Seksi ja seksuaalisuus

ijü kirjoitti:

Muutaman kerran olen joutunut tilanteeseen jossa on täytynyt kieltäytyä sukupuolisesta kanssakäymisestä kun toinen osapuoli on (täysi-ikäisyydestään ja vesiselvyydestään huolimatta) vaikuttanut siltä ettei hänellä ole mahdollista tehdä (omasta mielestäni) harkittua päätöstä. Asia on kaksinkerroin ikävä sikäli että hetkeen heittäytyminen olisi niin helppoa ja toisaalta koska toiselle osapuolelle on vähän vaikea sanoa ettei kunnioita häntä ihmisenä niin paljoa että uskoo tämän olevan kykenevä ottamaan vastuun teoistaan.

Tiedä sitten millainen tilanne tämä oli, mutta itselleni tuli tästä mieleen syrjähypyt. Ainakin minulle varatut ihmiset ovat poissa laskuista seksikumppania katsellessa. Ainakaan jos tällä varatulla on lapsia. Katson että minulla ei ole oikeutta osallistua mahdolliseen perheen tuhoamiseen. Jos suhteessa menee niin heikosti, että pitää ulkopuolisia seksikumppaneita katsella niin se saattaa helposti kaatua muutenkin, mutta minä en aio olla siinä mukana vain hetken mielihyvän takia.

Mitäs mieltä olette seksin ostamisesta? Pitääkö se saada lopetettua kokonaan vai pitäisikö lakia kenties höllentää sen suhteen. Kunnon bordellit pystyyn joka kaupunkiin ja parittajien sijaan homma vaikkapa valtion hallintaan, niin että epämääräinen aines pysyy poissa kuvioista ja saadaan lieveilmiöt pois. Kysyntähän tuon suhteen ei tule koskaan loppumaan.

Itse en ole kiinnostunut kaupallisesta seksistä, koska siitä puuttuu se haluamani tunne-yhteys (korkeintaan sitten voisi harkita jos tarjoajana olisi niin kaunis nainen, että häneen ihastuisi ensisilmäyksellä tai jos perinteisen tuntitaksan sijaan palvelu olisi hitaampaa, treffeineen ym. lähempänä normaalia suhdetta...)

"Mitäs mieltä olette seksin ostamisesta? Pitääkö se saada lopetettua kokonaan vai pitäisikö lakia kenties höllentää sen suhteen. Kunnon bordellit pystyyn joka kaupunkiin ja parittajien sijaan homma vaikkapa valtion hallintaan, niin että epämääräinen aines pysyy poissa kuvioista ja saadaan lieveilmiöt pois. Kysyntähän tuon suhteen ei tule koskaan loppumaan."

Amsterdamissahan asia on hoidettu laillistamalla seksin osto/myynti niille varatuissa paikoissa. Kävin itse kattomassa punaisten lyhtyjen aluetta vuosia sitten, ja ihan siistiltähän se homma vaikutti. Näyteikkunassahan työtä tarjoavat keimailevat, ja ostajat sitten valikoivat kuin katalogista. En itse kokeillut kyllä.

Hyvä puoli sen laillistamisessahan olisi ennen kaikkea ihmiskaupan heikentyminen. Myös se että sukupuolitaudit varmasti vähenisivät, jos työtä tarjoavat joutuisivat pakollisiin ja valvottuihin sukupuolitesteihin. En tiedä miten Amsterdamissa on hoidettu asiakkaiden testaaminen, onko mitenkään, en tiedä.

Seksin myynti on todella vanha ammatti. Joku psykiatri osaisi sanoa asiasta enemmänkin, mutta mitä katsonut dokumentteja pornoteollisuuden työntekijöistä (pornotähdet), niin sellaisen kuvan siitä saa, että aikasta verottavaa se on ihmisen psyykkeelle. Paranisiko tilanne, jos yhteiskunnassa olisi avoimempi suhtautuminen, sitä on kiva miettiä.

Sitäkin on kiva miettiä, että mikä on "seksin ostoa"? Jos käyt kupillisella strippibaarissa, niin ostatko seksiä? Lain mukaanhan tämä on selvä, mutta noin aatteellisella tasolla.

Pornossahan se on se ongelma, että sitä yritetään tehdä niinkuin mitä tahansa työtä, joku perustaa puljun ja palkkaa porukkaa tai maksaa freelancereille. Eihän seksi niin toimi - varsinkaan jos tehdään ns. kovaa pornoa eli sellaista jossa oikeasti naidaan. (Aika kumma sanoa HC:ksi semmoista mitä tapahtuu useimmissa aviomakuuhuoneissa)

Ja kuka semmoisesta ylisliipatusta vividentertainmentkamasta innostuisi muutenkaan?

