Uusimmat viestit

Uusimmat keskustelut

Matkustaminen ja pienet reissut

  • Nylkky hahmo
  • Nylkky
    Senesalkki
    Taso: 44
  • Viestejä: 778
17.08.2017 20:48 #141 : Nylkky
Vastaus käyttäjältä Nylkky aiheessa Matkustaminen ja pienet reissut
Help! I need somebody!!

Joo taas olis helsingi reissu eres. Klo 11 Valo talolla haastattelu ja sit klo 18 tutun 50 v juhlat. Pitäs keksiim itä tekee tuossa välissä? Onko hyvää fantasia/scifi kirjakauppaa keskustan läheisyyressä?

Auttakaa te viisaammat

Race like first!
Train like second!

17.08.2017 21:05 #142 : HourglassEyes
Vastaus käyttäjältä HourglassEyes aiheessa Matkustaminen ja pienet reissut
Valo talon sijainnista en tiedä, mutta Fantasiapelit löytyy Kaivopihalta.

"Transient guests are we"
~Hideyuki Kikuchi~

  • Dyn hahmo Kirjoittaja
  • Dyn
    Arkkivelho
    Taso: 66
  • Viestejä: 4083
25.08.2017 14:09 #143 : Dyn
Vastaus käyttäjältä Dyn aiheessa Matkustaminen ja pienet reissut
Vietin tuossa viikon New Yorkissa itsekseni, aika kului lähinnä kahviloissa kirjaa lukiessa ja hyvin syöden. Erittäin rentouttavaa. :smile:

Se, mitä tänne tulin mainostamaan, on oikeastaan NYCin Botanical Garden, jonka koko olemassaolon opin vasta tällä reissulla. Iso alue, useita erilaisia näyttelyitä sekä sisällä että ulkona, kokonaisuutena erittäin mielenkiintoinen päiväkohde Bronxin puolella. Suosittelen lämpimästi! Näin elokuussa suurin osa kukista oli tietenkin jo ohi, mutta nautin tuolla käyskentelystä silti - ja sain jalkani melko uuvuksiin, mutta mitäs pienestä. Tuntemattomampi kohde kun ilmeisesti on, vierailijat vaikuttivat olevan enimmäkseen paikallisia, joten tuo sopii myös pakopaikaksi turistimassoilta.

This is hard, but that's how I wanted it.

  • Dyn hahmo Kirjoittaja
  • Dyn
    Arkkivelho
    Taso: 66
  • Viestejä: 4083
03.09.2017 19:02 #144 : Dyn
Vastaus käyttäjältä Dyn aiheessa Matkustaminen ja pienet reissut
Mut löytää viikon päästä Bristolista, josta palaan Suomeen kirjamessuviikolla - täytyyhän sitä messuilemaan päästä. Kauheasti ei ole tarkoitus turisteilla, mutta lyömättömät viikonloppukohteet ja päivämatkan säteellä sijaitsevat kiinnostavat vinkit ovat tervetulleita. Stonehenge ja Bath on jo nähty. :smile:

This is hard, but that's how I wanted it.

  • Dyn hahmo Kirjoittaja
  • Dyn
    Arkkivelho
    Taso: 66
  • Viestejä: 4083
05.10.2017 18:21 #145 : Dyn
Vastaus käyttäjältä Dyn aiheessa Matkustaminen ja pienet reissut
Nyt olen kuukauden päivät majaillut Bristolissa tai tarkemmin Nailseassa, ja turisteilu on jäänyt sangen vähälle, kun päivät ovat kuluneet väikkärin naputtamiseen ja muihin työjuttuihin. Yhden paikallisen turistikohteen ehdin nähdä, nimittäin Tyntesfieldin viktoriaanisen kartanon tässä lähinurkilla. National Trustin kohteista löytyy kartanoa jos toista, mutta tämä oli kyllä erittäin vierailemisen arvoinen kohde: hieno rakennus, jota oli entisöity huolella, kiinnostavat puutarhat, iso ja hieno piha, ja vanhaan navettaan tehty erittäin hauska kahvila, jossa sai istua syömässä skonsseja vanhassa lehmäkarsinassa.

