-
- Äänikirjat
- Lukusali / Pisania | Tänään 19:31
-
- George R.R. Martin - Tulen ja jään laulu: Kirjauutisia
- Lukusali / Jussi | Eilen 19:13
-
- Arvaa mikä kirja!
- Leikkinurkka / aituriar | Eilen 11:19
-
- Lukuhaaste: Popsugar 2024
- Lukupiiri / Pisania | 04.12.2023 17:16
-
- Lukuhaaste: Goodreads ATY 2024
- Lukupiiri / HourglassEyes | 04.12.2023 15:19
Rahan käyttö parisuhteessa
Parisuhteessa tai muuten yhteistaloudessa elävät, miten järjestätte raha-asianne? Minulle on vuosien saatossa tullut jossain määrin helpoimmaksi ajatella, että rahat ovat yhteisiä, kun yhdessä niihin panostetaan. Tienaan meistä enemmän, mutta myös minun hyvinvointiini toisen ihmisen työpanos, kuten kaupassakäynnit ja ruoanlaittamiset ja ihan vain läsnäolo, auttavat niin paljon, etten ajattele päivittäishankintojen olevan nyt siitä kiinni, millä osuudella kukin tuo rahaa taloon.
Käytännön asioiden helpottamiseksi minulla (joka pääasiallisesti siis maksan laskut) on käyttöoikeus kaikkii talouden tileihin, vaikka palkat tippuvatkin kummankin omalle tilille eikä meillä ole varsinaista taloustiliä, josta maksettaisiin juoksevia kuluja. Puolisoni varmasti syö minua enemmän, mutta mun kala- ja juustohankintoihin helposti uppoaa pidempi penni, ja näin oli jo opiskeluaikana, jolloin raha oli selkeästi tiukemmassa. Isommista yhteisistä hankinnoista keskustellaan ennen niiden tekemistä.
Puolisoiden rahanjaosta kirjoitti myös Taloussanomat tässä ihan vähän aikaa sitten, tosin aika raflaavasti taloudellisen kontrollin ja väkivallan näkökulmasta. Tässä näkökulma oli "perinteisempi" eli se, että mies tienaa enemmän, eikä salli sitten naisen käyttöö rahaa omiin ostoksiinsa. Kukaan nyt tietysti ei halua nähdä itsessään tällaista hirviötä, mutta ehkä minulla se kontrolli menee niin päin, että koska itse tienaan enemmän, voin myös ajoittain ostaa rahoillani jotain "turhaa" ihan vain itselleni.
Millaisia mietteitä tai mielipiteitä herää tästä teemasta?
Oma suhteeni on onneksi nykyisin hyvässä tasapainossa. Isommat tulot omaava (nykyisin isäntä, ennen minä) maksaa vuokran. Kumpikin hoitaa ns. omat laskunsa/omissa nimissään olevat laskut (pelit, kännykät, netti) ja ruuat maksaa se kumpi kaupassa ehtii työvuorojensa mukaan käymään. Muista menoista sovitaan erikseen, eli yleensä se, kummalla on juuri sillä hetkellä varaa. Isompia hankintoja tehdessä neuvotellaan miten maksut on viisainta hoitaa. Kylläpä toimii hyvin!
...mutta oli aika jolloin oli toisin. Minun osa-aikatyöni tulot olivat suurimmat tulot taloudessa ja siitä maksettiin vuokra ja mahdolliset laskut (osamaksu oli persaukisen taivas), siinä sai kehittää monta reseptiä jauhelihaan, mutta tästäkin selvittiin sillä, kun oli pakko.
...eli ajattelen sen näin, se maksaa kirsikkatomaatit kenellä sillä hetkellä on rahaa. Kun ollaan parisuhteessa, varatkin ovat yhteisiä

HourglassEyes kirjoitti: Jos jostain voi parisuhteessa riidan saada aikaiseksi, niin helpoin on raha. Ainakin siinä tilanteessa, jos tulot ovat huomattavasti epätasapainossa (esim. toinen kohtuullisessa palkkatyössä ja toinen kelan rahoilla), varsinkaan jos pienituloisemmalle jotkut asiat eivät ole niin "välttämättömiä".
Ehkä, mutta minä olen kokenut helpommaksi "riidan" aloitukseksi kotityöt (riita lainausmerkeissä, koska en riitele, en osaa/jaksa).

