Mikä sinua potuttaa nyt?

River kirjoitti: Kaupassa myytävät juurekset ja perunat ovat monesti edellisen vuoden satoa, eli olleet varasto-oloissa jo pidemmän aikaan. Porkkanoiden kantaosista tämän näkee heti miten: jos kantaosa vihertää ja mahdollinen viherpään tynkä ei ole tummunut, niin porkkanat ovat tämän vuoden satoa. Jos kantaosa taas on tummunut, niin on vanhempaa satoa. Nämä jälkimmäisethän ovat suurimmaksi osaksi jo kaupassa alkaneet erittää nestettä pussiin ja eivät siksi kestä jääkaapissa kovinkaan pitkään.

Hyvä tietää, suuri osa porkkanoista on tosiaan märkiä jo ostovaiheessa.

Niin, ja en sitten tiedä kuinka paljon jääkaapin koko vaikuttaa säilymiseen. Minulla ei ole edes kunnollista pakastinta vaan pelkkä säilytyslokero. (Tarvitsisin pakastimen. )

Onko se ihan sinistä hometta vai onko juuston pintaan noussut sellaista valkoista röpöä? Jos se on sellaista valkoista röpöä, niin se on kalsiumia, jota juusto hikoilee ulos.

Vähän sekä että, joskus ne pääsevät homehtumaan ihan kunnolla. Joskus juustossa on kyllä ollut jotain valkoistakin joka maistuu homeelta. Ymmärtääkseni juustohomeet voi tietenkin leikata pois suht turvallisesti, ainakin jos home ei ole sinistä... Juusto itsessään ei tietysti kestä sekään loputtomiin vaan kuivuu ja muuttuu omituiseksi. Jos ostaa juuston niin sitä pitää syödä sitten urakalla.

Olin niin hyvällä tuulella... kunnes aloin säätämään Wordin ja sivunumeroiden kanssa. Olen kokeillut ties kuinka montaa eri toimintoa ja vieläkään ei onnistu.

Eduskuntavaalit 2015

Kateissa on käyttäjätunnus+salasana -yhdistelmä eräälle nettisivustolle, jossa käyn suhteellisen harvakseltaan mutta johon tänään tuli asiaa. Kokeiluni tuotti vain torjuntoja. Ylläpitäjä on tuttavani ja syystä hieman leipääntynyt ainaisiin sähläilyihini tieto- yms. tekniikan kummitusmaailmassa. Meilasin silti hänelle, ja hän kehotti katsomaan kaikista postini kansioista, olisiko jo aikaa sitten lähetetty salasanan palautusviesti eksynyt väärään paikkaan. Ei näyttänyt olevan, nimenomaan ei näyttänyt. En jaksanut tutkia kaikkia satoja vanhoja viestejä, joita en ole tullut poistaneeksi. Järjestelmällisyydestä hyötyisin mutta sitä en synnyinlahjaksi saanut enkä myöhemmin ole viitsinyt opetella. Toivon löytäväni oikeat avaimet sittenkin jostain muistitikkujeni bittikomeroitten perukoilta. Eivät ne ole voineet jäljettömiin hävitä, eiväthän?

Puolikuu kirjoitti: Olin niin hyvällä tuulella... kunnes aloin säätämään Wordin ja sivunumeroiden kanssa. Olen kokeillut ties kuinka montaa eri toimintoa ja vieläkään ei onnistu.

Millainen ongelma? Pitäisikö saada alkamaan eri paikasta kuin normaalisti, vaihtaa tyyliä kesken tjsp?

Jep, numeroinnin pitäisi alkaa kolmannelta sivulta numerolla 2. Teoriassa tiedän miten juttu toimisi, mutta käytännössä paras tulos oli 2,2,3,4 jne. Taisin sotkea koko tiedoston perusteellisesti, sillä numerot menivät lopulta ihan mihin sattuu.

Purkkaratkaisuna numeroinnin voi ainakin valita alkamaan nollasta, jolloin sivulle kolme osuu numero 2, ja peittää valkoisella palkilla numerot kahdelta ensimmäiseltä sivulta...kun tuon tulostaa PDF:ksi, niin kikkaa ei huomaa.

En tiedä miten tuo oikeasti pitäisi tehdä =P.

Puolikuu kirjoitti: Jep, numeroinnin pitäisi alkaa kolmannelta sivulta numerolla 2. Teoriassa tiedän miten juttu toimisi, mutta käytännössä paras tulos oli 2,2,3,4 jne. Taisin sotkea koko tiedoston perusteellisesti, sillä numerot menivät lopulta ihan mihin sattuu.