This is hard, but that's how I wanted it.

  • Dyn hahmo Kirjoittaja
  • Dyn
    Arkkivelho
    Taso: 66
  • Viestejä: 4083
31.07.2018 00:13 #146 : Dyn
Vastaus käyttäjältä Dyn aiheessa Matkustaminen ja pienet reissut
Minä täällä taas, hei. Olen matkustellut viime ajat lähinnä ympäri tätä kotisaartani, joten jos joku kaipaa matkavinkkejä Irlantiin (erityisesti Dublinin ulkopuolelle), täältä pesee.

Omat seuraavat matkani kohdistuvat duunin puolesta Saksan Bremeniin elokuussa, Barcelonaan syyskuussa, ja syys-lokakuun vaihteessa pakkaan pakaasini kohti Australiaa ja Singaporea. Bremenissä pitäisi olla vapaa viikonloppu vähän ihmetellä maisemia (aasi-kissa-koira-kukko-juttuja?) ja syödä makkaraa, Barcelonassa on ehkä mahdollisesti vähän turisteiluaikaa, ja öäh Melbournessa pitäisi olla parikin viikonloppua ylimääräistä. Suapi siis nähdä, mitä tässä taas ehtii näkemään.

This is hard, but that's how I wanted it.

  • Skie hahmo
  • Skie
    Senesalkki
    Taso: 42
  • Viestejä: 836
24.09.2018 21:29 #147 : Skie
Vastaus käyttäjältä Skie aiheessa Matkustaminen ja pienet reissut
Viimeinen vuosi on ollut matkustamisen suhteen aika hiljainen, lokakuussa kävin Kreetalla ja sen jälkeen pari hassua kertaa Norjassa ja Ruotsissa. Maiden keräily kuitenkin jatkuu, pari viikkoa sitten vietin viikon Lissabonissa Portugalissa.

Lissabon on kaunis ja yllättävän halpa eurooppalaiseksi pääkaupungiksi. Se on myös kompakti, keskustan alue on mahdollista ottaa haltuun yhden päivän aikana ja viikko pelkästään tuolla vaatisi jo vähän mielikuvitusta, että tekemistä riittäisi koko ajalle. Tällä kertaa matkaan kuului myös pari katolla vietettyä uima-allaspäivää sekä jokunen retki lähiseudulle. Ensimmäisenä päivänä kävimme Euroopan mantereen läntisimmässä pisteessä Cabo da Rocassa, jossa oli komeita kallioita eikä sitten paljon muuta. Matka jatkui Sintraan, jossa kävimme kiertelemässä Quinta da Regaleiran viehättävän palatsi/puutarha-alueen. Koska päivä pääsi venähtämään pitkäksi, menimme Sintraan vielä toisenkin kerran katsastamaan Maurien muurin (paikallinen Kiinan muuri) sekä Penan palatsin (skitsofreninen Disney-linna).

Lissabon itsessään on tosiaan kaunis ja hyvin kansainvälisen tuntuinen kaupunki, johtuen epäilemättä Portugalin siirtomaahistoriasta. Keskusta on rakennettu kukkuloille, joten kävely edestakaisin mäkiä pitkin tulee kyllä tutuksi. Turistit ovat ottaneet kaupungin haltuun, ehkäpä paikan pienuudesta johtuen turrejen määrä tuntui aika isolta verrattuna paikallisväestöön (toisaalta niin kai se on nykyisin vähän joka puolella Eurooppaa). Kerran kokeiltiin paikallisia vanhoja ratikoita, muuten ei lähdetty tunkemaan muiden turistien mukana sillipurkkeihin. Kaupunki (vai maa?) on tunnettu kaakeleistaan, katujen varret täyttyivät valtavan kauniilla taloilla jotka oli päällystetty mitä mielikuvituksellisimmilla kaakeleilla. Tunnelma oli etelän maiden tapaan rento, myös maan löysä huumepolitiikka tuli nopeasti tutuksi katujen kulmilla päivystävien kaupustelijoiden ansiosta.

