Museot ja museokortti

  • Dyn hahmo
Dyn
Arkkivelho
Taso: 65
  • Viestejä: 3834
Dyn vastasi aiheeseen: Museot ja museokortti
29.04.2017 19:13 #81

Kävin HAM:ssa tsekkaamassa pikapikaa Tove Janssonin seinäfreskot, tällä kertaa enemmänkin näyttelyteknologian kuin itse taiteen takia: HAM käyttää nimittäin Arilyn-nimistä augmented reality -sovellusta Janssonin Freskojen henkiin herättämiseen. Käytännössä homma toimii niin, että lataat puhelimeesi Arilynin appin AppStoresta tai Google Playsta, marssit näyttelyyn ja osoitat puhelimellasi taulua. Sieltä ilmestyy tyyppi kertomaan lisää teoksesta.

Kuva on ajoittain snadisti suttuinen, mutta kyllähän efekti on ihan hieno, kun oma virtuaaliopas hyppää esiin taideteoksesta. Ääntä ei uskaltanut pitää kovin kovalla, kun kuulokkeet kerran unohtuivat narikkaan. Pätkät olivat myös ehkä snadisti turhan pitkiä, käsi väsyy kun puhelinta joutuu kannattelemaan teosta kohden. Tämän takia pidän enemmän AR-laseista, mutta toisaalta sellaiset ovat kalliita, ja investointi laitteisiin täytyy tehdä museon puolesta - puhelin sen sijaan melkein kaikilla on yleensä taskussa.

Työn puolesta tunnen teknologian, mutta tämä oli ensimmäinen kerta, kun kävin testaamassa mitään sellaista oikeassa museossa. En tiedä oliko museoelämys nyt erityisen paljon hienompi tämän takia, mutta ehkä ihmiset, jotka muutenkin lähinnä haluavat kuunnella opasta tai opasnauhaa, tulevat tykkäämään tämänkaltaisista sovelluksista. Minä varmaankin henkilökohtaisesti pysyn tekstienlukijatyyppinä. :smile:

P.s. Ja tosiaan, menen ensi kuussa itsekin kuvattavaksi kyseisen appin 3D-studioon, ihan veikeää. :grin:


This is hard, but that's how I wanted it.

  • Dyn hahmo
Dyn
Arkkivelho
Taso: 65
  • Viestejä: 3834
Dyn vastasi aiheeseen: Museot ja museokortti
17.05.2017 20:07 #82

Kiasma ja ARS17. Yleensä olen tykännyt ARSit käydä katsomassa, ja tänä vuonna teemana oli vielä Internet ja digitalisaatio. Silti petyin. Teemasta olisi voinut saada niin paljon enemmän irti, sillä se tuntui enimmäkseen näkyvän vain teosten tekniikka- ja materiaalivalintoina, ei niinkään itse teoksissa. Paljon videota, virtuaalisuutta ja digitaalisuuden tuskaa, mutta ei mitään erityisen valaisevaa tai oivaltavaa. Harmi.

Eniten mieleen jäivät Julia Varelan jännästi muotoillut ruudut, joissa itse näin tarinaa elektroniikan kertakäyttöisyydestä ja kierrätettävyyden haasteista, mutta jotka taiteilija oli tarkoittanut Isis-kritiikiksi... Tämä puoli jäi mulle täysin hämärän peittoon. Visuaalisesti kiinnostava teos silti. Nina Canellin tietoliikennekaapeleissa oli myös jännää visuaalisuutta ja ideatason kiinnostavuutta. Tosin esittelyteksti hehkutti langatonta tiedonsiirtoa unohtaen, että nuo samat maanalaiset kaapelit ovat ihan nykypäivää tänäänkin - mitä nyt tekniikka alkaa vähitellen siirtyä kuparista valokuituun.

Nandita Kumarin piirilevyistä rakennetut pienoismaailmat olivat uskomattoman söpöjä ja niitä olisi voinut katsella pitkäänkin, mutta teoksen huoneen äänimaailma oli niin korviaraastava, että migreenin pelossa sieltä oli pakko poistua turhankin pian. Sama koski useita sinällään ihan jänniä videoteksia: moni niistä tuntui ylipitkältä, ja välkkyvien valojen ja voimakkaiden, korkeiden äänten kombo on omiaan käynnistämään migreenin. Näyttelykaverini totesikin, että osa videoteoksista pitäisi oikeastaan katsoa kotona ajatuksen kanssa, eikä infoähkyn keskellä museossa.

Iso osa teoksista menikin sitten ihan ohi. Joko en tajunnut pointtia lainkaan, tai teos ei "ihan kivasta" ideasta huolimatta koskettanut lainkaan. Kuten edellä sanoin, aiheena digitalisaatiota olisi voinut käsitellä niin paljon laajemmin, että koko ajan oli fiilis, että jotain jää puuttumaan. Näyttelyn jälkeen on vähän läpikävelty olo, että tässäkö se oli. Ei voi mitään. Kannattihan tuo silti vilkaista.

Paitsi ne jauhomadot. Voi hittovieköön ja yökötys, jauhomadot. Tässä menee mun hyvin maun raja.


This is hard, but that's how I wanted it.

Valvojat: IivariSarantha
Paikalla 3 jäsentä ja 55 vierailijaa:
maahinen, Darkki, Eija
Uusin jäsen: meme1
Jäseniä yhteensä: 6913