Uusimmat viestit

Uusimmat keskustelut

Lemmikit

  • Laine hahmo
  • Laine
    Soturi
    Taso: 21
  • Viestejä: 87
20.10.2013 17:12 - 20.10.2013 17:13 #21 : Laine
Vastaus käyttäjältä Laine aiheessa Lemmikit
Löytyy 4 maatiaiskissaa joita rakastan yli kaiken :)

Ninni, vuosimallia 2009, jonka pelastimme sen emon hylätessä sen muutaman viikon ikäisenä eräältä tutultamme.
Noin vuosi siitä eteenpäin Ninni sai kaksi pentua, Nunun ja Tuhinan. Muistan sen hetken kun olin yksin kotona ja noi pennut synty, ai että miten oli pieniä :)
Itsenäisyyspäivänä 2011 saimme kiinni yhden villikissanpennun takapihaltamme, kesytimme sen ja pidimme. Se oli silloin järkyttävässä kunnossa, kissa oli turvoksissa kuin mikä, syönyt varman jotain roskia kun ei muuta ollut löytänyt.
Nykyään tämä kyseinen mirri jolla on varmaan 10 eri nimeä on tuhdissa ja hyvässä voinnissa.

Noitten lisäksi meillä on ollut 4 muuta kissaa jotka ovat ikävä kyllä jo kuolleet.
Monni oli katukissa jonka otimme hoitoon. Jonkun ajan kulutta jouduimme viemään sen uudelle omistajalle jolta se karkasi eikä siitä sitten kuultu enää.
Tähti oli metsästä löydetty kissanpentu. Oli tosi peloissaan ja jo kylmän kangistama, hännässä ei ainakaan ollut tuntoa vähään aikaan. Se eli luonamme puolivuotiaaksi kunnes eräs päivä jäikin auton alle.
Miku ehti elää 8kk ikäiseksi, mutta kuoli kissaruttoon.
Ensimmäinen kissamme Killi oli kuollessaan 5,5 vuotias. Eläinlääkäri joutui lopettamaan sen, koska joku eläin oli purrut sen kurkun auki. Mutta viimeisillä voimillaan se oli silti tullut ovelle. :(
Viimeksi muokattu: 20.10.2013 17:13 Laine.

  • LunaJei hahmo
  • LunaJei
    Ratsumestari
    Taso: 29
  • Viestejä: 98
29.10.2013 18:01 - 30.10.2013 19:40 #22 : LunaJei
Vastaus käyttäjältä LunaJei aiheessa Lemmikit
Itselläni on rakastettava, harmaa keskikokoinen villakoira Stella, josta piirtämäni kuva on profiilikuvanani. Tähti-nimensä se on saanut omaperäisetä ja aurinkoisesta luonteestaan, ja kyllä, tietenkin italiaksi. :heart: Tämä neljävuotias kavaturri on luonteeltaan fiksu ja tomera, juoksee ympäri taloa ja väsymättä tarjoaa paalloa suklaasilmät loistaen. Ei ole hänessä merkkiäkään siitä stereotypikoidusta puudeli-mielikuvasta, jossa tahrattoman siistit pikkukoirat tipsuttavat pää diivamaisesti pystyssä pitkin Dogwalkia.
Stella on ottanut henkilökohtaiseksi tehtäväkseen talon vartioimisen, eikä meillä koskaa ole ongelmaa rikkinäisestä ovikellosta: Stella pitää huolen, ettei kukaan tai mikään pääse 10 metrin säteelle tontista huomamatta, nostaa kyllä sellaisen metelin. Joku saattaa sitä säikähtääkkin, neidillä kun on ääni kuin isommallakin hurtalla.
Muuten Stella on leikkisä ja ihmisrakas, kesällä saa huudella iih ja uiih, kun koira suloisesti yrittää saada perhosia kiinni. On se vain niin ihanaa tulla kotiin rankan päivän jälkeen, kun tämä hännänheiluttaja on heti iloisena vastassa ja tarjoamassa lelua. Mutta koirista Stella ei pidä niin pätkän vertaa, murisee pysymään kaukana. Ihmisrakas, koiria vihaava...koira. :roll:

There is no such a thing
as "no such a thing"
Viimeksi muokattu: 30.10.2013 19:40 LunaJei.

