TV-sarjat

En taida oikein pitää näistä muutoksista. Ensinnäkin se harmittaa, että pääpaino on jotenkin liu'utettu ihmissuhteiden puolelle. Kummassakaan jaksossa ei ollut kunnollista rikosta/juonta - ei ylipäätään oikeastaan mitään ennen kuin vasta loppupuolella ja sittenkin aika heppoisesti kehitettynä. Sherlockin pointti tuntuu nyt olevan päähenkilöiden kanssakäymisen ruotimisessa. Ekan jakson jälkeen olin vielä ymmärtäväinen, sillä ei Sherlockin paluuta takaisin elävien kirjoihin sovi pikakelauksella ohittaa. Mutta kun toinenkin jakso jatkoi samantapaisella kepeällä otteella, niin epäily sarjan tulevasta linjasta alkoi kaihertaa mieltäni.

Mä pidin enemmän siitä ajasta, jolloin päähenkilöiden ominaisuudet ja heidän kanssakäymisensä luonne esiteltiin rikosten ratkomisen ohessa. Niin ne tulivat sopivan pienissä annoksissa. Nyt sitten nämä puolet on nostettu estradille ja ratkaisua kaipaavat mysteerit häivytetty tyystin taka-alalle. Toinen murheenkryynini on, että Sherlockin persoona on mielestäni vedetty jo yli. Aikaisempi Sherlock oli erittäin älykäs, mutta rajoittunut sosiaalisissa toiminnoissa - se oli hauska ja fiksu tapa tuoda Sherlock nykypäivään. Nyt tv-sarjan tekijät ovat ilmeisesti päättäneet ottaa tästä kaiken irti suurin piirtein samaan henkeen kuin mitä Peter Jackson on irroitellut Hobitti-elokuvissaan. Vähemmän olisi oikeasti enemmän. Välillä tuntui, että Sherlockista on tehty melkeinpä klovni.

Toistaiseksi kolmas tuotantokausi onkin tuntunut enemmän Sherlockin fan fictionilta kuin siltä sarjalta, mihin alun perin tutustuin ja ihastuin. Kyllähän tätäkin katsoo, mutta en muista aiemmin vilkuilleeni kelloa ja miettineeni, että kestääköhän tätä vielä kauankin tai tuleekohan tähän ylipäätään mitään jännitysmomenttia mukaan.

Kamalaa valittamista, mutta olen pettynyt. Oli jaksoissa paljon hyvääkin ja toivottavasti osaan kiinnittää niihin seikkoihin enemmän huomiota, jos ja kun katson jaksot uudestaan joskus myöhemmin.

Sanon kuitenkin vielä lopettaakseni positiivisempaan sävyyn, että Mary on ehdottomasti ylittänyt odotukseni. Hauska, sympaattinen, fiksu ja maanläheinen hahmo. Monesti uuden hahmon tuominen jo olemassa olevaan & vakiintuneeseen porukkaan sujuu enemmän tai vähemmän yskähdellen, mutta Marylle löytyi heti paikka.

Moriartyn paluu tuli todellisena yllätyksenä. Yleinen teoria on, että kalabaliikin takana on Moran, joka toimii piilossa. The Empty Hearsen mitäänsanomattomaksi jäänyt Moran oli minulle pettymys, joten toivon, että tämä teoria on oikeassa, ja oikea Moran saadaan esiin asiankuuluvan isona roistona.

Minullekin Moriartyn paluu oli yllätys. Lopputekstien läjähtäessä soimaan uskoin minäkin, että joku muu konna - en sen tarkemmin siihen hätään keksinyt ketään tiettyä konnaa identifioida - oli taustalla, mutta kun lopputekstien jälkeen näimme Moriartyn, aloin epäillä, että olisiko sittenkin aidosta jutusta kyse... toivottavasti ei, olisi kiva, jos kuolleet pysyisivät kuolleina, vaikka sinänsä Moriartysta tykkäsinkin.

Magnussen oli ihan onnistunut pahis tähän jaksoon, mutta se jäi vähän hiertämään, että Sherlockin ratkaisu oli ampua hänet.