Elämän pienemmät ilot

Kadonnut kunto löytyi! Jei!!! ^_^

Tänään tehty 40 km aikaan 3:03.6 ja aika rajulla reitillä. Tää oli hyvä leirin päätös :) nyt voin hyvil mielillä ottaa yhden leivonnaisen päivä kahveella :) mut ensin...

Vähä Pepsi Maxia!!!

Kävin kotiseutumatkailemassa Kilpisjärvellä ja katsomassa kun Vain 2 kalaa -kisan aloituksessa ahtauduttiin pienelle alueelle pilkkimään olemattomia kaloja (en ymmärrä viehätystä). Tuntuu siltä ettei kesä tule koskaan, kun luntakin on vielä puolisen metriä. Mutta eipä tuo oikeastaan haittaa, olen kuitenkin enemmän talvi-ihmisiä.

Pitkästä aikaa on lämmin kesäpäivä. Tähän asti on tuntunut enemmän syksyltä kuin kesältä...

Lämpimät kelit mahdollistivat viimeinkin sen, että lähipuutarhalle saapuivat parveketomaattien taimet. Eilen kävin hakemassa kymmenkunta tainta ja istutin ne aurinkoilsella parvekkeella.

...Mutta onko noiden ampiaisten pakko tulla aina pilaamaan lämmöstä nauttimiseni??

Tänään palautettiin viimeiset kirjallisuuden työt koulussa (arvosanat annettu, voi siis lorvia viimeiset viikot). Kymppiä ei tullut, tuli 12. Ei mitään 4-10 tai edes 11. Tuli 12. Viereen oli kirjoitettu: "Yllätyitkö? Olipa virkistävää luettavaa"

Eli ei valittamista. Voinen lähteä hyvillä mielin lomia viettämään.

Sain vihdoinkin itselleni kivat kesähousut! Olen etsinyt sellaisia jo turhan monena kesänä tuloksetta, mutta vihdoinkin löytyi pöksyt, joissa kaikki natsasi kohdalleen. Hinta oli edullinen, malli mukava kesätuulessa hulmuavan väljä, materiaali luonnonkuitua eikä hiostavaa keinotekoista ja väri vaalea yksivärinen eikä joko musta tai sitten jokin hirveä värioksennuskuosi. Parasta oli, ettei tarvinnut lähteä lähikauppaa kauemmaksi niitä hakemaan. Tuntui tosi luksukselta kävellä ulkona helteessä vihdoinkin ihanan vilpoisat housut päällä.

No ei ihan. Ovat paljon tylsemmän näköiset kuin nuo (Jos oikeesti haluat tietää millaiset ne ovat, katso saksalaispuljun viime viikon mainoslehden sivu 16).

Ostin itselleni joku aika sitten mustan orvokin, jonka istutin isompaan kukkaruukkuun. Nyt se on tehnyt uusia kukkia ihan villinä. Tänä aamuna huomasin hämähäkin muuttaneen paikalle ja tehneen kukkien vierelle aivan täydellisen symmetrisen verkon. Sopii niin hienosti kokonaisuuteen, että aivan ilahduin. Taideteos!

Olisin oikeastaan halunnut sanoa tämän Elämä on ihanaa- ketjussa, mutta en kehtaa kommentoida oman viestin perään. Eikä asiani oikeastaan mikään maailmaamullistava ole, vaikka se minulle suuresti iloa tuottikin.

Sain eilen peruskoulun päätötodistuksen. Se ei pitänyt sisällään mitään ei-ennaltaodotettua. Todistuksen kyljessä tuli paitsi äidinkielenstipendi (sitäkin olin jo salaa odottanut) myös kemianstipendi. Kemianstipendi. En käsitä että minkä ihmeen takia mnulle moinen myönnettiin, mutta toisaalta, yhdentekeväähän se on. Kukapa nyt sanoisi ei käteiselle?

Mummi sanoi minulle näiden uutisten jälkeen että "älähän nyt ylpisty", äiti taas sanoi että "ylpisty ihmeessä, ei pidä vähätellä!" Suomalaishiiri kun olen, taidan uskoa täällä kerralla mummia. Varmaan joku erehdys tai ei viitsitty myöntää jollekulle kolmatta stipendiä tai jotain. Mitäs minä...heh.

^Onnittelut Adolfina, peruskoulun päättäminen on suuri etappi ja sitä on syytä juhlia! Koulu meni ilmeisesti hyvin kun sait kaksi stipendiäkin. Ylpistyä ei tarvitse, mutta iloita saa ja kannattaakin, olet sen ansainnut!