  • Sarantha hahmo Kirjoittaja
  • Sarantha
    Liejuvelho
    Taso: 26
  • Viestejä: 87
11.12.2013 22:49 #23 : Sarantha
Vastaus käyttäjältä Sarantha aiheessa Lemmikit
Minä olen sitten ensimmäistä kertaa kuuteen ja puoleen vuoteen kissaton :sad:

Sulo tuli sitten tiensä päähän, tavallaan ihan odotetusti sillä se ehti sairastaa jo pitkään munuaisten vajaatoimintaa kuten jo aiemmin mainitsin. Nyt marraskuussa ruokahalu alkoi heikkenemään ja sitten iski ummetus, jota en edes tajunnut ajoissa, sillä luulin suoliston olevan tyhjä niukan syömisen vuoksi. Itsenäisyyspäivänä jouduin viemään kissan päivystävälle perähuuhteluun, toimenpide onnistui mutta sen jälkeen kissa ei oikein enää kunnolla tokeentunut. Luultavasti munuaiset olivat ihan finaalissa jo valmiiksi, ja siihen vielä anestesian rasitus päälle. Labrakokeiden perusteella kreatiini eli munuaisarvo oli melkein kuusinkertainen viitearvoihin nähden ja urea yli kuusinkertainen. Yleiskunto ei ehtinyt romahtaa, mutta Sulo meni viikon sisällä vaisun oloiseksi ja syöminen heikkeni entisestään. Noilla labra-arvoilla ei ollut enää mitään järkeä yrittää mitään tehokkaampia hoitoja.

Munuaisten vajaatoiminta on erityisesti vanhemmilla kissoilla todella yleistä, eikä sen perimmäistä syytä tunneta. Erikoisruokavalio voi hidastaa merkittävästi taudin etenemistä, ongelmana tosin on se, että vain harvoin diagnoosi onnistutaan tekemään varhaisessa vaiheessa. Yleensä munuaisten kapasiteetista jo noin 75% on menetetty siinä vaiheessa kun kissalla alkaa olla näkyviä oireita. Sen vuoksi voi olla fiksua ottaa vanhemmasta kissasta peruslabrakokeet esim. vuosittain, niin mahdollinen vajaatoiminta voidaan saada kiinni ja hoitoon jo ennen oireiden ilmaantumista. Sulolla tosin arvot nousivat ihan viiterajojen tuntumasta suunnilleen samaa tahtia oireiden kanssa, joten aikaisempi seulonta tuskin olisi sen kohdalla auttanut. Vuosi ehdittiin kuitenkin elää hyvää elämää vajaatoiminnan kanssakin.

"Tämä on viimeinen elämäsi, se ymmärrä,
suitsi mielesi pirut."

12.12.2013 14:28 #24 : Mustelmann
Vastaus käyttäjältä Mustelmann aiheessa Lemmikit
Aina välillä elättelen haaveita kissan hankkimisesta, mutta valitettavasti kämpässäni ei ole tilaa kahdelle asukkaalle. Vaikka kissat eivät aikuisiällä näytä tekevän muuta kuin syövän ja nukkuvan, haluaisin kämppikselläni silti olevan riittävästi liikkumatilaa. Teroriassa olisi kyllä hienoa, jos saisin sellaisen söpön karvapalleron piristämään kolkkoa kammiotani, mutta se vaan ei olisi kisulia kohtaan oikein.

Superheroes are real when they're drawn in ink.

  • Sapfo hahmo
  • Sapfo
    Epäkuollut
    Taso: 26
  • Viestejä: 105
12.12.2013 22:05 #25 : Sapfo
Vastaus käyttäjältä Sapfo aiheessa Lemmikit
Minulla on ollut 5 rottaa, hamsteri, gerbiili (nuorempana), kaksi koiraa, kaksi harvinaisen harvinaisempaa mustaa kalaa, kynsisammakoita..

Nyt on musta kissa nimelta J. J. Rambo aka. Mute, koska naukuu äänettömästi.
Se rakastaa lulluttelua ja ruokaa. Se leikkii 24/7 ja on kömpelö ja täysi tollo.

Nyt karvanaama istuu nenä kiinni ruudussa ja katselee lumisadetta TIETOKONEEN RUUDULTA!

Haluaisin kellosammakoita ja lohikäärmeen. Oma leviathankin olisi kiva!! Sellainen kuin Farscapessa oleva Moya!

Non giudicare un libro dalla relativa copertura.

  • w-a-r-i hahmo
  • w-a-r-i
    Ratsumestari
    Taso: 25
  • Viestejä: 47
15.12.2013 22:02 #26 : w-a-r-i
Vastaus käyttäjältä w-a-r-i aiheessa Lemmikit
Oon aina ollu ihan täysi eläinihminen :) Mutta. Mulla, tai perheelläni sillon ku asuin vielä kotona, ei ole ikinä ollu omia lemmikeitä :D Mutta muilla niitä on kyllä sitten riittäny mulleki asti... Avomieheni perheellä on kissoja ja koira, joten niissä on ihan riittämiin, kun tämän hetkiseen asuntoon ei saa lemmikeitä ottaa.

