Elämä on ihanaa, koska...

Päädyin seurustelemaan erään vaihto-opiskelijatytön kanssa

Jännä miten elämä kuljettaa, en olisi äskettäisen eron jälkeen uskonut, että päädyn tällaiseen tilanteeseen näin pian, mutta joskus tulee yllätyksiä eteen

Aaargh, tyypit, aargh.

En tiedä miten se on mahdollista, mitä olen vahingossa tehnyt oikein, mutta minulla on uskomaton ystävä. Ei ole syntymäpäiväni, ei nimipäiväni eikä myöskään joulu, jos kalenteria on uskominen, mutta sain eilen kiikuttaa postista kotiin paketin, jonka sisältöä olen purkanut nyt kahtena iltana ja vielä on pari mustaan kääreeseen kiedottua lahjaa, jotka odottavat myöhempää ajankohtaa.

Jo lähettäjän käsiala paketin päällä nosti hymyn huulilleni, mutta kun olen saanut paljastaa pakkauksistaan muun moassa sulkakynän, kutsuja seitsemänkymmentä vuotta vanhoihin hautajaisiin, pimeässä hohtavia figuureja, vintage kahvimukin ja Oscar Wilde -postikortteja niin johan tässä alkaa loppua sanavarasto kesken. Oikeasti, mitä hittoa? Olenko minä muka jotenkin ansainnut tämän kaiken? Luojan tähden, minun suuni on täynnä lasten soperruksia!

Monilla kaduilla voi jo kulkea liukastumatta, on valoisaa, ja keikkaelämäni näyttää vilkastuvan.

Hahaa, sain Blizzardilta kutsun Heroes of the Stormin suljettuun betaan (en siis ostanut founders packia)

Ensi tiistaina olisi kyllä tentti... tää lupaa hyvää lukemista ajatellen Voi kyllä silti olla tyytyväinen tilanteeseen.

Pääsin vasta eilen riparilta kotiin ja jo nyt tuli niin ikävä uusia kavereita, että ovat tulossa huomenna tänne käymään

Mulle soitettiin tälle viikolla ja tarjottiin kesätöitä. Olin jo alustavasti sopinut meneväni kesäksi samoihin hommiin, kuin edellisinä kolmena kesänä, mutta tarjottu työ oli niin vastustamaton, etten vaan voinut sanoa ei. Jestas, tämä kesätyö ja ensi syksyn harjoittelu aiheuttavat sen, että tässähän tuntuu että alkaa elää jossain määrin unelmiaan.

...paljon monenlaisia mahdollisuuksia.

Huomenna on yhdeksältä nihkeä englannin kurssi, jolla n. kaikki muut osallistujat ovat ekan vuoden valtsikkalaisia, jotka puhuvat englantia sujuvammin kuin minä. Mutta ei se mitään! Iltapäivällä alkaa parhaan luennoitsijan kurssi parhaasta aiheesta eli kirjeen historiasta!

Viikon päästä puoli vuotta siitä kun jälleenilmestyin Risingille. ♥

No siis viimeksi tänään tuli mietittyä että oikeastaan valtaosa elämässäni tapahtuneesta hyvästä on osa tapahtumaketjua, joka alkoi siitä kun rekisteröidyin Risingille ensimmäistä kertaa. Niin on se aika tärkeää se, ja asettaa Risingin minulle aika korkeaan henkilökohtaiseen merkitykseen.

Edit: Ai niin ja elämä on ihanaa koska VAALIGALLERIA on täällä. Tai siis yle.fi:ssä.

Kirjeen historian luennolla oli juuri niin kivaa kuin ajattelinkin. Pienenä sivuvaikutuksena on tosin ilmennyt halu itsekin kirjoittaa kirje ja yllättää joku iloisesti.

Pidettiin ruotsin kurssilla tuote-esitelmä kirjastokortista ja sen aikana revettiin ihan totaalisesti. Oli hauskaa, meni hyvin ja jäi hyvä fiilis.

Tänään muutenkin on mukava päivä, vaikka kahdeksaksi kouluun pitikin lähtiä. Illalla on vuorossa C.U.L.T.-opiskelijakuoron esiintyminen Kulmilla-karnevaaleissa. Hieman jo jänskättää, miten käy. Toivottavasti sanat pysyvät edes omassa mielessä.

Uusi vuosi ja uudet kujeet. Sain tässä joku aika sitten aivan mahtavan päähänpiston ja toteutinkin sen pitkän mietintäsession jälkeen. Nimittäin hävitin aivan kaikki ennen 2015 kirjoittamani tuotokset. Poistin koneelta kaiken ja paperiversioiset revin aivan pieneksi silpuksi ja kaiken lopuksi tanssin sen paperikasan päällä laulaen yhtä latinankielistä laulua. Voiko olla oikeasti mitään hauskempaa? Nyt on todellakin vapaa olo.

Jos eilen potutti, niin tänään on hymyilyttänyt kovasti!

Ensinnäkin olin pitkästä aikaa opettamassa ja se on vaan niin ihanaa. Vaikka tuo opetushomma yläasteella välillä onkin haastavaa ja rankkaa, niin silti saan siitä niin paljon. Nuorista saa sellaista positiivista energiaa ja niiden jutut on välillä ihan mahdottoman hauskoja! Ja joskus saattaa jopa saada jotain sydäntä lämmittävää palautetta, kuten tänään, kun eräs tyttöporukka sanoi, että toivoisivat minun olevan sijaisena muissakin aineissa. (Oli mulla vastapainoksi sitten eräs todella villi ryhmä, jonka kanssa meinasi mennä hermot, joten äkkiä sitä tömähti takaisin maan pinnalle... )

Ja se toinen kiva juttu: olin pitkästä aikaa Kaivopuiston tähtitornissa ihailemassa mm. Jupiteria kuineen!

Ja jotta mukava päivä saisi arvoisensa päätöksen ajattelin kruunata sen vielä jaksolla (tai muutamalla ) Game of Thronesia! Ja otan vielä ison lämmittävän kupillisen lempiteetäni ja käperryn viltin alle tuohon sohvannurkkaan...

Hiistu kirjoitti: (Huomaa kyllä tottuneensa liiaksi nykyaikaan, kun kirjeen suljettuaan tulee hieman hämmentynyt olo, kun ei teksti ikään kuin tallennu minnekään Lähetetyt-kansioon... Mutta sille vastaanottajallehan se onkin tarkoitettu.)

Niinpä! Olisipa mielenkiintoista kyllä nähdä, mitä kaikkea on itse kirjeisiinsä kirjoitellut. Tosin, meille nyt luennolla ohjeistettiin, että kannattaa aina ottaa itselleen kopio kirjeistä.

Oli kiva isoskoulutuspäivä

Itselläkin isos-koulutus viikonloppu takana. Missäs päin suomea sinä Celestine olit koulutuksessa.

Täällä Suomen junteimmassa kaupungissahan minä

Pistän tarkemman paikan sulle yksärillä