Hmm.. Jos teoria ei pelittänyt, niin en tiedä, onko miusta sitten apua. Käytännössähän tuo toimii niin, että tekee osan vaihdon siihen toisen ja kolmannen sivun väliin, ottaa kolmannella sivulla ylä-/alatunnisteesta pois ruksin kohdasta, joka määrää, että tunniste jatkuu samanlaisena osasta toiseen, ja lisää sivunumeron määräten alkunumeroksi 2.

Jeps, juuri tätä yritin! En tiedä mikä meni pieleen. Angrodin purkkaratkaisua voisi yrittää ensi kerralla, nyt tosin sivunumerot eivät mene ollenkaan loogisesti. En viitsi enää tuhlata aikaani tähän taisteluun. Miksi Wordissa ei voi olla toimintoa, josta voi säätää miltä sivulta ja millä numerolla haluaa aloittaa numeroinnin.

Meillä oli koululla tarjolla valmis opinnäytepohja, jossa oli kaikki rivitykset, sisennykset, otsikkotasot ja ne sivunumeroinnit valmiina paikoillaan. Kansilehtikin oli logoineen ja asetteluineen valmiina. Ei se silti kunnolla toiminut, sain ensimmäisellä yrityksellä otsikkojen numeroinnit ihan sekaisin, kun yritin lisätä uusia otsikoita. Koko systeemi meni siis niin solmuun, että lopulta latasin pohjan uudelleen ja tein koko homman uusiksi. Word oli jatkuvasti sitä mieltä, että luvun 2.1 jälkeen tulee 3.1, 4.1 jne. eikä suinkaan sitä 2.2, jonka olisin halunnut. Kun lopulta sain pakotettua sen 2.2 -luvun paikoilleen, seuraava numero oli Wordin mielestä 3.2 eikä 2.3. Meni lievästi sanottuna hermo. Onneksi tekstiä ei vielä siinä kohtaa ollut, mutta olisihan ne copy-pastella saanut siirrettyä. Työn loppupuolella tappelin sitten sivunvaihtojen kanssa, varsinkin sisällysluettelossa Wordini oli sitkeästi sitä mieltä, että on ihan ok laittaa luettelon viimeinen rivi kokonaan uudelle sivulle. Minä taas en ollut samaa mieltä asiasta, ja tunti jos toinenkin meni siinä tappelussa. Yhdelle sivulle en koskaan sisällysluetteloani saanut, mutta onnistuin jakamaan sitä niin, että sain toiselle sivulle muutaman rivin lisää.

Eikö koulussa osattu neuvoa, miten sivunumerointi järjestetään juuri kyseisessä ohjelmaversiossa?
Itse taistelen sivunumerointiohjelmatyylimyllyjä vastaan silloin, kun viimeistelen suollostani lähetettäväksi kilpailuun, jonka säännöt edellyttävät tietynlaista sivunumerointia tuotokseen. Koska käytän kirjaston koneita, saan yleensä pätevät ohjeet henkilökunnalta. Mutta joskus heilläkin menee virtuaalisesti sormi suuhun, niin hankalaa puuha oudokseltaan lienee. Ja kun oppii käyttämään näitä hienouksia tietynvuotisin ohjelmin, niin eikös juuri kyseistä osaa ohjelmassa taas muuteta - MUKA yksinkertaisemmaksi!
Miksei ohjelmiin sinänsä sisällytetä riittävää käyntönopastusta hakusanoineen? Niin, ja miksi pähkäilen tuota täällä sen sijaan, että naputtelisin tulikivenkatkuisia nootteja suunnittelijoille?

Niin, kerkisin suoltaa ja postata tämän viestin. Sitten vierailin eräällä sivustolla, jonka avuin pyydystelen myös keikkoja. En ollut aikoihin päässyt sinne, sillä toimiva käyttäjätunnus+salasana -yhdistelmäni oli kadonnut muistitikkujeni uumeniin mitä vaikealöytöisimpiin paikkoihin. Kokeilin ja sain ohjelmalta tylytystä. Kyllästyin. Tänään viimein poimin Sen Oikean seesamisanan ja pääsin sivulleni. Sieltä löytyi kaksikin pikaviestiä, samalta kuvausrupeaman tarjoajalta, kumpainenkin huhtikuulta 2014!!! En ollut muistanut tarkistaa tuota nimenomaista sivustoa, eikä sieltä lähetetä muistutuksia yksityisviesteistä.
Nolona vastasin vuodentakaiseen huutoon. Koin toimen kohteliaaksi, parempi myöhään. Selitin, mistä on kyse. (Sivuston ohjeissa mainitaan, että viesteihin tulee antaa edes kieltävä vastaus. En olisi uskonut itse syyllistyväni tällaiseen laiminlyöntiin!
Mieleeni tuli viestintä tähtienväliseltä avaruusalukselta: se olisi tämäntapaista.

