Pitkällisen tauon jälkeen olen palaillut taas sarjan pariin. Itseasiassa päädyin katsomaan viimeksi kesken jäänyttä kakkoskautta puolivahingossa, kun Shadowhuntersin päätösjakson jälkinälässä etsin itselleni jotain muutakin "uutta" katsottavaa. Tauon jälkeen Sleepy Hollow'n kakkoskausi upposikin taas ihan mukavasti.
Teemaltaan kausi oli selkeästi synkeämpi kuin ensimmäinen,
Eihän se ihan helppoa ole, kun poika on yksi Maailmanlopun ratsastajista ja vaimosta paljastuu koko ajan synkempiä salaisuuksia...
ja ensimmäiseltä kaudelta tuttua Ichabod Cranen charmantia historoitsija-huumoria nähdään huomattavasti vähemmän Cranen ja Abigailin yrityksissä pitää maailmanloppu poissa ja Sleepy Hollow'n kaupunki autuaan tietämättömänä sisällään tapahtuvasta jatkuvasta yliluonnollista myllerryksestä. Henkilöhahmojen tarina tuntuu olevan kakkoskauden kantava voima, varsinkin keskeisten hahmojen ja vallitsevien ristiriitojen takia. Kauden lopun "dramaattiset käänteet" olivat siis hyvin odotettavissa.
Joskaan Katarinan kääntyminen pahikseksi ei mitenkään yllättänyt, minusta koko hahmo oli epäilyttävä alun alkaenkin
Nyt olen jo ehtinyt aloitella 3. kauttakin muutamalla jaksolla. Tyylisuunta on kääntynyt taas hieman valoisampaan ja humoristisempaan suuntaa kovan synkistelyn jälkeen. (- 4. Jakso hammaskeijuineen sai kyllä inhon väristykset kulkemaan useammin kuin kerran , yöks!) Abigail Mills on siirtynyt FBI agentiksi ja Ichabod puolestaan alkaa hyväksyä sen, että tähän aikakauteen hän on tullut jäädäkseen ja maalliset asiat, kuten oma asunto ja kansalaisuus mietityttävät - pukeutumistyylilleen Crane on kuitenkin pysynyt ihastuttavan uskollisena.
Kauden pahiksena näyttäisi olevan Pandora, joka lippaineen on tullut sotkemaan pikkukaupungin elämää ja hiukan erilleen ajautuneiden Todistajien työtä.
