Murrekysymys - kilari/häläri/pommi/piikkaus

Käytän sanaa häläri enkä ole muista kuullutkaan. Käytän samassa yhteydessä kuin edellinen hlö. Ja käytän sanaa edelleen ihan aktiivisesti jos on tarvetta. Itsekin pohjoisen asukkeja.

Kilarista tulee mieleen se, jos ihminen kilahtaa, siis menettää hermonsa ja alkaa raivota jostain asiasta estoitta. Yhteydessä "tyttö kilahti aivan täysin...".

Asun Espoossa ja opiskelen Helsingissä, enkä ole ikinä kuullut mitään noista.

Hiistu kirjoitti: Odottaako se yhden tuuttauksen soittaja sitten, että se toinen soittaa hänelle omaan laskuunsa takaisin? Vai miten homman juoni siitä etenee?

Tein tuota vanhan äitimuorini kanssa, hänellä kun oli (tai saattaa olla edelleen, olen nykyään ihan pudonnut kelkasta, että maksaako kännykkään puhuminen jotain) sellainen sopimus, että sunnuntaisin saa soitella rajattoman määrän johonkin kiinteään hintaan. Mutta tämmöiset sanat on kyllä aika vieraita.

Minä pyydän ajoittain luokseni vierailemaan tulevia soittamaan hälärin, kun ovat alaovella. Talossani ei ole mitään summereita, mutta alaovi on kuitenkin lukossa. Varsinainen soitto ei siis ole aina tarpeen, kunhan hälyttää olevansa alhaalla odottamassa.

Tampereella kouluaikoina kyse oli piikkauksesta.

Myöhemmin olen saanut havaita monen (muualta kotoisin olevan) ihmisen käyttävän sanaa häläri, mutta en minä osaa sen käyttöön oikein taipua.. ymmärrän kuitenkin sentään, mitä muut tarkoittavat

Minä soitan lähes aina kilareita, toisinaan häläreitä. Kaverini käyttävät yleensä häläreitä, ehkä sen takia se on yleistynyt myös minun sanastossa.

Se on häläri. Kuopiolainen kaveri käyttää sanaa "pommi" ja piti hiukan selvittää pari asiaa, kun ei ensin ymmärretty toisiaan. Muut kaverini eivät käytä näistä mitään, mutta hälärillä tulen ymmärretyksi. Yleensä me vain lähetellään tekstareita.

Rinja kirjoitti: Niin juu, piti täällä mainita: viime lauantaina kuulin turkulaisen tutun käyttävän pommi-sanaa tässä merkityksessä. En olisi ehkä itse tajunnut, mitä hän tarkoitti, ellei Xar olisi tullut tätä keskustelua käynnistäneeksi.

Hienoa, että tämä topiikki sivistää! _{Totta kai oman uteliaisuuteni tyydyttämisen ohella tarkoitus oli juhlistaa suomen kielen monimuotoisuutta ja edistää ymmärrystä. Mitä muutakaan?} Eikö se aina menekin niin, että uuden sanan opittuasi kuulet sitä sitten kaikkialla...

Pilarista puhuttiin kun olin öö yläasteella vissiin, mutta en ole kyllä moista ilmausta kuullut taas 10 vuoteen. Tämä pilarihomma oli Etelä-Pohjanmaalla. Häläristä kuulee silloin tällöin puhuttavan.

?_? En voi kuin olettaa ettei pilapuhelua lyhennetty yleensä.

Mä oon tottunut puhumaan kilautuksesta tai kilauttamisesta (kaikki otsikosta löytyvät sanat ihan vieraita meikäläiselle). Mutta varmasti Taloussanomat tietää mua paremmin

hmm... taitaa se ainut kaveri joka näitä tekee käyttää sanaa "pommi".. se o vantaalta kotoosin. tuloo käytettyä sitä sitte vaikka omasta mielestä osuvampi sana olis "ärsyttävä.." ku tuloo aina yritettyä vastata siihe soittoon..

piikaus on esim. jään tökkimistä piikillä että saaraan aikaan luru (miniatyyrijoki keskelle pihaa joka kuskaa vettä pois)

pilari on pilapuhelu
häläri on esim. auton hälytin
kilari on raivokohtaus

ja minoon tosiaan Lapualta

Kotkan suunnalla tää ois yleisimmin "soittaa ykköset" mutta koulupiireissä muualla päin suomea oon kyllä selvyyden nimissä käyttänyt häläriä :D

Warghast kirjoitti: pilari on pilapuhelu
häläri on esim. auton hälytin
kilari on raivokohtaus

Mutta tää kyllä on ihan oikeessa :)

Kyllä tuo pommi lähimmäksi osuu.

Yleensä se kyllä muotoutuu niin et: pommaa mua/pommaa mulle sit.

Muut olivat lähinnä outoja tässä yhteydessä ja niistä tulee mieleen jokin ihan muu.

Valitsin listalta pommin, vaikka varsinaisesti käytän sitä hiukan eri muodossa, eli "pommittaa". Esim. "Pommitan sitten, kun..". Äitini taas käyttää termiä "koputtaa".

Häläreistä olen joskus kuullut, mutta nuo muut vaihtoehdot ovat uppo-outoja minulle. Ja olen tosiaan Uudeltamaalta, kehäkolmosen ulkopuolelta.

En muista kuulleeni mitään sanaa asiasta sitten 1980-luvun, jolloin ei ollut kännyköitä ja soitin toisinaan kaverille puhelinkioskista ilman rahaa, jolloin hän osasi tulla ikkunaan katsomaan ja heittämään avaimen alas. Häläriksi taisi kaveri sitä kutsua, ja asuttiin Helsingissä (itse olisin varmaan sanonut vain "tyhjä soitto"). Kilari ei kuulosta aivan oudolta, muita en käsittäisi ollenkaan. Lapsuuden suurimmat murrevaikutteet ovat keskisuomenmurre, fingliska ja stadi, mutta itse puhuin kirjakieltä. Sittemmin olen asunut ympäri maata, ja aina välillä törmään outoihin ilmauksiin, viimeisimmät täällä päin mitä piti tovi miettiä: "Jäikö pörssini tiskille?" ja "Bloosaako siellä?"