisvastuu, ryhmätakaus
26. putka, budka eli koju, vaja
27. puuhka, puh eli untuva, hahtuva
28. pätsi, petsh eli uuni, hella
29. raamattu, muinaisvenäjän sanasta gramata eli kirjoitus, asiakirja, alun perin kreikasta.
30. remontti, remont eli korjaus, kunnostus
31. reuhka, treuh eli karvalakki
32. risti, muinaisvenäjän sanasta kristu, nykyvenäjässä krest eli risti, vaiva. Venäjälle saksan kielestä.
33. rokuli, progul eli poissaolo töistä
34. rotu, rod eli suku, syntyperä
35. rukkanen, rukavica eli rukkanen
36. rusakko, rusak eli ruskeanharmaa jänis
37. saapas, sapog
38. savotta, zavod eli tehdas, ruukki, saha
39. sepeli, sheben eli kivimurske
40. siisti, tshistij eli puhdas, siisti
41. tappara, topor eli kirves
42. tarina, starina eli vanhat ajat, vanhat tavat
43. tavara, tovar eli irtain omaisuus. Peräisin turkkilaiskielistä.
44. tolkku, tolk eli ajatus, järki
45. torakka, tarakan
46. toveri, tovarishtsh
47. turku eli tori, markkinapaikka, muinaisvenäjän sanasta turgu, venäjässä torg, lainautunut myös ruotsin kieleen
48. tuska, muinaisvenäjän sanasta tuska, venäjässä toska eli ikävä, kaiho, kaipuu
49. tuuma, tuumata, duma, dumat eli ajatus, ajatella
50. tyrmä, tjurma eli vankila
51. vaino, vojna eli sota
52. vapaus, vapaa, svoboda, svobodnij
53. vesseli, vesjolij eli iloinen, hilpeä
54. viesti, vest eli sanoma, tieto, uutinen
55. voro, vor eli varas, lurjus
56. värttinä, vereteno

Slangisanoja

57. bonjata, ponjat eli tajuta, ymmärtää
58. hotsittaa, hotetsja eli haluta
59. kohmelo, pohmel eli krapula
60. lafka, lavka eli kauppa
61. mesta, mesto eli paikka
62. narikka, na rinke eli torilla, vaatemyyntitorilla
63. palttoo, palto eli pitkä takki
64. sapuska, zakuska eli alkupala
65. sontikka, zontik eli sateenvarjo, päivänvarjo
66. voda, voda eli vesi

Lähteet: Suomen sanojen alkuperä, etymologinen sanakirja, Gummerus 2000; Kaisa Häkkinen: Nykysuomen etymologinen sanakirja, WSOY 2004.

Slangisanat: Wikipedia.

ANNE KAURANEN

******************

Suomen vanhoja sanoja merkityksineen:

Hauska
Hauska-sanan vanhempi merkitys on turha, tuhlaavainen ja nopeasti kuluva. Merkityksessä hupaisa sanaa on käytetty ensimmäisen kerran kirjallisesti vuonna 1702, mutta murteissa ja puhekielessä merkitys on voinut muuntua jo aiemmin.

Löyly
Siinä, missä löyly ymmärretään nykyään saunan kuumalle kiukaalle heitetystä vedestä nousevaksi höyryksi, tarkoitti se aiemmin ihmisen henkeä. Suomalais-ugrilaisten kielten yhteinen alkumuoto on ilmeisesti lewl merkityksessä henki, henkäys tai sielu.

Ajatella
Ajatteleminen tarkoitti ennen muinoin metsästystä, esimerkiksi jänisjahtia tai muuta takaa-ajoa. Nykyään ajatella-verbillä tarkoitetaan vain käsitteiden ja mielteiden yhdistämistä tietoisesti.

Irstas
Nykyajan ihmiset käyttävät sanaa irstas elostelevasta ja sukupuolisesti paheellisesta tai siveettömästä henkilöstä. Suomen kirjakielen pohjan luonut Mikael Agricola kuitenkin käytti sanaa vapaudesta ja maallisista vaivoista irtautuneesta henkilöstä myönteisessä merkityksessä.