Sitten kun muutetaan keväällä uuteen asuntoon, niin ajateltiin että voitaisiin ottaa gerbiileitä :) tai pari marsua.. Tai jos jollain tutulla sattuu sillon olemaan pentuja niin sitten siinä tapauksessa otetaan kissa. Kaikki kelpaa ^_^

Hevosen tahdon joskus, tai pari, niitäkin harrastanut koko elämän ajan :D Ja tietenkin koiria :) .... paaaaaaljon eläimiä! Ja pientilan! Pari lammasta, kanoja, ehkä alpakan! :D Vois kouluttautua näitten tänhetkisten ammattien lisäks viel eläintenhoitajaks...

  • Ayna hahmo
  • Ayna
    Soturi
    Taso: 21
  • Viestejä: 10
16.12.2013 20:14 #27 : Ayna
Vastaus käyttäjältä Ayna aiheessa Lemmikit
Olen aina ollut kovin eläinrakas, lapsena oli jyrsijöitä peräjälkeen (hiiriä, gerbiilejä, hamsteri, marsu ja kaneja), nykyisin lemmikkimäärä on vakiintunut kahteen koiraani.

Molemmat ovat sekarotuisia. Vinha (narttu) on oikea prinsessa luonteeltaan, jossa on kääpiövillakoiraa, muusta ei ole tietoa. Näyttää kuitenkin hyvin paljon rakenteeltaan villakoiralta mutta turkki on suorempaa.

Aatu taas on vähän eksoottisempi sekoitus. Pojassa on pinseriä, lyhytkarvaista mäyräkoiraa ja chihuahuaa. Parhaimman mielikuvan luomiseksi, sitä voisi kuvailla jättiläismäyräkoiraksi, jolla on ylipitkät jalat ja pinserin pää, chihulta on periytynyt silmät ja valkoista väriä.

Vinhan kanssa harrastan tavoitteellisemmin agilityä, ensi vuonna olisi tarkoitus startata ensimmäistä kertaa virallisissa kisoissa, tämä vuosi on mennyt lähinnä epävirallisissa harjoitellen. Aatukin on pikkuhiljaa päässyt alkeita oppimaan mutta vielä sillä on jutun juju vähän hakusessa.
Molemmat ovat opettaneet todella paljon koirien käyttäytymisestä ja kouluttamisesta.

Koirien lisäksi tulee touhuttua paljon hevosten kanssa. Nyt lähinnä parin vuokrahevosen kanssa.

"Sinä vaikutat kamalan viisaalta, sen takia ettet koskaan sano mitään."

23.12.2013 20:05 #28 : Fantasyfan
Vastaus käyttäjältä Fantasyfan aiheessa Lemmikit

Sarantha kirjoitti: Munuaisten vajaatoiminta on erityisesti vanhemmilla kissoilla todella yleistä, eikä sen perimmäistä syytä tunneta. Erikoisruokavalio voi hidastaa merkittävästi taudin etenemistä, ongelmana tosin on se, että vain harvoin diagnoosi onnistutaan tekemään varhaisessa vaiheessa. Yleensä munuaisten kapasiteetista jo noin 75% on menetetty siinä vaiheessa kun kissalla alkaa olla näkyviä oireita. Sen vuoksi voi olla fiksua ottaa vanhemmasta kissasta peruslabrakokeet esim. vuosittain, niin mahdollinen vajaatoiminta voidaan saada kiinni ja hoitoon jo ennen oireiden ilmaantumista.


Harmi kun kissa meni noin :sad: Kaverilla kävi taas niin, että oli vanha kissa joka alkoi olla jo aika seniili ja siltä alkoi näkökin lähteä. Sitten se meni yhtäkkiä todella huonoon kuntoon ja se piti viedä eläinlääkäriin. Eläinlääkärissä vasta selvisi että kissa oli pitkään sairastanut sokeritautia. Tässä vaiheessa ei enää kuitenkaan ollut muuta tehtävissä kuin kissan lopettaminen.