Toisaalta nykyäänhän on semmoistakin kamaa, missä esimerkiksi esiintyjinä saattaa olla ihan oikea aviopari (tai muuten kemiat tsekattu täsmääviksi eikä tuottaja ole vain tuonut paikalle isomunaisinta oria minkä saa hankittua) ja sellainen varmasti kuluttaa ihmistä vähemmän, jos ollenkaan. Toivoahan sopii, ettei motiivi myöskään ole pelkästään taloudellinen vaan ainakin osittain exhibitionistinen.

Iivari kirjoitti: Esimerkiksi kahden keskenään läheisen ystävän ilman romantiikkaa harrastama seksihän voi olla joissain tilanteissa erinomainen ratkaisu molempien seksintarpeisiin, jos se molemmille sopii ja on eettisesti oikein. Mutta etiikkaa kiinnostavampaa ja vaikeampaa voi hyvinkin olla se, mitä seurauksia sillä on ystävyyssuhteelle? Käykö niin, että kummalla jommalla herääkin seksin myötä myös romanttisia tunteita? Vai

Niin, aika moni on esittänyt teorian, että tämä toimii paljon paremmin vähän vähemmän läheisten kaverien kesken.

(tietysti hyvällä tuurilla molemmilla herää)

Täytyy muistaa, että ihmisten demiseksuaalisuusasteikko on erilainen (käytetäänkö tuota sanaa muualla kuin Tumblerissa), toisin sanoen seksiin vaadittava "henkinen yhteys" ja kiintymys on erilainen. Toiset voivat harrastaa seksiä vain parisuhteessa, toiset jopa juuri tavatun tuntemattoman kanssa.

Ja senkin lisäksi kaikenlaista parinvaihtoa, ryhmäseksiä ja swingerkuviota tapahtuu varmaankin paljon enemmän kuin (haastattelututkimuksia tehneitä seksologeja ja näiden tutkimukseen tutustuneita lukuunottamatta) osataan aavistaa.

Seksin ostamisesta. Periaatteessa ihan ok, saavathan aikuiset ihmiset harrastaa seksiä rahasta. Käytännössä prostituutio on kuitenkin hyvin ongelmallista. Kuinka oma valinta prostituutio todella on, vaikka siihen ei liittyisi ihmiskauppaa? Helsingin Vaasankadulla ja Sihteeriopiston sivuilla tekemieni empiiristen tutkimusten perusteella olen havainnut, että suurin osa seksityöntekijöistä on jotain aivan muita kuin suomalaisia: aasialaisia ja itä-eurooppalaisia pääosin. Onhan myös suomalaisia seksityössä, mutta he ovat vähemmistöä, useimmat kun voivat valita jostain muusta. Minusta seksityö onkin jollain tavalla huonommassa asemassa olevan ihmisen hyväksikäyttöä. Erityisen vastenmielisenä pidän jotain seksiturismia Thaimaahan, jossa prostituutiossa on paljon myös alaikäisiä. Ilmeisesti on suomalaisia miehiä, jotka eivät voi olla ilman seksiä tai masturboida, vaan pitää panna lapsia.

Mitä tuohon Naapurintyttö- blogiin tulee, olen törmännyt siihen joskus ja mietin vähän, että onkohan sepitettä. Ei olisi nimittäin ensimmäinen ”kohu”-blogi, joka olisi mielikuvituksen tuotetta.

Useimmin kuullut seksinoston kriminalisointia kritisoivat argumentit keskittyvät siihen, miten kielto ajaa ”toiminnan maan alle”. Yleensä ihmiset eivät vaan vaivaudu tarkentamaan, mitä tämä tarkoittaa ja mitä konkreettisia vaikutuksia sillä on. Väittäisin, että täysin vapaavalintaisesti seksityössä toimivat ihmiset, jotka eivät tee hommaa vain epätoivosta (esim. jotkut suomalaiset) pystyvät kyllä huolehtimaan itsestään ja sukupuolitaudeistaan, vaikka seksin osto olisi kiellettyä. Turvallisuus nyt on toinen juttu.

En olisi ihan heti arvannut, että löydän scifi/fantasia-sivustolta myös tällaisen topiikin! No ei siinä mitään, ovathan ne seksi ja seksuaalisuus mielenkiintoisia ja tärkeitä aiheita. Seuraavaksi joitain hajanaisia ajatuksia mitä tämä keskustelu herätti.

Biologina mun näkökulma seksiin ja seksuaalisuuteen on aika sellainen neutraali ja no... biologinen. Minulle seksi (soolona tai yhdessä) on luonnollinen osa elämää siinä missä nukkuminen ja syöminenkin.