Ulkona syöminen oli todella halpaa ja luonnollisesti viini oli vettä halvempaa. :roll: Jos aikaa ja kiinnostusta olisi ollut enemmän, olisi ollut epäilemättä mielenkiintoista tehdä kierros jossain paikallisella viinitilalla. Noh, toin kuitenkin muassani pullollisen jos toisenkin portviiniä. Suosikkileivonnaiseni Aasian ajoilta on myös Portugalin kansallisleivos (Hongkongissa egg tart, Portugalissa pasteis de nata), joten loman aikana vedin pullaa enemmän kuin normaalisti parissa kuukaudessa Suomessa. Säät suosivat koko matkan ajan, lämpötila oli +30, joten säidenkin puolesta voi kyllä suositella näin syykuussa.

Suoraan tuolta reissulta jäin Helsinkiin, josta tein työmatkan Tukholmaan. Olen reilu vuosikymmen sitten vaihtanut Tukholmassa junaa kahdesti, mutten ole ikinä käynyt kaupungissa sen kummemmin. Nytkin vierailuaikaa oli vain nelisen tuntia, mutta kävelin satamasta Gamla Staniin ja pyörähdin pikaisesti myös Södermalmilla. Kiinnostava kaupunki, jossa olisi kiva käydä joskus ihan ajan kanssa Mutta ei enää ikinä risteilyalukselle, ensi kerralla joku saa maksaa huomattavia summia että jalkani sellaiseen paattiin lasken.

Seuraavaa matkaa ei ole vielä suunnitteilla, mikä on kyllä vähän poikkeuksellista itselleni. Ensi vuonna kuitenkin tulee pyöreitä täyteen monella ystävällä, joten ehkäpä sitä jonkinlaista reissua saisi tämän aiheen ympärille kehiteltyä...

Always follow your doubts.

  • Skie hahmo
  • Skie
    Senesalkki
    Taso: 42
  • Viestejä: 836
18.09.2019 00:31 - 16.05.2020 22:44 #148 : Skie
Vastaus käyttäjältä Skie aiheessa Matkustaminen ja pienet reissut
Hmm, hiljaista on ollut kun viimeksi olen itse aiheeseen kirjoitellut vuosi sitten...

No kysynpä kuitenkin kun tiedän ketjun perusteella että täällä on Uudessa-Seelannissa käyneitä: mitä kohteita suosittelette? Mitkä paikat on must see, mitkä yliarvostettuja ja mitä salattuja kätköjä löytyy vähemmän kuljettujen teiden varsilta jonne kannattaa poiketa? Aikaa ei ole ruhtinaallisesti, kolmisen viikkoa vain, mutta molemmat saaret on toki tarkoituksena kiertää parhaamme mukaan.


Ajattelin kertoilla sitten samaan viestiin miten tuo kauan odotettu ja suunniteltu Uuden-Seelannin matka meni. Olin siis ystäväni kanssa marraskuussa kolmisen viikkoa reissussa, se oli samalla myös kolmikymppislahja molemmille. Aika monta vuotta puhuttiin että joskus lähdetään ja lopulta todettiin että ei sitä koskaan pääse minnekään jos asiasta vaan puhuu. Noin vuotta aiemmin siis päätettiin että marraskuussa 2019 mennään. Pohdiskeltiin myös tämän vuoden helmikuuta yhtenä vaihtoehtona, koska ajankohta olisi ollut lämpimämpi, mutta jälkiviisaana voi olla kiitollinen ettei sitten jätetty reissua korona-aikaan.

Haluttiin ehdottomasti nähdä molemmat saaret, joten tiedettiin että aikataulusta tulee aika tiukka ja ajamista tulee olemaan paljon. Lentoliput ja vuokra-auto varattiin Kilroyn kautta puoli vuotta aiemmin, oon aiemminkin ostanut etapillisia lentoja Kilroyn kautta ja ollut tyytyväinen, niin tälläkin kertaa. Mennen tullen oli stoppi Zurichissä ja Hongkongissa, koska haluttiin pihistää lentolippujen hinnassa sen verran että kohteeseen jäisi enemmän rahaa. Olin riemuissani siitä että meillä oli mennessä päiväaikaa kiertää lempparikaupungissani Hongkongissa, mutta ei saatu menolennoilla Kiinaan nukuttua silmäystäkään, joten voi sanoa että vireystila ei ollut nähtävyyksien kiertelyyn mikään paras. Oli silti huippua päästä taas Honkkariin ja esitellä sitä kaverilleni.