Minullakin vanhempi kissoistani tuli tänä vuonna keski-ikään. Hammaskivet pitäisi käydä poistamassa. Pikaisessa rokotus-terveystarkistuksessa näytti kaikki muuten olevan ok. Päätin kuitenkin kesällä vieroittaa kissan pois huonosta markettimuonasta parempaan eläinkaupan muonaan. Harmi vain että eläinkaupankin muona tuntuu aihettavan sille jonkin verran ummetusta kun se ei syö yhtään tuoreruokaa. Ja ummetuksen huomaa kun muuten hiljainen kissa juoksee ja mouruaa. Ja änkeää nojatuolin alle josta ei pääse itse pois.

  • emmazki hahmo
  • emmazki
    Kaartilainen
    Taso: 18
  • Viestejä: 3
29.12.2013 20:27 - 30.12.2013 16:51 #29 : emmazki
Vastaus käyttäjältä emmazki aiheessa Lemmikit
Joo meiltäki löytyy muutama "aktiivinen eläinharrastaja" ja siis meillä on viisi koiraa, kolme kissaa, hevonen (kohta myös poni), vuohi ja kani. Me asutaan maalla, joten tilaa riittää ja kaikki saa kirmailla ihan vapaasti.

Vähän ennen mun syntymää, joskus -94, meille hankittiin Siru, kultainennoutaja. Ite en tietenkään muista sen pentuvuosia, mutta mulla on kolme isoveljee ja isosisko, jotka piti huolen siitä, että Sirusta tuli semmonen lapsia rakastava ja lempeä koira. Siru rakasti rapsutuksia ja jos sitä muutaman kerran päälaelle taputti niin se ei jättäny sua rauhaan vaan seuras ja pisti päätään polvelle, että "rapsuta ny viä vähän" ja katseli tummilla silmillään. Aivan ihana koira.
2005 isosisko sai oman koiran Sanin, sileäkarvaisennoutajan. Aluksi Siru ei ees kattonu Sania vaan nosti päätään ja katteli kattoo kun Sani tuli lähelle, mutta myöhemminen se tottu. Sani on musta sileäkarvainennoutaja narttu, joka on hyvin kiltti (eihän noi noutajat mitään muuta ookkaan ku kilttejä) ja se kiinty hyvin paljo mun siskoon, että se ei oikeen halua olla oikeen ollenkaan eros siitä. Sanin kans sisko alko harrastaa tokoa, agilitya ja match showssa käytiin.
2007 mä sain mun oman koiran Oonan, myös musta sileäkarvainennoutaja narttu. Sirun kanssa sama juttu, että päälle ei voinu ees kattoo, mutta ajan kanssa taas tottu. Sanin ja Oonan kanssa sitten harrasteltiin tokoa, agilitya, match showta ja näyttelyitä myös. Pentuna Oona sai näyttelyistä ihan hyviä, tuli ROP:ia ja KP:tä, mutta sitten myöhemmin Oonan silmät vaalentu sen verran, ettei enää oo rotumääritelmän mukaiset. Silti match showsta tulee aina välillä sijotuksia.
2009 isosisko päätti hankkia toisen koiran kun sen verran kiinnostu näihin koiraharrastuksiin ja meille tuli kolmas musta sileäkarvainennoutaja, mutta tällä kertaa uros nimeltään Saku. Ja yllättäen Siru ei taaskaan tykännyt ollenkaan, että raahattiin taas yks penikka, joka huutaa yöt ja puree sen korvia, mutta tästä selvittiin taas kerran ajan kanssa. Ikävä kyllä paria päivää ennen joulua 2009 Siru kuoli. Se oli tiedossa, että ei kauaa enää mee ja eläinlääkäri oli jo soitettu lopettamaan, mutta ei Siru kestänyt niin pitkään. Lepää rauhassa, rakas<3

Saku hankittiin oikeestaan ihan näyttelykoiraks ja kyllä se hyvin pärjäski, mutta sitte se kasvo vähän ylikorkeaks. Ei kauheen paljoo, mutta haittaa vähän näyttelyuraa: pitää ettiä ulkomaisia tuomareita, jotka ei välitä niin paljoo korkeudesta. Sakun kanssa sitten harrastetaan kaikkea: toko, vepe, agility, metsästys, match show/näyttelyt. Tietenkin Sani ja Oona otettiin mukaan ja niidenkin kanssa näitä harrastellaan, mutta ainoastaan Saku kisailee tokossa, agilityssa, vepessä ja mejässä.
Viime vuonna (2012) oli sitten pikkusiskon aika saada koira, ja hankittiin sitten samasta kennelistä kun Sakuki meille musta sileäkarvainennoutaja narttu Iitu. Iitun kanssa ruvettiin kanssa harrastamaan kaikkea mitä Sakunkin kanssa, ja on sillä ihan hyvin tähän mennessä mennyt.
Ja sitten tänä vuonna isosisko päätti sitten hommata vielä yhden koiran tällä kertaa malinois-nartun nimeltä Piru. Tää flatti-linja päätty sitten tähän Pirun tuloon, mutta ennuistaisin, ettei toki Iitu ollu viimenen flatti (=sileäkarvainnenoutaja), joka meille hankitaan nimittäin niin ihana tuo rotu on!