Omassa elämässä olen vahvasti kokenut, että itsetunnolla on järjettömän suuri merkitys seksistä nauttimiselle. Silloin kun itse on kärsinyt huonosta itsetunnosta -> pitää omaa kroppaa epäviehättänä -> nostaa käytöksellään itse esiin näitä "epäkohtia" (vaikka kumppani ei olisi niitä edes huomannut) -> jolloin kumppani alkaa kiinnittämään huomiota "ongelmiin" joita ei olisi alunperin edes noteerannut -> itsetunto huononee entisestään, josta päästäänkin taas alkuun ja kehä on valmis.

Kun taas on sinut oman kroppansa kanssa (kenelläkään meistä se ei todellakaan ole täydellinen ja jokainen meistä on kaunis omalla tavallaan), niin silloin myös nauttii enemmän seksistä eikä mieti touhutessa, että pömpöttääköhän mun maha nyt kauheasti tms.

Toinen tärkeä asia on mielestäni keskusteleminen ja luottamus. Omista mieltymyksistään on uskallettava sanoa ääneen. Mikään ei ole turhauttavampaa kuin se, että vaikka vasta vuosien päästä selviää, että kumppani olisikin halunnut sinun tekevän sänkyasioissa jotakin toisin kaikki nämä vuodet. Tai on ollut joku muu väärinkäsitys toisen mieltymyksistä tai laadun suhteesta määrään. Jne.

(Vähän niin kuin se vanha vitsi kauan naimisissa olleesta pariskunnasta, kun toinen toteaa, että "et ole koskaan antanut mun syödä sitä leivän kantapalaa", johon toinen: "ja mää oon koko ajan luullut, että sää et halua sitä ja väkisin oon uhrautunu ja syöny sen kantapalan..." )

Mikään ei muuten ole parempi (ja vapauttavampi) tunne kuin se, että voi luottamuksellisessa ja keskustelevassa parisuhteessa olla täysin oma itsensä ja antaa vain mennä siellä makkarinkin puolella. Toivon, että jokainen kokisi tämän tunteen ainakin jossain vaiheessa elämäänsä. (Ainakin minulla siihen meni monta vuotta ja välillä on heikko hetki täälläkin.) Onneksi sekä keskustelutaitoja että itsetuntoaan voi tietoisesti harjoitella ja kehittää läpi elämän. Tämä siis kannustuksena niille, jotka näiden ongelmien kanssa painiskelevat. Tsemppiä!

Loppukevennys: Minä kun en ole noita yhden yön juttuja koskaan kokeillut, niin en tiedä kuinka tämä kuvaus sopii, mutta kaverini sanoi kerran aika hauskan määritelmän (joka ainakin kuulostaa todenmukaiselta): "Yhden illan seksi on kuin kahden ihmisen masturbaatiota yhdessä."

Loppukevennys osa 2: Tulevana bilsan opena odotan kovasti (not...) sitä ekaa kertaa, kun pääsen tätä aihepiiriä opettamaan punasteleville ysiluokkalaisille. Pelkään, että vaikka itse pysyisikin asiallisena, niin jos ne oppilaat alkavat kovasti pelleilemään ja naureskelemaan, niin voi siinä olla itselläkin pokassa pitelemistä...

(Vähän niin kuin se vanha vitsi kauan naimisissa olleesta pariskunnasta, kun toinen toteaa, että "et ole koskaan antanut mun syödä sitä leivän kantapalaa", johon toinen: "ja mää oon koko ajan luullut, että sää et halua sitä ja väkisin oon uhrautunu ja syöny sen kantapalan..." )

Abilene-paradoksi on kuuluisa esimerkki epäonnistuneesta ryhmäkommunikaatiosta. Mainitsen tämän siltä varalta jos haluat saada tuolle esimerkillesi hienon nimen!

Jotenkin tuntuu siltä, että seksuaalisena olentona oleminen ei tässä yhteiskunnassa ole sallittua kaltaiselleni yksinäiselle, lyhyelle, ylipainoiselle ja mielenterveysongelmista kärsivälle miehelle. Oikeastaan ainoat tavat, joilla voin toteuttaa seksuaalisuuttani ovat pornolle runkkaaminen ja eroottisten tarinoiden kirjoittaminen. Ja näiden tapojen vuoksi minut kaiken lisäksi luokiteltaneen likaiseksi vanhaksi sedäksi.

Echramath kirjoitti: Maassa oli ihan tervehenkinen eroottisen taiteen kulttuuri, ... pikakelaa muutama vuosikymmen ja meillä on lonkeropornoa.

Tähän voisin kommentoida vain vuodelta 1814 peräisin olevalla Hokusain ukiyo-e puukuvalla nimeltä The Dream of the Fisherman's Wife .

Koskeeko ensimmäinen foorumiviestini lonkeropornon historiaa? Koskee.