Ensimmäiset yöt Uudessa-Seelannissa oltiin Aucklandissa tasaamassa aikaerorasitusta ja totuttautumassa tunnelmaan. Auckland ei ollut kaupunkina kovin ihmeellinen, joku oli tosin todennut että se on asuinkaupunkina kivempi kuin matkakohteena, joka on varmaan ihan totta. Jälkikäteen mietittynä myös majoituksemme oli siellä reissun huonoin, mutta sitä ei sillä hetkellä onneksi tajunnut. Kun oltiin taas hiukan tolpillamme, haimme vuokra-auton ja lähdimme matkaan. Ajoin ekan päivän ja täytyy myöntää että aika hurja olo oli kaupungista poistuessa ajella vasenta puolta ja yrittää moottoritiellä hahmottaa millä kaistalla itse pitää olla. Navigaattori oli kyllä hengenpelastaja, sen ohjaukseen saattoi pääosin luottaa. Eka kohteemme oli myös isoimmat odotukset niskaansa saanut Hobittila. Sää ei ollut aivan parhaimmillaan, välillä tuli järkyttäviä kaatosadekuuroja, mutta niistä huolimatta Hobittila kyllä lunasti ja jopa ylitti odotukset. Kaikenlaista Sormusten Herra -krääsää tulikin mukana raahattua, mm. Middle Earth -viini, jota ei varmaan koskaan korkata. :D Saavuttiin illalla seuraavaan yöpaikkaan Rotoruaan ja raahauduttiin tihkusateessa vielä lillumaan kuumiin lähteisiin paikalliseen kylpylään. Olihan siinä oma tunnelmansa istua sateessa höyryävissä ulkoaltaissa. Rotoruasta itsestään mieleen jäi lähinnä aika vahva rikin haju eikä koko kaupunkia juuri päivänvalossa nähty.

Seuraavana päivänä suunnattiin etelää kohti ja pysähdyttiin Wai-O-Tapun geotermisessä puistossa (?) sekä Huka Fallsilla. Molemmat ihan näkemisen arvoisia. Taupossa pysähdyttiin syömään lounas Mäkkärissä, jonka erikoisuus oli vanha lentokone jonne oli rakennettu ruokailutila. Käppäiltiin myös Taupo-järven rannalla ja tähyiltiin toiselle puolelle kohti Mordoria aka Tongariron kansallispuistoa, jonne meidän oli tarkoitus mennä vaeltamaan. Valitettavasti se jäi haaveeksi, ensin myrsky esti alueelle menon ja sen jälkeen todettiin että selvästi kesä ei ole edennyt siellä vielä tarpeeksi, koska suurin osa reitistä oli vielä lumen peitossa. Tongariron kävelemättömyys oli oikeastaan ainoa asia jonka kokeminen jäi harmittamaan. Noh, Tauposta matka jatkui puuduttavan tylsähkön metsäisen ja mäkisen pätkän läpi itärannikolle Napieriin.

Napierissa päädyttiin erinäisistä syistä olemaan useampi päivä, mikä oli siinä mielessä hyvä vaihtoehto että se oli kaupunkina ehkä koko reissun viehättävin art deco -tyylissään. Harrastimme viinipyöräilyä, ajelimme autolla lähiympäristössä meren rannalle ja kukkuloiden päälle. Seuraavaksi jatkettiin etelää kohti Mastertoniin, josta tehtiin päiväretki Marlboroughin viinialueelle. Tämä oli reissun ehdottomasti rennointa antia, mikä oli ihan hyvä juttu, koska ajatuksena oli pyrkiä hetkittäin jopa lomailemaan (sarcasm alert). Mastertonista ajeltiin Wellingtoniin, jossa luovutettiin auto ja tavattiin häämatkalla ollut ystäväpariskunta illallisen merkeissä. Vilkaisiin myös Wellingtonin nähtävyyksiä ja visiteerattiin Weta Cavessa tutustumassa Sormusten Herra -leffojen lavasteisiin ja maailmanluontiin. Hobittilan jälkeen se oli vähän tylsä, mutta tulipahan käytyä.