Hässäkkä
Alatyylinen nimitys naisen sukupuolielimestä, josta myös hässiä ilmaisu tulee.

Otava
Alkujaan sana on tarkoittanut lohiverkkoa.

Pohtia
Alkujaan tarkoittanut viljan puhdistamista eli akanoiden erottamista leipäviljasta. Sanan nykyinen merkitys on peruja Ruotsin mallista.

Porsaanreikä
Lain tai muun säädöksen aukko, jota käytetään erilaisten etujen hankkimiseen, esimerkiksi veronkiertoon. Sana tulee sikojen aitauksiin tehdyistä aukoista, joita tehtiin, jotta pienet porsaat pääsivät vapaammin juoksentelemaan; kielteisen merkityksen sana saa, kun uteliaat pikku porsaat keksivät kulkutien sieltäkin, mistä ei pitäisi.

Kynä
Alkujaan tarkoittanut linnunsulan ruotoa.

Tietää
Alkujaan merkinnyt tien tuntemista sekä mahdollisesti myös jälkien muodostaman uran seuraamasta.

Ymmärtää
Jonkin asian ympyröimistä ajatuksen voimalla, vertauskuvallinen käyttö. Saada asiasta "käsitys", kiertää kätensä sen ympäri.

Käsittää
Alkujaan konkreettista käsiinsä saamista tai tarttumista.

Rusikoida
Neljä-kolmesataa vuotta sitten nyrkkiä on tarkoittanut sana rusikka, ja vaikka sana itse on pitkälti hävinnyt käytöstä, meillä on edelleen puhekielinen verbi rusikoida.

Umpimähkä
Ennen tulitikun keksimistä kannatti hehkuvia hiiliä haudata uunin/nuotion tuhkaan. Sieltä ne sitten seuraavana aamuna löysi työntämällä kätensä umpimähkään, kyllä se hehkuva hiili ilmoitti itsestään. Hiilillä sai tulen uudelleen viritettyä.

Kainalo
Helpottaa jos osaa viroa. Kainalo on käenalainen, siis käden alainen.

Housut
Esihistoriallisena aikana ja myös joissakin myöhäisemmissäkin kulttuureissa oli käytössä omat erillinen housunsa kumpaakin jalkaa varten ja kyseiset irtolahkeet tai pitkiä sukkia muistuttavat vaatekappalet jouduttiin kiinnittämään esimerkiksi vyötärölle sidottuun naruun tai johonkin muuhun sen kaltaiseen viritelmään. (Hose/hosen/hosor muinaisnorjassa ja englannissa) Lantion peitteenä pidettiin kulttuurista ja ajankohdasta riippuen milloin mitäkin kalukukkaroita, lahkeettomia aluspöksyjä tai lannevaatteita, mutta myös pelkkä pitkähelmainen paitakin kelpasi usein siihen tarkoitukseen. Irtolahkeiden ompeleminen yhdeksi suuremmaksi kokonaisuudeksi alkoi tietyillä kansoilla jo antiikin aikana, mutta useimmissa kyseisen vaatekappaleen nimityksissä on säilynyt vieläkin vain pelkkä monikkomuoto.

Saivarteleminen
Täin munien, saivarten, etsimistä hiuksista tai muista karvoituksista. Pikkutarkkaa puuhaa.

Malka
Turvekattoisten talojen kate saatiin pysymään paikallaan erilaisten riukujen ja seipäitten avulla. Ylimmäisenä oli malka, paksumpi puu, johon pienemmät riu'ut oli kiinnitetty, tai mistä ne riippuivat oksanhangastaan.

Peninkulma
Matka jonka päästä koiran, penin, ääni kuuluu. Noin 10 kilometriä.

