Elämän pienemmät ilot

pihlajapuu kirjoitti: Olen viimein saanut ryhdistäydyttyä sen verran, että sain aloitettua lenkkeilyn parin vuoden tauon jälkeen.

Erinomaista, kuntoilu kannattaa aina! Itsekin yritän aktivoitua lenkkeilyn suhteen, tai paremminkin saada siitä säännöllisempää toimintaa. Minullakin on ongelmana hyvän reitin löytäminen, sillä lähiseudulla ei ole juurikaan hiekkateitä, jotka olisivat juoksemiseen asfalttia parempi vaihtoehto.

Näin ulkona mäyrän. Hämmentävä paikka tämä Kent.

Minun elämäni pieniin iloihin kuuluu tällä hetkellä se, että olen lopulta taas kotona pitkän päivän jälkeen. Tänään oli toisella paikkakunnalla viimeisen isovanhempani hautajaiset. Koko tilaisuus oli raskas ja surullinen, joten olen nyt helpottunut, että se on lopulta ohi ja olen kotona, tutussa ympäristössä.

Kissat ovat taas kotona, ehdin jo kaivatakin meidän karvakorvia.

On taas olo, että on saavuttanut jotain, kun kävi aamulla 13 km kävelylenkillä ja haali ison kasan pokemoneja siinä ohimennen. :D

Lähdettiin eilen illasta läheiseen "saareen" (heinikon läpi kulki puitettu polku, ei ihan kuin pitkospuut mutta aika lähelle, joten ikään kuin saari) katselemaan josko siellä olisi lepakoita (joku on väittänyt nähneensä). Se ei mennyt ihan niin kuin ajateltiin, sillä heinikko oli täynnä hyttysiä. Paikoitellen siellä oli jopa hyttyslauttoja, ininän kuuli jo kaukaa. Aikamoiseksi juoksuksi se meni (elämäni pisin runsas kilometri) ja kaiken lisäksi me oltiin hiukan liian aikaisessa, oli vielä liian valoisaa kun päästiin saareen. Ja koska meistä molemmista tuntui, että kaikkialla oli hyttysiä, ryykättiin sitten samalla vauhdilla pois sieltä. Se ei nyt tehnyt elämään pientäkään iloa sinänsä (vaikka jälkeen päin huvittikin), ja onnistuin telomaan jalkani siinä rytäkässä. Aamulla sattui vasempaan jalkaan ja olin jo melko varma, että olin taas saanut vääntymän/marssimurtuman siihen. Mutta ei, se oli vain lihasjumi, joka katosi kun hetken aikaa uskalsi kävellä, vaikka se tuntui pelottavasti samanlaiselta. Elämän pieniin iloihin siis kuuluu se, että en onnistunut hankkimaan marssimurtumaa. :)