Mikä sinua potuttaa nyt?

Se että mun uusi telkkari tulee huomenna ja mun ainut muistitikku unohtui Kankaanpäähän enkä pääse testaamaan TV:n USB-toistoa. No, olenkin ajatellut että pitäisi hankkia 16GB:n muistitikku, ei kai ne nyt voi yli kymppiä maksaa.
Ai niin ja se kanssa potuttaa että pitää totutella nukkumaan yksin. =P

Joku on yläkerrassa taas kuollut tai jotain. Koko kämppä remontoidaan ja ei noita ääniä kyllä kestä. Jopa imaamin ulina oli parempaa kuin ainainen poraaminen ja piikkaaminen.

Tuntuu, että kuppi menee nurin ihan justiinsa. Olen yli-väsynyt ja stressaantunut ja silti annoin ylipuhua itseni extratöihin tälle ja ensi viikolle... Ja kaikista aamuista juuri tänään, isäntä ei herännytkään heti omaan kellonsoittoonsa, vaan puhelin onnistui herättämään minut ensin, keskeltä syvää uupumusta - enkä tietenkään voinut nukahtaa enää uudestaan, koska kaikki tekemättömät asiat pamahtivat samantien pyörimään päässä. Oli hyvin lähellä, ettei kyseinen Galaxy tehnyt tuttavuutta seinän kanssa tai minä purrut isännän päätä irti.

Ärsyttää olla väsynyt ja kiukkuinen. Ja olla tietoinen siitä, että kiukkuisuus johtuu juuri väsymyksestä. Mutta uni ei silti tule vaikka menisit kuinka ajoissa nukkumaan.

Saki kirjoitti:

Ansa kirjoitti: Teinipoikien elokuvakäyttäytymisen olemattomuus. Onko tosiaankin pakko kommentoida ja sanoa jotain joka välissä häiriten muiden elokuvanautintoa? Eikä se edes auttanut, että kaksi kertaa pyysin heitä kohteliaasti olemaan hiljaa. Rasittavaa yrittää seurata Hobittia, kun takana istuu kolme varhaisteiniä pölisemässä... argh! Sen kommentoinnin voi jättää leffan jälkeiselle ajalle tai sopii pölistä vasta sitten, kun leffa on julkaistu ja sitä voi kotona katsoa, mutta ei leffateatterissa!

Minulla on täysin samanlaisia kokemuksia. Ei tosin tästä uusimmasta Hobitista, mutta silti. Nälkäpelin kakkososaa taisin olla silloin katsomassa. Sali oli pieni, ja porukkaa vähän. Aluksi pojat käyttäytyi ihan hyvin, kunnes sitten leffan loppupuolella taisi kiinostus loppua. Alkoivat kommentoimaan ja höpöttämään keskenään. Kerran tai pari yritin sanoa että lopettakaa, kun jotkut haluavat oikeasti katsoa itse elokuvaa. Hiljenivät ehkä kolmeksi minuutiksi ja sitten alkoi taas. He olivat ehkä noin 10-11 vuotiaita, viitisen nuorempia kuin minä. Pitäisi olla iso ja pelottavan näköinen että tuommoiset saisi kuriin.

Olen samaa mieltä näiden kirjoittajien kanssa. Hyväksyn sen, että elokuvaa kommentoidaan yksittäisin, satunnaisin sanoin tai tunteenilmaisuin mutta jatkuva pölöttäminen ja epämääräinen ääntely häiritsee muita. En ymmärrä sitäkään, että leffaa pitää katsoa paukkumaissia ynnä muuta evästä napostellen. Luulisi aivojen pystyvän keskittymään normaalimittaiseen rainaan lisäsokereitta!
Sinänäsä elokuvan katselu oikeassa teatterissa, lähimmäisten läsnäollessa sisällöttää kokemuksta entisestään. Ja onko niin, etteivät hienotkaan kotilaitteet yllä elokuvateatterin kuvan- ja äänentoiston tasolle?

Piru Naiseksi kirjoitti:

Saki kirjoitti:

Ansa kirjoitti: Teinipoikien elokuvakäyttäytymisen olemattomuus. Onko tosiaankin pakko kommentoida ja sanoa jotain joka välissä häiriten muiden elokuvanautintoa? Eikä se edes auttanut, että kaksi kertaa pyysin heitä kohteliaasti olemaan hiljaa. Rasittavaa yrittää seurata Hobittia, kun takana istuu kolme varhaisteiniä pölisemässä... argh! Sen kommentoinnin voi jättää leffan jälkeiselle ajalle tai sopii pölistä vasta sitten, kun leffa on julkaistu ja sitä voi kotona katsoa, mutta ei leffateatterissa!