Turri
Epämääräinen pahansuopa olento, joka saattoi pilata tervahaudan tai sysimiilun, sulattaa raudan ahjoon, viinakeitossa polttaa rankin pohjaan, pilata kirveenvarren teelmän tai minkä hyvänsä työn. Tuhon toteamus: "Turri söi". (Pohjois-Karjala/Savo) Lähde: Vuorela Toivo, Kansanperinteen sanakirja, 1979

Takapajuinen
Reen jalasten varassa olevaa istuinosaa kannattelevia pystypuita yhdistävä pajusta kierretty joustava vitsas, takapaju oli takimmainen osa reessä, minkä päällä saattoi seistä. Takapajulla seisova tuli viimeisenä perille.

Korvata
Johdos sanasta "korva", joka voi murteissa merkitä mm. vierusta, reunaa tai sivulle asetettua tukipuuta. Häkkisen mukaan kantasanan vanha merkitys "vierus" heijastuu muun muassa korvata-johdoksen 1800-luvulta tunnetuista merkityksistä "asettaa rinnakkain, vertailla". Häkkinen toteaa myös,että Suomen kirjakielessä "korvata" on hyvittämisen merkityksessä mainittu ensi kertaa vuoden 1777 almanakassa.


- Lähteet: Kirsti Aapala, Kotimaisten kielten keskus, Mistä sanat tulevat: suomalaista etymologiaa / Kaisa Häkkinen. - 3. p. - Helsinki, 2006, www.kysy.fi Osa on jostain muualtakin..

*

Tässä myös toinen selitys korvata verbistä, minkä olen itse kuullut eräältä Sarka maatalousmuseon oppaalta:
Hevoset olivat kalliita ja harvinaisia eläimiä muinaisessa suomessa, joten kyntöauraa vedettiin useimmiten kahdella härällä joiden niskojen päälle oli sidottu sopivan mittainen ja tukeva poikittainen puu. Jos auran kiinnityspiste olisi ollut suoraan sen puuosan puolivälissä, niin vahvempi härkä olisi mennyt herkästi edelle ja auran tekemä ura olisi kääntynyt vinoon. Sen takia aisan kiinnityskohtaa siirrettiin aina lähemmäksi vahvemman härän korvia, jotta myös heikommalla riittäisi puhtia vetämiseen. Rasitus siis tavallaan hyvitettiin heikommalle osapuolelle, mistä termi korvaaminen.

**************

Lisää vanhoja suomalaisia sanoja:

1. Ahera = jäykkä ja kova maaperä
2. Ahtera = maho lehmä tai kesantona oleva pelto
3. Aino, aina = verkon tai nuotan paula
4. Armi = hammasrattaan tai rukin tanko, poikkipuu
5. Arto, aarto = haarukkaisen seipään varaan asetettu orsi eli riuku, jolle ripustetaan kuivamaan sateella leikatut lyhteet, nuotta tms.
6. Haparainen = suolia kannattava ihrakesi
7. Harkki = hara, naara, haarukkapäinen kuusesta tai katajasta tehty perunannostokuokka
8. Hieho = toisella vuodella oleva lehmivasikka
9. Hinkalo = viljalaari tai purnu
10. Himmurtai = eräs katolinen paastopäivä

11. Hyypiö = huuhkaja
12. Iristä = kirahtaa, narista, marista, jankata, riidellä
13. Jamakka = juuri piiminyt maito
14. Jukertaa = karkeasti tai kömpelösti veistää tai nävertää
15. Junko = vedessä lahoava puu
16. Jutta = raita, juova
17. Järittää = leikata pois esim. lehtiä kaalin kuvusta
18. Kaave = ihmisen kuollut ruumis, kuolleen varjo
19. Kaiha = puolihämärä, varjoisa, synkkä, pimeä, kolea
20. Kale = akana, kahujyvä

21. Kalppa = sianränget
22. Karkku = haloista ristiin ladottu halkopinon pää
23. Kehnä = hilse
24. Kelme = kalvo, oraita keväällä lumen lähdettyä peittävä lumihome
25. Kemi = veteen sortunut jokiäyräs; kuiva kenttä tai keto
26. Kilkki = heinäsirkka
27. Kirki = lemmenkiihko, kiima
28. Kirsi = routa; ohut jääriite
29. Koja = puun kuori, kaarna, parkki
30. Laapotti = tuohi- tai niinivirsu