Aikaisemmassa yhteistaloudessa maksoin vähemmän vuokraa, mutta siivosin ja pidin kämpän kuosissa ym, mutta nykyisessä versiossa asiasta molemmat osallistuvat yhteisiin kuluihin yhtä suurella rahamäärällä. Remonttia varten otimme käyttöön yhteistilin, jonne molemmat siirsivät saman summan rahaa, jolloin ei tarvinnut hankintojen jälkeen pohtia, että kuka maksoi ja mitä. Tämä tili helpottaa kyllä sitten jatkossakin yhteisien hankintojen tekemistä.
Minua kauhistuttaa ajatus siitä, että parisuhteessa kaikki varat olisivat yhteisiä, no way. Se mitä tienaan, on minun rahaani ja käytän sen miten haluan (toki siten, että fyffee jää kodin kuluihin), ja sama pätee avopuolisoonikin. Hän saa ostaa vaikka kuinka paljon pelejä, figuja, kirjoja, ihan mitä tahansa ja se ei kuulu minulle. Ja samalla lailla minä saan käyttää tai olla käyttämättä varallisuuttani haluamiini asioihin.
Toki tässä taustalla on nyt se, että me tienaamme tarpeeksi, eli emme ole missään mielessä tiukilla...
Olen aina tienannut vähemmän kuin mieheni, ja tuhlannut enemmän (kirjat, leffat, keikkaliput, lapsille juttuja vaikka eivät tarvitsis). Yhteiset tulotkin ovat pienet, joten en nyt ihan älyttömästi pääse tuhlaamaan. Isommista menoista keskustellaan aina, eikä mun tarvi pelätä, että mies menee ja ostaa uuden auton, koska hän nyt haluaa.
Ilman lapsia raha-asiat varmaan hoidettais toisin tai jos molemmat tienais enemmän. En tiedä. Sitä on turha miettiä, koska tilanne on just tämä. Mulla iskis "sisaruskateus", jos yhteisten menojen jälkeen miehelle jäis käteen satasia ja mulle kymppejä :D Kyllähän mä tajuan, että näin se tilanne meillä on aina, mutta ei mun tarvitse sitä ajatella, kun rahat on meidän. Miten ihmeessä lapsiperheissä jaetaan lapsista aiheutuvat kulut? Nyt mun päätä alkaa särkeen. Lopetan tämän asian miettimisen.
Scartti kirjoitti: Mulla iskis "sisaruskateus", jos yhteisten menojen jälkeen miehelle jäis käteen satasia ja mulle kymppejä :D
Mulla iskis kyllä vitutus, jos en saisi käydä kampaajalla ja ostaa omia juttuja ihan vain itselleni itse tienaamillani rahoilla, niin paljon kuin ne rahat ovatkin yhteisiä. Ehkä kun tilanne on se, että rahat riittävät perusasioihin ihan hyvin ja yleensä jotain jää ylikin, siitä ylimenevästä tunnen jotenkin pientä omistusta... Muttajoo, vaikka meillä onkin erilliset tilit, liikuttelen rahoja ees taas ja maksan laskuja sujuvasti kaikilta tileiltä, joten sen korvamerkitseminen, kuinka paljon on kummankin omaa, olisi todella vaikeaa. Kun puoliso hyväksyy, että minä välillä tuhlaan vähän enemmän, ei tule asiasta riitojakaan.
Dyn kirjoitti: Kun puoliso hyväksyy, että minä välillä tuhlaan vähän enemmän, ei tule asiasta riitojakaan.
Oma mutuni on, että helpoimmin raha-asioista syntyy kitkaa jos parisuhteen osapuolilla on hyvin erilaiset rahankäyttötavat ja ajatukset siitä, mihin sitä rahaa on "tarkoitettu". Silloin yhteinen tili ei varmaankaan ole kovin toimiva ratkaisu, vaan kannattaa enemmin jakaa rahat omiin-, toisen- ja yhteisiin missä molemmat saa sitten hallinnoida sitä "omaa" osuuttaan miten tykkää. Jos taas kumpikaan ei ole taipuvainen heräteostoksiin tai tuhlailuun niin kommunistinen yhteistili toimii myös todistetusti hyvin vuosikymmenienkin aikana.