Minulla on täysin samanlaisia kokemuksia. Ei tosin tästä uusimmasta Hobitista, mutta silti. Nälkäpelin kakkososaa taisin olla silloin katsomassa. Sali oli pieni, ja porukkaa vähän. Aluksi pojat käyttäytyi ihan hyvin, kunnes sitten leffan loppupuolella taisi kiinostus loppua. Alkoivat kommentoimaan ja höpöttämään keskenään. Kerran tai pari yritin sanoa että lopettakaa, kun jotkut haluavat oikeasti katsoa itse elokuvaa. Hiljenivät ehkä kolmeksi minuutiksi ja sitten alkoi taas. He olivat ehkä noin 10-11 vuotiaita, viitisen nuorempia kuin minä. Pitäisi olla iso ja pelottavan näköinen että tuommoiset saisi kuriin.

Olen samaa mieltä näiden kirjoittajien kanssa. Hyväksyn sen, että elokuvaa kommentoidaan yksittäisin, satunnaisin sanoin tai tunteenilmaisuin mutta jatkuva pölöttäminen ja epämääräinen ääntely häiritsee muita. En ymmärrä sitäkään, että leffaa pitää katsoa paukkumaissia ynnä muuta evästä napostellen. Luulisi aivojen pystyvän keskittymään normaalimittaiseen rainaan lisäsokereitta!

Komppaan kyllä täysin. Omat kokemukseni ovat Madagascarin pingviinit leffasta, jossa alle 25v nainen vieressäni toisteli koko elokuvan ajan hahmojen reploja, myös silloin kun joku hahmoista päästi jonkun hauskaksi tarkoitetun äänen... Se on kumma miten joillakin ihmisillä unohtuu ottaa muut ihmiset huomioon.

Potuttaa kun olen kirjoitellut viime aikoina pelkkään potutusketjuun. Nyt potuttaa kun erehdyin lukemaan nettikommentteja (taas) ja monella tuntuu olevan ihan hukassa että jostain asiasta TIETÄMINEN ja johonkin USKOMINEN ovat kaksi eri asiaa. Kun pitäisi saada sanoa että evoluutio on ihan väärin ja homot eivät ole ihmisiä ja Suomi on suuri sananvapautta estävä diktatuuridystopia kun muut tulevat sanomaan että itse asiassa evoluutiosta on näyttöä ja homot eivät ole uhka yhteiskunnalle...

Laitan kohta ulos lintulaudan ja väitän että sinipunainen apinatiskikone tulee syömään jyvät, ja julistan sananvapauden rajoittajiksi kaikki ne jotka videoiden avulla todistavat että laudalla kävi oikeastaan lintuja.

Strato kirjoitti: Komppaan kyllä täysin. Omat kokemukseni ovat Madagascarin pingviinit leffasta, jossa alle 25v nainen vieressäni toisteli koko elokuvan ajan hahmojen reploja, myös silloin kun joku hahmoista päästi jonkun hauskaksi tarkoitetun äänen... Se on kumma miten joillakin ihmisillä unohtuu ottaa muut ihmiset huomioon.

Juu, se on ärsyttävää. Olen ollut pari kertaa leffassa jossa ei pystynyt keskittymään lainkaan itse asiaan kun takana potkittiin ja ölistiin ja edes sanominen ei auttanut. Ja siitä sanottiin moneen kertaan. Harmitti kun tuntui siltä että lippu meni hukkaan. Yleensä ihmiset osaavat onneksi ottaa muut huomioon.

Selkä rupesi taas tänään vihoittelemaan. Vähän haittaa, kun pitäisi jaksaa tämä kuu lukea tentteihin ja istuminen on aika tuskallista. Se vie keskittymistä muualle, eikä oikein mikään tunnu auttavan

Hukkaan ihan kaiken!

Kouriintuntuvista kohteista tällä hetkellä kateissa on pari hyväkuntoisia tanssikenkiä ja kaikki ne huonokuntoiset vaatteet, joita tarvitsisin huomiselle keikalle.

Kätken kirjoitelmia ja valokuvia ties minne muistitikkuni uumeniin. Tapaan tallentaa niitä mielestäni sangen fiksusti ja järjestelmällisesti. Järjestelmässäni ei lopulta liene järjen hiventäkään, koska aineisto on jo minuutin kuluttua tallentamisesta kätketty eikä tallennettu. Aikaa kuluu silkkaan aineiston etsimiseen. Juttuja, kommentteja ja kuvia pitäisi vielä keritä työstämään session aikana.

