Mekaanikko
Taso: 10

- Viestejä: 16
Rasimus kirjoitti: Tarkoittaa sitä, että se että emme ole havainneet todisteita Jumalan olemassaolosta, ei ole todiste Jumalan olemassaolemattomuudesta.
Rasimus kirjoitti: Suurin osa ihmisistä vain uskoo, mutta ei tiedä, että tieteen alaan kuuluvat jutut pitävät paikkansa. He eivät ole niitä itse tutkineet, arvioineet tai edes havainnoineet järjestelmällisesti ilmiöitä joihin tieteen teoriat ja lait perustuvat. He ovat vain lukeneet kirjoista nuo jutut ja pistäneet uskonsa siihen, että kirjat eivät voi valehdella.
Pätee kaikkiin tieteen parissa työskentelevistä, sillä kaikki tiedemiehet ovat keskittyneet olemaan tieteilijöitä vain omalla alallaan, muiden alojen johtopäätösten pätevyys on heidän uskonsa varassa.
Ja koska tiedemiehet joutuvat noin suhtautumaan, sanoo se että he ovat muodostaneet uskonnon alaan kuuluvista asioista mielipiteen, jonka voi osoittaa vääräksi. Ottaen huomioon, että moinen mielipide perustuu puhtaasti arvaukselle todisteiden puutteessa.
Tarkoittaa sitä, että se että emme ole havainneet todisteita Jumalan olemassaolosta, ei ole todiste Jumalan olemassaolemattomuudesta.
Huonoa tieteellisyyttä tuollainen, ja siihen jokainen syyllistyy. Ihmisiä kun olemme.
kyty kirjoitti: Tuo on kyllä totta että useimmat meistä joutuvat vain luottamaan että muiden tutkima tieto on oikeassa, mutta en tiedä voiko tässä tapauksessa täysin käyttää sanaa usko.
kyty kirjoitti: Yleensä tietoon voi luottaa sillä se on tutkittu ja testattu usean tahon voimin.
Rasimus kirjoitti:
kyty kirjoitti: Yleensä tietoon voi luottaa sillä se on tutkittu ja testattu usean tahon voimin.
Ja mistä olet saanut tämän käsityksen? Aivan oikein. Pahimmassa tapauksessa samasta kirjallisesta lähteestä kuin alkuperäisen tiedonkin. Ja olet vain päättänyt uskoa vakuutteluihin siitä, että asiat on tutkittu ja testattu
Vakavasti ottaen. Avainsana uskonnollisen ja tieteellisen ajattelun välillä lienee juuri avoimuus koko maailmankuvansa muuttamiselle kun uutta tietoa (tai uskoa) aletaan tuputtamaan. Ja että ymmärtää noudattaa tiettyjä ajattelumalleja, jotka estävät lankeamisen virheellisen päättelyn sudenkuoppiin (tekemästä ns. fallacyja , mikä lieneekään suomenkielinen vastine).
Rasimus kirjoitti: Ja mistä olet saanut tämän käsityksen? Aivan oikein. Pahimmassa tapauksessa samasta kirjallisesta lähteestä kuin alkuperäisen tiedonkin. Ja olet vain päättänyt uskoa vakuutteluihin siitä, että asiat on tutkittu ja testattu
Sabe kirjoitti: Tulee eräs tutkimus mieleen: tutkija ovat todistaneet, että 80% ihmisistä uskoo väittämän, jos lopussa mainitaan, että tutkijat ovat tämän todistaneet.
kyty kirjoitti:
Argumentointivirhe. Eipä kukaan taida olla niille täysin immuuni.Rasimus kirjoitti: fallacyja, mikä lieneekään suomenkielinen vastine).
Sabe kirjoitti:
Rasimus kirjoitti: Tarkoittaa sitä, että se että emme ole havainneet todisteita Jumalan olemassaolosta, ei ole todiste Jumalan olemassaolemattomuudesta.
Joo, onhan asian näinkin. Mutta toisaalta, mikä sitten todistaan minkään olemassa olemattomaksi? Tarkoittaako se, että kaikki periaatteessa on olemassa? Jos asia todistetaan - se on olemassa, jos sitä ei voi todistaa olemassaolevaksi - se voi olla olemassa.
Rasimus kirjoitti:
kyty kirjoitti:
Argumentointivirhe. Eipä kukaan taida olla niille täysin immuuni.Rasimus kirjoitti: fallacyja, mikä lieneekään suomenkielinen vastine).
Eipä ole ei. Mutta täydellisyyteen voi aina pyrkiä.
punnort kirjoitti: Minä olen aina ajatellut, että tiedon keskeinen piirre on sen epävarmuus. Absoluuttisen varmaa tietoa on mahdotonta saada matematiikan ulkopuolisista asioista, joten ainoa asia, josta voidaan keskustella on tiedon epävarmuuden aste. Tämän johdosta myöskään todistamisesta ei kannata puhua matematiikan ulkopuolella. On melko varmaa tietoa, kuten vaikkapa painovoiman olemassaolo, mutta sekään ei ole absoluuttisen varmaa - aina on olemassa mahdollisuus, että olemme kollektiivisen harhan vallassa ja vain kuvittelemme.
