Ei niin hyvää, etteikö jotain huonoakin... (Eli siis plussat ja miinukset)

Isot plussat: olen viimeisen seitsemän viikon aikana saanut neljä kertaa työhaastattelussa omalle alalleni, kun edeltävän seitsemän kuukauden aikana en päässyt kuin yhteen työhaastatteluun eikä sekään ollut oman alani paikka, vaikka sen kuukaudeksi sainkin.

Harmilliset miinukset: olen saanut kolmesti jo kuulla, että joku toinen valittiin haastatelluista, ja tämän päivän haastattelun jälkeen fiilikset on sellaiset, että neljäs kerta tulee. Nyt on niin työnantajan markkinat, että ei voi mitään vaikka on kuinka hyvä, joukossa on aina joku vielä parempi. Lisäksi työhaastattelut ovat olleet Laitilassa, Paimiossa, Lahdessa ja Haminassa, eli niihin kulkemiseen on mennyt aikaa ja rahaa, vaikka vastineeksi onkin sitten nähnyt Suomea taas vähän lisää.

Tosi ristiriitaiset fiilikset. Toisaalta ilman työhaastatteluja ei ainakaan töitä saa, mutta toisaalta tuntuu tosi haljulta olla kerrasta toiseen se melkein paras.

Plussaa: Pankista soitettiin ja kysyttiin, kiinnostaisiko minua säästötilin perustaminen tai sijoittaminen rahastoon. Minulla on kuulemma niin paljon rahaa käyttötilillä, että kannattaisi laittaa sentit poikimaan. Vastasin, etten ole kiinnostunut. Mukavaa kuitenkin, että pankki muistutti, etten ole ihan puilla paljailla.

Miinusta: Soittaja kysyi samalla myös, onko siihen jokin erityinen syy, että minulla on kaksi pankkikorttia. Sanoin, että minulla on tietääkseni vain yksi ja että vanhan olen leikannut halki jotain pari vuotta sitten. Selvisi, että vanha kortti on jotenkin säilynyt pankin tiedoissa, minkä vuoksi olen maksanut siitä myös palvelumaksua. Kortti lopetettiin heti, mutta puhelun jälkeen oli fiilis, että mitä helvettiä nyt taas.

Sain töitä puoleksi vuodeksi! Ihan järkkyupea plussa yli puolen vuoden työttömyyden jälkeen.

Huono puoli on sitten se, että se tarkoittaa muuttoa Keski-Pohjanmaalle, Kannukseen :D

+ Olen saanut väikkäriä etenemään ihan kivasti.
+ Iivari sai töitä!

- Muut työt ovat seisseet väikkärin edistämisen takia, ja se nyt tässä stressaa, millainen kiire tulee loppuvuodeksi.
- Iivari on töissä, joten vapaa-ajan ja joululoman suunnittelu on nyt hiukan vaikeampaa kuin alunperin oli mielessä. Tietysti rahaa on enemmän, mikä helpottaa myös talouspuolta siinä matkustelussa.

Sä olet ammattilainen, ei se osaaminen haperru edes vuosissa muun kuin uutuskirjojen ja sen mikä liikkuu parhaiten suhteen - ja ne taas on helppo päivittää, sit jos saa taas töitä.

Mun plussa: oon tosiaan aloittanut puolen vuoden projektityön mediaohjaajana Kannuksessa ja työyhteisö ja työpaikat on tosi kivoja molemmat.

Miinus sitten taas on se, että jouduin hyppäämään juoksevaan junaan. Siinä missä normaalisti tapahtumat on suunniteltu kuukautta tai puoltatoista aiemmin, nyt saattaa olla että suunnittelu on valmis kaksi viikkoa ennen ekaa tapahtumaa - joka normaalisti olisi viimeinen hetki aloittaa tiedottaminen. Joten tiedottaminen ja markkinointi jää väistämättä liian myöhäiseksi, mikä taas vähentää todennäköisyyttä, että ihmiset löytävät tapahtumiin.

No, onneksi on ensi vuoden alussa toinen mahdollisuus tehdä tapahtumaviikkoa.

+ Jollain tavalla kiva olla taas takaisin Suomessa.
- Suomessa on kylmä ja tulee lunta. Ynh.

Pirulliset miinukset: edellämainitun tapahtumaviikon kolmanteen ja neljänteen tapahtumaan ei saapunut yhtään ketään ihmistä paikalle.

Yllättävä plussakäänne: kun tämän illan valmistelemaani esitykseen lautapelien esittelyistä ei saapunut yhtään kuuntelijaa, oli varsin mukavaa, että paikalliset kehitysvammaiset olivat väärinymmärtäneet tapahtuman ja tulleet etsimään pelaamisseuraa. Pelattiin sitten neljistään vajaan tunnin verran helpotettuja versioita Dixitistä ja Aliaksesta.

+ Nykyinen pomoni tietää, miten hommat hoidetaan ja hoitaa niitä myös itse.
- Hän on aika ärtyisä ihminen ja ns. pomomainen pomo.
+ Edellinen pomoni oli puolestaan rento tapaus ja läppäkin lensi.
- Hän oli joskus vähän pihalla ja rentous näkyi myös laiskuutena.

Lopulta nykyinen ahkerampi johtaja on parempi vaihtoehto, vaikka persoona ei erityisemmin miellytäkään.

Minulla on tapana stressata ihan turhia asioita.

Sain vihdoin ja viimein kymmenen vuoden urautuneen työuran jälkeen päätettyä, että työpaikallani ei ole ollut enää vuosiin mitään uutta tarjottavaa minulle ammatillisesti, ja että on aika vaihtaa firmaa ihan kokonaan toisiin hommiin (softapuolella yhä ollaan, mutta nyt serveri-backend-puolella sulautettujen teollisuuslaitteiden sijasta).

Yksi parhaimmista ideoista, mitä olen saanut aikoihin, mutta voi juma kuinka elämänmuutos voi pilata yöunet ja laittaa vatsan kuralle niin pitkäksi aikaa että sopeudun uuteen tilanteeseen (ei ole vielä edes ensimmäinen työpäivä takana)...

Oma-aloitteiset elämänmuutokset kysyvät aina rohkeutta, vaikka olisi varma, että muutos parantaa elämänlaatua. Samassa pisteessä olisi niin kovin helppoa ja mukavaa jumittaa, vaikka näkee, ettei siitä pisteestä pääse etenemään mihinkään. Tästä minulla onkin kokemusta. Toivotan Rasimukselle onnea ja menestystä uusissa kuvioissa ja eivätköhän yöunetkin palaudu, kunhan alkuhämmennys helpottaa.