Aineismaailman kohteita etsiskelen pussista ja kassista, yhdestä toisensa jälkeen. Pengon, koska vakaasti muistan hakemani olevan jossain. Toisinaan onnistaa, mutta juuri näinä päivinä eivät piilot ole paljastuneet. Todennäköisesti nyt hävinnyt tavara putkahtaa esiin sitten, kun en sitä enää tarvitse. Joskus niin käy vasta ostettuani (vähistä varoistani) korvaavan tuotteen. .

Saahan näistä aineistojen katoamisista messeviä tarinoita, mutta silti kadottaisin omaisuuttani mieluummin mielukuvitus- kuin todellismaailmassa!

En päässyt moikkaamaan yhtä tyyppiä enkä varmaan tänään pääsekään. Nyt se kuvittelee kuitenkin huomiseen asti että mä olen epäkohtelias.

Kaipa tähän ketjuun voi surullisetkin asiat laittaa. Minusta tuli pari tuntia sitten sinkku. Erottiin kyllä ihan hyvissä väleissä ja yhteisellä päätöksellä, mutta siltikin tuntuu pahalta. Järki sanoo, että oli oikea ratkaisu, sydän sanoo jotain ihan muuta.

Syksystä asti odottamani hammaslääkäriaika peruuntui ja uusi on vasta maaliskuussa

Tuossa on tarkoitus paikata hammas ja samalla saan tietää, mitä ihmettä he aikovat tehdä mun viisaudenhampaille. Kuvat ottanut lääkäri sanoi, että ne pitää poistaa alhaalta, mutta suunnitelmat ym. tehdään seuraavalla lääkärikäynnillä...

Strato kirjoitti: Syksystä asti odottamani hammaslääkäriaika peruuntui ja uusi on vasta maaliskuussa

Tuossa on tarkoitus paikata hammas ja samalla saan tietää, mitä ihmettä he aikovat tehdä mun viisaudenhampaille. Kuvat ottanut lääkäri sanoi, että ne pitää poistaa alhaalta, mutta suunnitelmat ym. tehdään seuraavalla lääkärikäynnillä...

Oi ei. :( Hammaslääkärille on vaikea saada aikaa. Itse odottelen, että päästään ottamaan kuvat. Alustavasti lääkäri sanoi, että alhaalla olevat viisaudenhampaat kannattaisi varmaan poistaa. Sepäs lystiä, toivoin vihlomisen ja kivun johtuvan ennemmin reiästä hampaassa.

^ Otan osaa! Omat viisaudenhampaat oli osin pakko leikata, loput vedettiin pois. Sain sitten tiedokseni että ne Suomessa kuulemma vedetään yleensä turhaan, mutta ainakin omani olivat niin hankalasti etten yltänyt kunnolla edes putsaamaan niitä. En usko, että ne poistettiin turhaan. (Siis ne joita ei tarvinnut kaivaa esiin.)

Minulla on noitten hampaitten kanssa sana ongelma eli se, etten pysty puhdistamaan niitä. Harmi, jos sillä olisin voinut tämän ylimääräisen nihkeyden välttää. Olen saanut käsityksen, että Suomessa hammaslääkärit ovat innokkaita kiskomaan viisaudenhampaita. No, ei kai auta kuin karaista mielensä...

Puhelin tippui laattalattialle. Näyttö tuusannuuskana.

Puhelin varmaan menossa komeasti rikki. Lagittaa, tärisee, hurisee, kuumenee, näyttö ei toimi kunnolla ja viestien kirjoitus käytännössä mahdotonta, koska kirjaimet katoaa välillä. Eikä ota viestejä vastaan. Joskus heittää suoraan takaisin alkunäyttöön kun yrittää avata sovelluksen. Pitää varmaan hankkia uusi jos ei tuosta tokene.

aattelin sitten ottaa ja istahtaa yhtä äkkiä pihalla betonille.. ilmeesesti halusin heittää roskapussia korkialle ilmaan.. nut on puoli lonkkaa kipiänä ja varmaan huomenna mukavan mustelmainen.. saahan sitä tuollakin keinolla "väriä poskille"...

Alkaa tuntua siltä, että henki lähtee. Ollut migreeni nyt kuutena peräkkäisenä päivänä. Ei tätä kai yheks kohtaukseksi voi kutsua..kun on hetkiä, kun se ei satu. Mistään lääkkeestä ei oo oikeestaan apua kun ihan hetkeksi vain. Sellasia mömmöjä vaan vetää nassuun et jos ei satu päähän ni sit on muuten ihan tillintallin. Ei voi ees tehdä mitään kun kaikki mitä tekee niin pahentaa asiaa . Potuttaaaaa

No jopas pistää taas vastaan, menetetyn puhelimen lisäksi huomasin, että edellisestä palkasta on lähteny veroa kolminkertainen määrä siihen nähden, mitä piti lähteä. Mitäköhän täällä taas tapahtuu...