Meillä oli suhteen alkuvaiheessa vähän tällaista ilmassa sillä olen tarkan markan mies ja säästän yleensä hieman isompiin kohteisiin. Avopuoliso taas oli hankintojensa kanssa se koehuoneen lapsi joka syö vaahtokarkkinsa ennen kuin vartti on kulunut. Hänellä loppui myös rahat ennen kuun vaihdetta vaikka hänellä oli minua enemmän käyttörahaa. Sitten hän soitteli lainaa minulta ja äidiltään. Se hiersi usein, mutta lopulta avopuolison äiti sulki rahahanansa ja puolison rahankulutus tasoittui. Lisäksi muuttaessamme yhteen hän kauhistui tavaravuorensa kokoa ja kulutus on siirtynyt immateriaalimpaan suuntaan. Se sopiikin minulle, varsinkin nyt kun budjetit eivät enää pauku.Oma mutuni on, että helpoimmin raha-asioista syntyy kitkaa jos parisuhteen osapuolilla on hyvin erilaiset rahankäyttötavat ja ajatukset siitä, mihin sitä rahaa on "tarkoitettu"
Elinkulumme menevät aikalailla puoliksi ja viivan alle jäävää rahaa pudotamme säästöön yritysideoiden toteuttamista. Sen jälkeen jäävät setelit käytämme, miten parhaaksi koemme omilla tahoillamme.
Meillä on yhteinen taloustili, jonne molemmat siirtävät kuukauden alussa tietyn määrän rahaa, ja tältä tililtä hoidetaan lainanlyhennys, sekä muut yhteiset laskut asuntoon, elämiseen, koiriin, autoon yms. liittyen. Minä olen lähes poikkeuksetta hoitanut tämän puolen meidän rahasioista, eli laskujen maksamisen ja taloustilin hoitamisen.
Ruuat maksellaan kutakuinkin puoliksi, ja jäljelle jääviä "omia rahoja" käytämme mielemme mukaan mihin lystää, toki huomioiden myös toisen rahatilanteen. Aina olemme suunnileen tietoisia myös siit, paljonko toisella osapuolella on rahaa. Raha-asiat eivät koskaan ole olleet salaisuus tässä parisuhteessa, kun olen kuullut niistäkin tapauksista ettei edes tiedetä paljonko puoliso tienaa kuukaudessa.
Minulta voi lainata, jos ei puhuta kovin suurista summista.Theresa post=65868 kirjoitti: Hei! Mistä saan matalakorkoista lainaa?
Mun mielestä on vähän vanhan aikaista tuo ajattelu, että miehen kuuluu ansaita enemmän. Meillä jos nainen tienaa enemmän kuin minä, niin hyvä vaan. More money, more funny!Dyn post=39841 kirjoitti: Taustamateriaaliksi keskustelulle feissarimokien uusimpia aarteita eli Kuka maksaa kirsikkatomaatit?
Parisuhteessa tai muuten yhteistaloudessa elävät, miten järjestätte raha-asianne? Minulle on vuosien saatossa tullut jossain määrin helpoimmaksi ajatella, että rahat ovat yhteisiä, kun yhdessä niihin panostetaan. Tienaan meistä enemmän, mutta myös minun hyvinvointiini toisen ihmisen työpanos, kuten kaupassakäynnit ja ruoanlaittamiset ja ihan vain läsnäolo, auttavat niin paljon, etten ajattele päivittäishankintojen olevan nyt siitä kiinni, millä osuudella kukin tuo rahaa taloon.
Käytännön asioiden helpottamiseksi minulla (joka pääasiallisesti siis maksan laskut) on käyttöoikeus kaikkii talouden tileihin, vaikka palkat tippuvatkin kummankin omalle tilille eikä meillä ole varsinaista taloustiliä, josta maksettaisiin juoksevia kuluja. Puolisoni varmasti syö minua enemmän, mutta mun kala- ja juustohankintoihin helposti uppoaa pidempi penni, ja näin oli jo opiskeluaikana, jolloin raha oli selkeästi tiukemmassa. Isommista yhteisistä hankinnoista keskustellaan ennen niiden tekemistä.
Puolisoiden rahanjaosta kirjoitti myös PolarBank tässä ihan vähän aikaa sitten, tosin aika raflaavasti taloudellisen kontrollin ja väkivallan näkökulmasta. Tässä näkökulma oli "perinteisempi" eli se, että mies tienaa enemmän, eikä salli sitten naisen käyttöö rahaa omiin ostoksiinsa. Kukaan nyt tietysti ei halua nähdä itsessään tällaista hirviötä, mutta ehkä minulla se kontrolli menee niin päin, että koska itse tienaan enemmän, voin myös ajoittain ostaa rahoillani jotain "turhaa" ihan vain itselleni.
Millaisia mietteitä tai mielipiteitä herää tästä teemasta?