Mutta ei ne eläimet siihen pääty vaan meillä on myös kolme kissaa: monivärinen Zoey (pikkusiskon) ja harmaa pitkäkarvainen Meeri-Helmiina (äitin keksimä nimi :D) ja vielä musta-valkoinen Fisu. Kaikki narttuja ja vain Fisu on leikattu, joten joskus niitä pentuja sitten syntyy noille kahelle muulle.

Sitten on vielä se hevonen. Itse asiassa vähän aika sitten se oli hevoset: Domi ja sen poika Arttu. Molemmat tummanruskeita lämminverisiä ravihevosia ja hankittiin ne meille 2010. Domi on siis tamma ja Arttu on ruuna. Ne muutti meille Kokkolasta ja ne oli tottunu hälinään ja liikenteeseen ja sitten yhtäkkiä ne tuodaan tänne korpeen, jossa ne tapaa ensi kertaa esim. lehmiä, mitä ne pelkää kuollakseen ja myös kaikenlaiset pressut ja lepattavat jutut on kuolemaksi. No kyllä ne pian sitten sopeutu ja isosisko rupes kouluttaan Arttua (se oli siis 5-vuotias tullessaan meille ja sillä on ratsastettu muutama kerta) ja Domi oli siis vanha ravihevonen, mutta muuten oikein hyvä kouluhevonen, vaikkakin todella herkkä ja siihen meni vähän totuttelua. Minä ja pikkusiskoni oltiin ratsastettu muutama kerta kakarana, kun hevoset tuli, joten ratsastus oli sinänsä uus juttu. Mutta isosiskon opetuksilla sitten opittiin perusjutut. Useimmiten mentiin vaan pelloilla ja tutustuttiin hevosiin kunnolla, ennen kuin lähettiin maastoretkille. Yritettiin opettaa niitä laukkaaan ja Artulla se onnistu helposti, koska se ei ollut ravannu niin paljoo, mutta sitte Domi joka oli ravuri, niin siltä meni hetki opetella. Ja nytki kun laukataan niin se on sitte ihan täyttä neliä, ei mitään rajaa :D Mutta niin sitten tapahtu tässä joulun alla niin, että Arttu kuoli ja nyt Domi on sitten ihan yksin. Se on siis koko ikänsä ollu muiden hevosten kanssa ja sitten kun Arttu synty niin sen kanssa sitten koko tämän elämän ajan ja nyt yhtäkkiä aivan yksin. Etittiin sille sitte nopeesti kaveri, 4-vuotias islanninhevos tamma nimeltään Rebecca :) Hyvin ovat tähän mennessä tulleet toimeen!

Siellä tallissa Domin ja Rebeccan lisäksi asustaa vanha vuohi nimeltään Eppu ja yksi pupu. Ja Fisu myös asustaa pitkälti pihalla ja näin talvella nukkuu sitten heinävintillä ja syö hiiriä. Joskus pienempinä meillä oli pupusia montakin ja niiten kanssa sitten "harrastettiin" vähän agilitya. Eppu on semmonen läskipossu ettei sen kans voi oikeen mitää harrastaa ku se vaan syö (;

Joo eiköhän siinä ollu tarpeeksi pitkä selitys :D


Viimeksi muokattu: 30.12.2013 16:51 emmazki.

05.01.2014 21:07 - 05.01.2014 21:08 #30 : kahvidoping
Vastaus käyttäjältä kahvidoping aiheessa Lemmikit
Meiltä löytyy kaksi maatiaiskissaa. Molemmat ovat tyttöjä ja samasta pentueesta, ikää löytyy 1,5 vuotta. Lisäksi lapsuudenkodistani löytyy kaksi 9-vuotiasta kissaa, nekin maatiaisia ja sisaruksia keskenään.
Meidän kissat on tosi ihmisläheisiä ja tykkäävät olla seurana. Esim. jos me katsotaan telkkaria, ne kömpii olohuoneeseen meidän kanssa ja öisin ne tulee nukkumaan sänkyyn. Aamuisin kun lähtee kouluun, ne tulee ikkunaan katsomaan ja kotiin tullessa on aina lämmin vastaanotto. Meille molemmat kissat (ofc) on aivan yhtä rakkaita, mutta ne ovatkin sitten valikoivampia: toinen kissoista on selkeästi kiintyneempi tyttöystävääni ja toinen taas suosii minua.