Kokeilin nyt tehdä tuon numeroinnin oikein.
Jotain ihmeellistä sekoilua (Puolikuun kuvaileman kaltaista) tuosta helposti näyttää seuraavan.

…

Sain numeroinnin toimivaan oikein vain toimivalla seuraavassa järjestyksessä:

1. Lisää asiakirjaan sivunumerointi
2. Muotoile sivunumerot alkamaan 1:stä (ei edellisestä osasta)
3. Valitse erilainen ensimmäinen sivu (eli poista numero näkyvistä ensimmäiseltä sivulta)
4. Jaa asiakirja osiin (ensimmäisen sivun jälkeen tulee alkaa toinen osa)

Nyt sekä osan 1 (ensimmäinen sivu) ja osan 2 (toisesta sivusta eteenpäin) aloittavilta sivuilta pitäisi puuttua sivunumero, ja numerointi alkaa kakkosella kolmannelta sivulta eteenpäin.

…

Toimintajärjestyksestä poikkeaminen aiheutti heti ongelmia .

Olisiko mahdollista, että koulussa ja kotona on käytössä eri versio Wordista? Olen huomannut, että doc(x) ei tykkää toimia kunnolla, jos käyttää vanhempaa versiota tai ihan eri ohjelmaa sen muokkaamiseen.

Oma potutuksen aiheeni taas koostuu ihmisten välinpitämättömyydestä koulutusta kohtaan: jos sinua oikeasti nukuttaa, niin mene kotiin nukkumaan. Ei tunteja ole tehty sitä varten, että nuokutaan menemään. Itsekin väsyneenä yritän keskittyä, koska sentään haluan tehdä jotain koulutukseni eteen sen sijaan että jättäisin mitään tekemättä tai keskittymättä tunnin aiheeseen. Senkin vuoksi, että ehkä/mahdollisesti/toivottavasti pääsen Tampereen yliopistoon opiskelemaan... ärh.

Ansa, onko koulussa läsnäolopakko? Jos näin on asia, niin silloin edes jotenkin ymmärrän tuntien kuluttamisen nuokkuiluun. Jos ei, niin nukkumapaikka on muualla. Opetukseen osallistuminen torkkuen on epäkohteliasta etenkin luennoitsijaa kohtaan, antaahan se viestin: puhu, mitä puhut, minä uneksin omiani.

Minua jurppii työ, joka ei suju ei suju ei suju, ja dead line lähenee.

Diara kirjoitti: Meillä oli koululla tarjolla valmis opinnäytepohja, jossa oli kaikki rivitykset, sisennykset, otsikkotasot ja ne sivunumeroinnit valmiina paikoillaan. Kansilehtikin oli logoineen ja asetteluineen valmiina.

Tämä kuulostaa järkevältä. Vaikka eihän sekään sitten toiminut aivan niin kuin piti.

Piru Naiseksi kirjoitti: Eikö koulussa osattu neuvoa, miten sivunumerointi järjestetään juuri kyseisessä ohjelmaversiossa?

Ei. :/ Nyt kaikki kamppailevat erikseen saman ongelman kanssa. Uskomatonta kyllä, sain sivunumeroinnin vihdoin toimimaan. Säästän tämän tiedoston pohjana tuleville sivunumeroinneille.

Mitä nuokkumiseen tulee, minulle tapahtuu sitä aina välillä, vaikka kuinka haluaisin pysyä hereillä. Muistiinpanojen kirjoittaminen pitää yleensä virkeänä. Nyt kun todella monilla on läppärit mukana luennoilla olen huomannut, että ihmisillä saattaa olla wordin vieressä Facebook auki. Tai sitten surffailevat koko luennon ajan netissä. Jos kerran tulee paikalle, kannattaisi mieluummin yrittää keskittyä asiaan.

Hiistu kirjoitti: Jollei jotain ihmeellistä tapahdu, ei ole kesäksi työtä. Yhteen haastatteluun sentään pääsin, mitä sitäkin pidän jonkinmoisena saavutuksena, mutta sieltäkin tuli viime viikolla tieto, että valinneet toiset henkilöt, joiden koulutus ja kokemus paremmin vastaa juuri sitä käytännön tehtävää. Kovasti harmittaa, koska omasta mielestäni olisin ollut varsin hyvä henkilö tehtävään ja olisi ollut kiinnostava ja tulevaisuudenkin kannalta hyödyllinen työ.

Ongelmana kai on, ettei ole olemassa mitään oikein ns. omaa keskeneräistä koulutusta vastaavaa kesätyötä, enkä osaa tehdä juuri mitään käytännöllistä. Tai siis osaisin varmasti, koska kykenisin oppimaan, mutta kukaan ei vain usko. Eikä tarvetta uskoa.