Jälkikäteen ajeltuna matkan isompi osa alkoi vasta siitä kun ylitettiin lautalla Cookinsalmi ja siirryttiin Eteläsaarelle. Helposti merisairastavana ihmisenä olin tästä osasta matkaa erityisen huolissani, mutta onneksi merenkäynti pysyi keveänä ja etukäteen otettu pahoinvointilääkekin auttoi turruttamalla kaikki aistit. Napattiin toinen vuokra-auto Pictonista alle ja ajeltiin Kaikouraan yöksi. Kaikoura oli ensikosketus Eteläsaareen ja hieno sellainen! Kaikourasta jatkettiin matkaa saaren halki Hokitikaan. Castle Hillin kalliot olivat upeat, mutta siitä eteenpäin Arthurin solaan, jossa maisemien piti olla myös hienot, sää ei suosinut. Ajoimme hirveässä sumussa ja sateessa Arthurin solan läpi, sitä saattoi vain arvella millaisten vuorien ja pudotusten viertä sitä rullaili menemään. Illan päälle suuntasimme vielä Hokitikan rotkolle ihailemaan oletettavan kirkkaan turkoosia vettä, vaikka arvelimme ihan oikein jo menessä että se on varmaan harmaata mutavelliä sateiden vuoksi. Pientä paniikkia koettiin myös auton ratissa kun ajoimme mennen tullen tulvivan tien poikki, jossa vesi virtasi kaatosateen ansiosta vuolaana. Siitäkin onneksi selvittiin, mutta rotko ei nähtävyytenä ehkä ollut sen panikoinnin arvoinen, haha.

Hokitikasta lähtiessä tiedossa oli matkan pisin päiväetappi eli ajomatka Wanakaan. Upeat maisemat vaihtelivat metsästä Tansanian meren rannikkoon ja vuoristoon. Erityisen henkeäsalpaavat maisemat olivat lopussa Wanaka ja Hawea -järvien rannalla. Pysähdyimme toki useampaan otteeseen, suosittelen Blue Poolsia kohteena. Lyhyt kävelymatka tieltä hienolle jokialueelle. Riippusillat toki aiheuttivat pieniä sydämentykytyksiä kun teinipojat halusivat hyppiä ja heiluttaa niitä. Wanakalle voi kaupunkina myöskin antaa suosituksen, upeat maisemat ja herttainen tunnelma.

Seuraava siirtymä Queenstowniin oli onneksi lyhyt. Valitettavasti Queenstowniin laskeutuminen Arrow Junctionin kautta oli hirvein ajokokemus ikinä, olisin sulkenut silmäni jos en olisi ollut itse ratissa. Jos tykkää korkeista paikoista, näkymistä pitkälle horisonttiin ja mutkikkaasta tiestä, suosittelen. Arrowtown oli vähän pettymys, täynnä turisteja ja talotkin tuntuivat enemmän lavasteilta. Queenstown oli taas oikea alppikylä (tai kaupunki), selvästi aivan omanlaisensa porukka viihtyi siellä. Vaikea sanoa mihin vertaisin, mutta itselle tulee sattuneesta syystä mieleen Levi, toki merkittävästi suuremmassa mittakaavassa. Queenstownissa yövyttiin myös kapselihostellissa, joka oli ihan hauska kokemus.