Meillä on ollut täällä myös kani, joka kuului tyttöystävälleni. Kanilla oli kuitenkin ikää jo melkein kymmenen vuotta ja se kuoli viime keväänä. Uudesta kanista on ollut puhetta mutta ainakaan vielä ei ole ollut sen aika.
Viimeksi muokattu: 05.01.2014 21:08 kahvidoping.

  • Niksu hahmo
  • Niksu
    Painajainen
    Taso: 36
  • Viestejä: 534
15.02.2014 23:30 #31 : Niksu
Vastaus käyttäjältä Niksu aiheessa Lemmikit
Minä sain oman koirani kolme vuotta ja yksi päivää sitten. Se on kaunis collie, jonka kanssa me olemme harrastaneet tokoa, mätsäreitä ja vaeltelua. Se on herkkä ja älykäs otus, minun paras ystäväni.

Sen lisäksi talosta löytyy seitsemän vuoden ikäinen kissa ja nelikuinen talvikko. Haaveilen laumamme jonain päivänä lisääntyvän vielä yhdellä koiralla.

  • celeblith hahmo
  • celeblith
    Ratsumestari
    Taso: 29
  • Viestejä: 194
16.02.2014 14:51 #32 : celeblith
Vastaus käyttäjältä celeblith aiheessa Lemmikit
Meillä on melkeinpä aina ollut kissa/kissoja. Tällä hetkellä se ainokainen kissa asustaa vanhempieni luona. Onneksi matka on erittäin lyhyt ja pääsen helposti moikkaamaan.

Toinen kahdesta rakkaasta kissasta kuoli viimevuonna. Kunnioitettuun 16vuoden ikään pääsi ja nukkui pois kotisohvalle. Mahdollisesti oli jotain munuaisen vajaatoimintaa tms, sillä viimeset 2-3vk laihtui aivan olemattomiin. Mutta kissa kun ei näytä heikkouksiaan, ajoissa. Ja tämän kissan kohdalla eläinlääkärille vieminen olisi aiheuttanut varmaan sydänkohtauksen kissaparalle( pelkäsi miehiä niin kovin, eikä muutenkaan kulkenut autossa/kopassa kuin muutamia kertoja) Joten uskon että parempi näin.

Jäljellä oleva kisu täyttää myös jo 15vuotta. Mutta näyttää olevan vielä varsin hyvässä ja tukevassakin kunnossa :smile: Tämä kissa on ollut aina se minun kissa, aivan ensimmäisestä päivästä/yöstä lähtien kun hän meille saapui. Tulee nytkin aina kun vanhempien luona käyn syliini nukkumaan. Saa nähdä miten selviän kun hänestä aika jättää.

On muutenkin niin outoa ajatella, että jossain vaiheessa ei kissaa olisi. Kissoja meillä on ollut yhteensä 3. Eli nyt yli 18 vuotta on ollut kissa talossa, ja pienenä isovanhemmilla oli kissa. Eli kissa on kuulunut perheeseen oikeastaan aina.

Kaverini ovat monesti kysyneet miksen ota nyt kissaa omaan kotiini. Yksinkertaisesti siksi, että tuo yksi rakas kissa on niin rakas etten sitä lähde korvaamaan. ja olen töissä niin paljon. Ehkä sitten joskus aikanaan.

Kissat :heart:
Seuraavat käyttäjät sanoivat kiitos: Piru Naiseksi

  • Ansa hahmo
  • Ansa
    Riivaaja
    Taso: 43
  • Viestejä: 1002
12.03.2014 20:24 #33 : Ansa
Vastaus käyttäjältä Ansa aiheessa Lemmikit
Vuonna 2005, eli silloin kun vielä kotona asuin, kotiimme saapui kaksi pentua samasta pesueesta. Annoimme suloisille kissimirreille nimeksi Väiski ja Milla. Nyt yhdeksän vuotiaana molemmat ovat vielä hengissä, mutta Millalla ei ole kaikki hyvin. Eläinlääkäri antoi varauksellisen diagnoosin eilen: jos tila ei ole kohentunut perjantaihin mennessä, tietää se poistumista meidän keskuudestamme.