31. Laas, la’as = niittomiehen esi, niittokaista
32. Launi = puinen kalakoukku
33. Lemi = pehmeä suo; veden päälle kasvanut sammalkerros
34. Limo = nuori lehtipuu; lehdes
35. Loira, loiro = lukon navan piikki; puulukon estesalpa
36. Lollo = villaleve, hahtuva
37. Lunka = ehyenä levynä irtoava puun kuori
38. Lökä = lima, lika, lieju; vetelä ulostus
39. Maarto = kalanpoikanen
40. Maima = pieni kala, syötti

41. Meiju = juhannuskoivu; kukkavihko; lehdesköynnös
42. Mutiainen = mäkärä; hyttynen; sammakonpoika jolla vielä on pyrstö
43. Naappu = ohra- tai kauralyhteistä koottu keko; hernelyhde; pellava- tai hamppukäärö
44. Nekka = 1. nokallinen kerma-astia / 2. pieni yksipaikkainen reki
45. Niisi = kangaspuissa olevat langat, joiden silmukoihin loimilangat pujotetaan
46. Nori = lehmän utaretulehdus; hevosen pääntauti; yskä
47. Nuode = avioliiton kautta saatu sukulainen; lanko; morsiamen saattoväki
48. Olas = suksen pohjaura
49. Orko = kostea notkelma; kapea laakso; kolo, uurre
50. Paanne = uhkujää, virtaavan veden muodostama monikerroksinen jäätikkö

51. Paula = nauha; nyöri; verkon aina
52. Piedin = kankaan leveys, kangaskaistale
53. Pintta = paininpuu, poikkipuu
54. Pohtaa, puohtaa = puhaltaa, huokua (ruumenet eroon jyvistä)
55. Purha = vesiputous; kosken kuohu
56. Pöykiö = pöhkö, tollo, hölmö, tyhmä, saamaton
57. Pöysti = kinkku
58. Rahje = varstan liitoshihna; länkien vetohihna
59. Riitta, riitto = pino olkia, heiniä tai lautoja
60. Ripatti = ripuli, löysä uloste

61. Ritva = hento lehtipuun oksa
62. Roivas = hamppu- tai pellavakimppu, -kupo tai -lyhde
63. Rääpys = muikku
64. Sammas = 1. rajapyykki / 2. hiivasienestä johtuva suutauti
65. Siide = jäätävä tihku; hienojakoinen lumi
66. Suoro = eläimen siitin
67. Säetä = koota tulipesän hiilet kasaan ja peittää ne tuhkalla
68. Taari = rapakalja; oluen loppumäskistä tai leivänpaloista käytetty mieto alkoholijuoma
69. Tade = lanta, sonta, lika, törky
70. Teljo = soutuveneen istuinlauta, tuhto

71. Toro = myllyn suppilo; kannun nokka
72. Tuhu = tihkusade, vihma
73. Ulku = riuku, salko (etenkin verkonkuivaustelineenä)
74. Uudin = vuodeverho, rankinen
75. Vaaru = pieni sade- tai ukkospilvi
76. Viehka = tienviitta, talvitien, avannon tai kylvörajan merkki
77. Virpi = riuku, notkea oksa, vitsa
78. Väive = täi; eläimen loinen
79. Ätelä = heinänteon jälkeen kasvanut uusi ruoho, odelma
80. Öhkä = illanistujaiset


Näitäkin väitettiin jollakin nettisivulla täysin suomalaisperäisiksi ilmaisuiksi, mutta muutamille taitaa löytyä myös vierasperäinen lähde muista talteen ottamissani teksteistä.