Tämä on niin tätä. Mutta älä lannistu, et ole ainoa, jota ei huolita edes kesätöihin. Mulla on maisterin paprut ja työkokemusta monelta taholta ja näiden kautta käyty erillisiä tehtäviin soveltuvia koulutuksia, mutta silti en pääse edes kesätöihin uutisoimaan bussipysäkkien yleiskunnosta tai muusta polttavasta, koska niistä raportoimaan otetaan mieluummin AMK:in käyneitä, vaikka heillä ei olisi työkokemusta. "Always look on the bright side of life... di-di-di-di-di-di-di-dii..."

No, syksyllä tulee kuitenkin tuomio kahdesta työpaikasta/mahdollisuudesta, joten siihen asti eletään kuten ennen ja eipä tässä tähänkään asi suuren suurta hätää ole ollut. Ei yksi työ määritä mun koko elämää ja arvoa ihmisenä, vaikka mediasta ja päättäjiltä tuppaa viestiä, että olet "goor for nothing", ellet ole vakkariduunissa. Pahapa sitä duunia on tehdä, ellei duuneja ole, right? Itse olen tehnyt myös noita vapaaehtoishommia seurakunnalle, mutta ei niistä ole ollut mitään hyötyä vakkariduunin haussa, ei oikeasti.

Ja onhan tuo lasten kasvatus jo aika iso duuni: 24/7 ilman lomia ja mitään arvostusta ei saa yhteiskunnalta, koska parempi olisi tyrkätä skidit heti syntymän jälkeen tarhaan, koska kotona oleva nainen on laiska paska ja yhteiskunnan elätti. No yhteiskunnan tulevia toivojahan tässä vain kasvatetaan ja yritetään heille takoa päähän jotain moraalisia ja eettisiä oppeja, ettei tulisi omista pennuista sellaisia sekopäitä, mitä tuolla kaduilla näkee ja jotka OIKEASTI ovat rasite kaikille ja vievät verorahoja siinä muodossa, että tarvitaan lisäresursseja mielenterveys- ja päihdetyöhön muusta puhumattakaan. Mutta ei se ole tärkeää.... eihän?

Ja vielä ns. perusduuneista, Suomessa on juuri se suuri vika, että ns. yksinkertaisinkiin hommiin vaatimalla vaaditaan jokin spesifikurssi ja jos sitä ei ole suoritettu, niin ei ole mahkua saada paikkaa. Siis tyyliin lampunkin vaihtamiseen tarvitaan suunnilleen joku kahden päivän "Lampun vaihtamisen turvakoulutus" tms. Kurssin hinta 250 euroa tms., joka pitäisi omasta pussista pulittaa. Joo-o. Miksei tuollaisia pikkutehtäviä voi vain opettaa max. puolessa tunnissa uudelle työntekijälle? Miksi?

River kirjoitti: Ja vielä ns. perusduuneista, Suomessa on juuri se suuri vika, että ns. yksinkertaisinkiin hommiin vaatimalla vaaditaan jokin spesifikurssi ja jos sitä ei ole suoritettu, niin ei ole mahkua saada paikkaa. Siis tyyliin lampunkin vaihtamiseen tarvitaan suunnilleen joku kahden päivän "Lampun vaihtamisen turvakoulutus" tms. Kurssin hinta 250 euroa tms., joka pitäisi omasta pussista pulittaa. Joo-o. Miksei tuollaisia pikkutehtäviä voi vain opettaa max. puolessa tunnissa uudelle työntekijälle? Miksi?

Koulutus generoi lisää koulutusvaatimuksia. Eli kun on tarpeeksi porukkaa, jolta löytyy tietty koulutus, voidaan koulutus asettaa vaatimukseksi, vaikka se ei olisi työtehtävän kannalta välttämätön. Sitä odotellessa, milloin työpaikkailmoituksissa aletaan aktiivisesti hakea tohtorin tutkinnon suorittaneita maistereiden sijaan, kun heitäkin alkaa vähitellen olla aika paljon.

Ja media-alan töistä; pieniin medioihin lehtipuolella haettaessa taitaa palkkaus vaikuttaa myös jonkin verran - pitäisi mieluiten saada harjoittelija (ilmainen tai halpa) kuin ihminen, jolla on "liikaa" työkokemusta tai tutkinto -> pitäisi maksaa täyttä palkkaa.

Niin ja potuttaa se, että huomenna kaksi tenttiä, ja en ole ehtinyt lukea kumpaankaan kunnolla. Ja toisesta en oikeastaan tiedä edes, mitä pitäisi lukea...

Kaksi asiaa: Yliopiston Iso pyörä- tutkinnonuudistamisohjelma, joka vaikuttaa olevan aika p*rseestä.

Kohudosentti. Voisiko joku oikeasti vaientaa kyseisen äijän?