Kuulemma ei ole hyvä merkki, jos kissa ei juo eikä syö mitään, varsinkin jos tällaista paastoa kestää enemmän kuin pari päivää. Sairaalloinen laihtuminen on selvä merkki siitä, ettei kaikki ole hyvin. Perjantaina selviää, miten käy. Antibiootit+kortisoni antavat vain ja ainoastaan 50/50 mahdollisuuden siihen, että paranee. Viikonlopun yli ei katsella...

Tuntuu, ettei tällä hetkellä jaksa oikein mitään. Tuo on hirveän kova paikka meidän perheelle... äitikin jo pohti, että miksi sitä itkee kissan perään, vaikka mumma tässä viimeisiä päiviään viettää.

Mutta minkäs sille voi, kun rakkaasta lapsestaan joutuu luopumaan? :sad:

79.813

  • kyty hahmo
  • kyty
    Senesalkki
    Taso: 41
  • Viestejä: 796
12.03.2014 21:41 #34 : kyty
Vastaus käyttäjältä kyty aiheessa Lemmikit
Voi ei, toivottavasti Milla selviää. :( Lemmikin kuolema on aina kova paikka, ja harvoin kukaan muu ymmärtää miten paljon oma kissa itselle merkitsee, tai siltä ainakin tuntuu. Lisäksi kyse on myös elämänmuutoksesta.

On vieläkin ikävä omaa kissaa. Ei uskaltanut lukea edes netin vertaistukiketjuja sen jälkeen kun törmäsi ikäviin kommentteihin.
Seuraavat käyttäjät sanoivat kiitos: Ansa

13.03.2014 13:46 - 13.03.2014 13:46 #35 : millinen
Vastaus käyttäjältä millinen aiheessa Lemmikit
Ihana nähdä kuinka paljon eläinrakkaita ihmisiä täällä on!

Meillä asuu viisi maatiaiskissaa, joista vaan yksi on harkitusti hommattu. Loput neljä on pelastettu varmalta kuolemalta. Siis neljä poitsua ja yksi tyttönen, iät ovat viiden ja yhdentoista väliltä. Kaksi kollia tuli samasta pentueesta lähes vastasyntyneinä niiden emon kuoltua, ja yhden iskä löysi pentuna roskapöntöön hyljättynä.. Se oli niin pieni ja pörröinen ja suurisilmäinen, enkä tiedä millainen hirviö pitää olla, että voi jotain niin suloista heittää roskikseen! :shock: Onneksi pikkuinen osasi vinkua äänekkäästi. :roll: Yksi kissa taas tuli meille saattohoitoon jo neljä vuotta sitten huonon kuntonsa takia, mutta elelee täällä vieläkin onnellisena. :heart:
Jokaiseen on kiintynyt käsittämättömällä tavalla, ja yhdenkin menettäminen olisi kamalaa.
Toivottavasti Ansan kissa Milla paranee!

Kirjat, ruoka ja sänky. Siinä on minulle pyhä kolmikko.
Viimeksi muokattu: 13.03.2014 13:46 millinen.

  • Ansa hahmo
  • Ansa
    Riivaaja
    Taso: 43
  • Viestejä: 1002
13.03.2014 16:13 #36 : Ansa
Vastaus käyttäjältä Ansa aiheessa Lemmikit
Tänään Millan tilanne on parempi. Ainakin hän syö nyt ja se on positiivista. Pitää kuitenkin vielä nesteyttää huomiseen asti ja sen jälkeen katsotaan, onko kunnossa vai mitä tehdään..

79.813
Seuraavat käyttäjät sanoivat kiitos: Piru Naiseksi, millinen

  • kharje hahmo
  • kharje
    Hirviö
    Taso: 20
  • Viestejä: 83
06.04.2014 23:55 #37 : kharje
Vastaus käyttäjältä kharje aiheessa Lemmikit
Täältä löytyy matelijoita ja selkärangattomia. Tällä hetkellä laumaan kuuluu skorpioni, kaksi lintuhämähäkkiä, kaksi käärmettä ja kaksi liskoa. Nisäkäsosastoa edustaa kesyhiiriuros.

Matelijat ja selkärangattomat, kuten muutkin eläimet, ovat olleet aina lähellä sydäntä. Kissoja jumaloin, mutta allergia estää moista hankkimasta.

  • Q_Black hahmo
  • Q_Black
    Ritari
    Taso: 34
  • Viestejä: 107
20.04.2014 21:10 #38 : Q_Black
Vastaus käyttäjältä Q_Black aiheessa Lemmikit
Minulla on ollut monenmoista karvaturria.