Täällähän mennään niin perse edellä kelohonkaa ylös että hirvittää. Purnottin pitäisi ensin esitellä tämä sielun käsite ja syyt siihen. Jos sielulla tarkoitetaan tietoisuutta/mieltä, niin minkä takia synapseihin vaikuttavat ilmiöt kuten päihteet/lääkkeet, aivovammat ja sairaudet muuttavat sielun toimintaa. Esimerkiksi persoonallisuuden muutokset pahoissa aivovammoissa, tai muistin ja älyllisen toimintakyvyn lasku dementian tai muun sairauden seurauksena? Miksi tällaiset maalliset tapahtumat vaikuttavat astraalitason olioon?
Jos sielulla tarkoitetaan elinvoimaa niin mihin sitä tarvitaan, kun tiedetään että elävät solut toimivat ATP-molekyyleillä. Ja ATP:n energia saadaan, kuten jokainen herkkusuu tietää, rasvoista ja sokereista. Kunnon rasvainen kermajäätelö voittaa sielun mennen tullen.
HVM kirjoitti: Miksi tällaiset maalliset tapahtumat vaikuttavat astraalitason olioon?
Esitän syyt sielukäsitykselleni. Sielukäsitettä en voi esittää, koska mielessäni ei ole jäsentynyttä sieluteoriaa.HVM kirjoitti: Täällähän mennään niin perse edellä kelohonkaa ylös että hirvittää. Purnottin pitäisi ensin esitellä tämä sielun käsite ja syyt siihen.
punnort kirjoitti: Tämä kokeminen ja tunteminen on senlaatuista, että se on mahdotonta materiasta koostuvalle tietojenkäsittelysysteemille kuten aivoille. Materiasta koostuva tietojenkäsittelyaparaatti ei voi tuntea mitään, se voi vain käyttäytyä ikään kuin se tuntisi.
kyty kirjoitti: Mutta miten voi olla varma, että se on mahdotonta materiasta koostuvalle tietojenkäsittelysysteemille?
Epäilen että tässä vaikuttaa vahva kognitiivinen vinouma. Emme voi ymmärtää omaa tajuntaamme ja siten palaamme ennestään tuttuihin käsitteisiin, kuten sielu. Tämä tosin ei selitä mitään. Mikä sielu on ja miten se toimii? Jos sitä ei voi mitata tai havaita niin se on käsitteenä tarpeeton.
punnort kirjoitti: ... Tämä kokeminen ja tunteminen on senlaatuista, että se on mahdotonta materiasta koostuvalle tietojenkäsittelysysteemille kuten aivoille...
punnort kirjoitti: ...Materiasta koostuva tietojenkäsittelyaparaatti ei voi tuntea mitään, se voi vain käyttäytyä ikään kuin se tuntisi...
HVM kirjoitti:
punnort kirjoitti: ...Materiasta koostuva tietojenkäsittelyaparaatti ei voi tuntea mitään, se voi vain käyttäytyä ikään kuin se tuntisi...
Miksi ei?
Miksi sitten sekä tunteet sekä kokeminen voidaan mitata välittäjäaineiden suhteista verenkierrosta sekä seurata toiminnallisen magneettikuvauksen (fMRI) avulla.
Miten viestit siirtyvät hermoradalta astraali tasolle ja miten sielu vuorovaikuttaa pikkuaivojen kanssa? Mitä sieluun tallentuu jos muistojen, persoonallisuuden sekä loogisen ajattelun toiminnat voidaan jäljittää eri puolelle aivoja?
punnort kirjoitti: Materia on pelkästään alkeishiukkasia ja niiden liikettä fysiikan neljän perusvuorovaikutuksen mukaan. Materiassa ei yksinkertaisesti ole mitään sellaista, joka saisi sen kokemaan subjektiivisia kokemuksia.
kyty kirjoitti:
punnort kirjoitti: Materia on pelkästään alkeishiukkasia ja niiden liikettä fysiikan neljän perusvuorovaikutuksen mukaan. Materiassa ei yksinkertaisesti ole mitään sellaista, joka saisi sen kokemaan subjektiivisia kokemuksia.
Tässä täytyy toistaa kysymys, miten voi olla varma että ei?
Arkijärkeilyssä alkeishiukkasten ei pitäisi pystyä luomaan mitään muutakaan.
Jos taas kaikki on subjektiivista ja mitään ei voi tietää, olemme edelleen tilanteessa että mitään ei voi todella tietää, ei edes sitä että alkeishiukkaset eivät voi luoda mieltä.
punnort kirjoitti: ...Jos käsityksemme materiasta olisi niin pielessä, että alkeishiukkasilla olisi massan, nopeuden, spinin jne lisäksi mentaalisia ominaisuuksia...
punnort kirjoitti: En ole väittänyt, että kaikki on subjektiivista ja mitään ei voi tietää. Olen vain todennut, että absoluuttisen varmaa tietoa ei ole. On vain enemmän ja vähemmän todennäköistä tietoa.
Se todennäköisesti tarkoittaa, että havaitsen punaisen esineen, mutta vain todennäköisesti: En voi täysin sulkea pois harhan mahdollisuutta.