askartelu
avanto
häjy
hankikanto
huopatossut
isäntä
järvi
joulupukki
kaamos
kännykkä
karvahattu
kinos
koivu ja tähti
kossu
kylmä
lenkkimakkara
lumi
luonto
maito
mämmi
Matti ja Maija
meri
mökki
pannuhuone
perkele
pilkki
pimeys
pitkäripainen
poro
puukkojunkkari
räiskäle
raitapaita
rakkaus
ralli
räntä
räppänä
rökäletappio
ruis
ruokamulta
ruotsi
salmiakki
sauna
saunakalja
sauvakävely
sininen ja valkoinen
sisu
sonta
talvi
valo
vihta ja vasta
äijä
äiti

*****

Muutamien vierasperäisten sanojen selityksiä:

Orja
Muunnos sanasta "arja", kuten "arjalainen", sillä suomensukuiset kansat vangitsivat kuulemma arjalaisten kansojen jäseniä muinoin orjikseen.

Hunsvotti
Tulee saksan kielestä Hundsfott eli naaraskoiran sukupuolielintä tarkoittanut rivo haukkumanimitys.

Hampuusi
Ruotsin kielen Hamnbuse eli satamajätkä.

Sabotaasi
Ranskan teollisen vallankumouksen aikana työläiset käyttivät usein "sabot" nimellä tunnettuja puukenkiä. Tehdasduunarit jotka pelkäsivät työpaikkojensa menetystä koneille, heittivät kenkiään rattaiden väliin ja sabotaasi-nimitys sai alkunsa.

Sutari
Ruotsin sana sot, noki, lausutaan suut, sotare oli noenpoistaja, eli nokisutari.

*

Tämä on vain englantia, mutta mielestäni niin hauska tarina, että lisäsin listan jatkoksi.

Sideburns, suomeksi pulisongit, ovat saaneet nimensä amerikkalaiselta kenraali/teollisuuspohatta Ambrose Burnsidelta, jolla oli säilyneiden kuvienkin perusteella hyvin isot ja tuuheat "burnsidet".

***

Loppuun vielä yksi huvittava selostus muutamien vähän tuhmempien sanojen alkuperästä. :tongue:

Kuten sana "mulkku", niin myös "kulli" on tarkoittanut aina 1800-luvulle asti tyrää, pahkaa ja joitain muita pullahtaneita, muljahtaneita tai esiintyöntyviä asioita. Kullerot ja pallerot olivat puolestaan muinoin koivun tai lepän pahkoja, joita pyöreäksi vuoltuina käytettiin yleisesti kaulakuvun (struuma) parantamiseen. Muista puihin liittyvistä sanoista voisi vielä mainita sanan "kyrpä", jonka etymologia on männyn rungon sivulla kasvava ja ylöspäin sojottava tukeva oksa. Tämä on usein entinen puun latva, joka on vahingoittunut ja sivuoksa on ottanut latvan paikan.

Professori Arno Forsiuksen mukaan Kullitar eli Kuuterneito on suomalaisessa kansanperinteessä kaulan kasvaimia, kyhmyjä ja kaulakupuja parantava naispuolinen henkiolento. Kullitar auttaa myös kaalien kasvatuksessa ja tekee puihin pahkoja. Kullitar yhdistetään pyhään Luciaan ja muita nimen kansanomaisia muotoja olivat Lukki, Lukka, Lussi, Luttu ja Luusia. Pyhän Lucian muistopäivä 13.12. otettiin 1300-luvulla katolisen kirkon viralliseen pyhimyskalenteriin. Vanhan sanonnan mukaan "Lucia pisimmän yön anda, Vitus pisimmän päivän kanda" (Manuale v.1646). Pyhä Vitus oli kristinuskon pyhimys, jonka muistopäivää vietettiin puolestaan keskikesällä. Vitus tunnettiin tanssitautisten, vuoteenkastelijoiden ja ripulitautisten parantajana.

Uskonpuhdistus kielsi Suomessa 1500-luvun alkupuolella pyhimysten palvonnan, mutta siitä huolimatta Lucian (eli Kullittaren) palvonta on jättänyt jälkensä suomalaiseen kansanmytologiaan. Joulukuussahan Lucian päivää taas vietetään ja hahmo tuo valoa talven pimeyteen.
Tykännyt: Aurelia

Valvojat: SaranthaHiistu