Queenstownista jatkettiin vaarallisten tuulten saattelemina matkaa Te Anauhun. Te Anaussa ei itsessään sinänsä ollut mitään nähtävää, mutta siitä pääsisimme seuraavana aamuna jatkaamaan matkaa helposti Milford Soundiin. Valitettavasti matkalla Te Anauhun luin tieinfosta että Milford Soundiin vievä tie oli suljettu maa/lumivyöry pelon vuoksi. Tehtiin varasuunnitelma seuraavalle päivälle, mutta päätettiin kuitenkin kyttäillä josko tie aukenisi. Aukenihan se, tosin vain klo 9-19 väliseksi ajaksi. Ajeltiin siis kuitenkin Milford Soundiin, jälleen tuli ehkä elämäni hurjin ajokokemus koettua kun tihkusateessa ohjaili autoa kapealla ja jyrkällä tiellä, maanvyörymäpelko niskassa. Vuonolla keli oli ihan yhtä sateinen eli näkyvyys oli tosi huono. Harmillisesti jäi siis jylhät maisemat näkemättä, mutta toisaalta risteilyn pelasti se että nähtiin siellä luonnonvaraisia pingviinejä ja hylkeitä. Vuonolta paineltiin vauhdilla taas Queenstownia kohti, koska päivät alkoi reissussa vähentyä.

Twizelissä yövyttiin pari yötä työmaakonttiin tehdyssä asunnossa, mikä oli aika hauskaa. Pukaki-järven vesi oli kirkkaan turkoosia, sellaista mitä ei saanut minkäänlaisella kameralla ikuistettua. Aivan uskomaton, ilmeisesti väri johtui vuorilta tulevan sulamisveden mukanaan tuomista mineraaleista. Uuden-Seelannin korkein vuorenhuippu Mount Cook/Aoraki, kohosi ylväänä toisella puolella. Kävelimme Mount Cookin kylästä lähtevän Hooker Valley -reitin, mahtavat maisemat! Reitti päättyi jäätikköjärven rantaan ja Aoraki tuntui olevan ihan vieressä. Alppi-ilmasto tosin pääsi yllättämään, suurin osa matkasta oli tukahduttavan kuuma auringonpaisteessa mutta jäätikköjärven rannalla kävi niin kylmä vinkka ettei hyvästä varautumisesta huolimatta meinannut kerrospukeutuminen riittää.

Matkamme päättyi Christchurchiin joka oli kummallinen yhdistelmä hiukan kämäistä amerikkalaista pikkukaupunkia ja jotain englantilaista yliopistokaupunkia. Loppuhuipennuksena onnistuin ajamaan yksisuuntaista tietä väärään suuntaan kun oltiin autoa palauttamassa, mutta siitäkin onneksi selvittiin säikähdyksellä. Christchurchista lennettiin sitten Hongkongin ja Zurichin kautta takaisin Suomeen.

Uusi-Seelanti oli omanlaisensa, oudosti tuttu tunne tuli siitä että useat kaupungit vaikuttivat siltä millaisia pienemmät amerikkalaiset kaupungit elokuvissa ovat (omakohtaista kokemusta jenkkilästä ei ole). Toisaalta hetkittäin oli hyvinkin kodikas olo, niin paljon tuttuja luonnonmuotoja jotka muistuttivat sekä Lapista että Norjasta. Luonnon ja Hobittilan (jos se kiinnostaa) ansiosta ehdottomasti käymisen arvoinen paikka. Vasemmanpuoleinen liikenne ei ollut niin paha kun odotin, automaattivaihteet luonnollisesti auttoi. Muutenkin olivat siellä selvästi tottuneet törttöileviin turisteihin liikenteessä. Polttoaine oli halpaa ja sitä kului, ajokilometrejä koko reissulla tuli noin 3500. Kulinaristisesti maa ei ole kovin kummoinen, itse olisin nauttinut kaikista aasialaisista ruokavaihtoehdoista, mutta koska matkakumppanini ei aasialaista syö, valikoima ei ollut ihmeellinen. Uusi-Seelanti oli mainettaan halvempi, tai sitten suomalaisen odotukset oli asetettu vähän eri tasolle. Lähtökohtaisesti en voi suositella niin tiukkaa aikataulua kuin meillä oli, mutta ollaan yhteisillä reissuilla totuttu maksimoimaan tehtävät/nähtävät asiat, joten siitä näkökulmasta matka oli hyvin onnistunut, heh.

Always follow your doubts.
Viimeksi muokattu: 16.05.2020 22:44 Skie. Syy: Päivitetty edelliseen viestiin aiheeseen liittyvää asiaa.

Valvojat: IivariSarantha
Paikalla 27 vierailijaa
Uusin jäsen: Heli Lepistö
Jäseniä yhteensä: 9571