Kissoja on ollut useampi. Tällä hetkellä minulla on kolme kissaa, joista kaksi maatiaista ja yksi Ragdoll.

Koiria ollut dobberi :heart: ja tällä hetkellä 12-vuotias lapinkoira Bontso.

Joskus aiemmin minulla oli kaneja ja hamsteri kun asuin vielä vanhempieni luona. Meillä on ollut myös undulaatteja. Useamman vuoden minulla oli myös akvaario.

Haaveena on joskus omistaa oma hevonen. Lisäksi haluan toisen dobberin. Ja akvaarion uudelleen :heart: Lähellä sydäntä myös rotat.

I will TAKE what is MINE with FIRE & BLOOD
- Daenerys, GoT

  • Emelie hahmo
  • Emelie
    Verivelho
    Taso: 57
  • Viestejä: 2734
04.08.2014 09:49 #39 : Emelie
Vastaus käyttäjältä Emelie aiheessa Lemmikit
Nyt minullakin on sitten kissa. :heart: Vielä puolisen vuotta sitten olin ihan varma, etten mitään eläintä hanki, mutta aika nopeasti se ajatus hävisi. Rodultaan pikkupeto on Exotic Shorthair (eli siis lyhytkarvainen persialainen), väriltään ruskeanharmaan täplikäs (ruskea tabby) ja nimeltään Tomu. Energiaa ja intoa vaikka muille jakaa. Lemmikkitasoinen eli tässä tapauksessa se tarkoittaa, että pentu ei ole ihan niin lyttykuonoinen kuin persialaiset yleensä. Parempi niin.

Taloutemme aikaisempi kissa, avomiehen 9-vuotias kastraattiherra, on suhtautunut uuteen tulokkaaseen yllättävän hyvin. Vielä kissoja ei uskalla pitää valvomatta samassa tilassa, mutta ehkä kohta kuitenkin. Eihän ne pienet nahistelut mitään haittaisi, mutta miehen kissa on kuitenkin ainakin 4 kertaa isompi kuin pentu, joten kevyessäkin tassun räppäisyssä on yllättävän paljon voimaa.

I have seen the future .... and I do not wish to go there again.

04.08.2014 10:27 #40 : HourglassEyes
Vastaus käyttäjältä HourglassEyes aiheessa Lemmikit
Minulla on tällä hetkellä kani (joka ajoittain kuvittelee olevansa koira sekä paljastaa ajoittain joitain demonisia piirteitä).

Alexandre ei ole mikään pieni, halittava sylipupu, vaan arvon rouva on hyvin reviiritietoinen, itsenäinen ja isokoinen harmaa karvapallo (isän puolelta leijonanharjasta ja emän puolelta belgianjättiä). Sanon häntä arvon rouvaksi, sillä ikää on kertynyt jo kunnioitettava 9,5 vuotta, joka on kanille melkoisen korkea. Eikä Ale nyt vaikuta mitenkään siltä, että vauhti olisi vieläkään hiipumassa, ainakin häkin katolle päästään vielä kevyen näköisesti :smile:

Sain Alen nuorena kaveriltani, koska Ale ei sopeutunut elämään muiden kanien kanssa ja kaverini etsi kuumeisesti sille uutta kotia, jossa reviiriä ei tarvitsisi jakaa muiden kanssa. Minä ihastuin tähän omapäiseen pitkätukkaan oikopäätä ja koska minulla oli kokemusta kaneista, ongelmaisistakin, muutti Ale nopeasti meille.

Näiden vuosien aikana olen oppinut, että mattoja on turha pitää lattialle (ne ovat varsin syötäviä) ja että huolimatta siitä, että arvon rouvalla olisi käytössään 2 huoneen verran juoksemistilaa (Pidän Alea aina vapaana, mattojen syöntiä lukuunottamatta se ei juurikaan tee pahojaan.) Ale on täysin tyytyväinen elämäänsä n. neliömetrin alueella, missä häkki ja pissapotta sijaitsevat. Muistan kertoa sille usein, kuinka pöhkö otus se on, kun ei hyödynnä vapauttaan, mutta satunnaisia huomionosoituksia (rapsutuksia ja herkkuja) lukuunottamatta se viihtyy parhaiten omassa rauhassaan, nukkumaasentoaan vaihdellen. Pöljä, rakas kani! :heart:

"Transient guests are we"
~Hideyuki Kikuchi~

Valvojat: SaranthaHiistu
Paikalla 1 jäsen ja 44 vierailijaa
Lyyskis
Uusin jäsen: Ruska
Jäseniä yhteensä: 9376