-
- R. A. Salvatore
- Lukusali / KiLLPaTRiCK | Eilen 19:53
-
- Vuoden 2024 kirjat
- Lukusali / Georgi | Eilen 12:52
-
- Brandon Sanderson
- Lukusali / Georgi | Eilen 12:51
-
- Kodin kasvit ja kukkaset
- Satama / Ageha | 16.04.2024 20:07
-
- Lukuhaaste: Helmet 2024
- Lukupiiri / Hopea | 16.04.2024 14:00
Outlander - Matkantekijä
Minäkin sitten päädyin jatkamaan Outlanderin seuraamista, vaikka olenkin vähän kahden vaiheilla sarjan suhteen. Joissain asioissa sarja on onneksi petrannut suhteessa ykköskauteen, mutta kieltämättä ikävöin silti skottimaisemia 
Ehdotonta plussaa kuitenkin ranskan kielen käytöstä ja pidän myös kreivi St Germainista enemmän pahiksena - hänestä tulee hiukan luciusmalfoyviboja mieleen - kuin ykköskauden Jack Randallista, joka oli viime kädessä aika yksioikoinen sadistihahmo, vaikka näyttelijästä sinänsä tykkäsinkin. Randall tosin melko varmasti tekee jossain vaiheessa comebackin tarinaan, saas nähdä, mitä siitä seuraa.
Vaikka vaikersin Skotlannin puutteesta, se on toki hyvä, että ainakaan toistaiseksi ei hovijuonittelukuviossa ole väkivallalla (tai väkivallan uhalla) mässäilty samaan malliin kuin ykköskauden nummiseikkailuissa. Toivonkin että viimeisimmässä jaksossa Maryn vastoinkäymiset jäävät yksittäistapaukseksi. Ainahan sitä voi ainakin toivoa!
Mistä tulikin mieleen, että minuun ei valitettavasti tämän kauden huumori ole uponnut aina kovinkaan hyvin. Erityisesti juuri nelosjakson päätöksen koomiseen sävyyn esitetty joukkotappelu tuntui aika tökeröltä jatkeelta sitä edeltäneisiin tapahtumiin ja Maryn kokemuksiin. Tasapainoilu sarjan farssimaisuuksien ja vakavamman draaman välillä ei tunnu aina sujuvan kovinkaan hyvin
Johtuu varmaan osin siitä, että en ole lukenut kirjoja enkä siis tunne tarinan kaikkia sivupolkuja ja muuta ylimääräistä höttöä, mutta nelosjaksossa oli jotenkin hyvin vahvasti myös sellainen tunnelma, että juonenkäänne x tapahtuu, jotta juonenkäänne y voisi tapahtua, mistä pääsemmekin juonenkäänteeseen z. Tarina ei mielestäni edennyt niin luontevasti kuin aiemmin. Liian nopea tahti, ehkä.
Ai niin, siitä tykkään minäkin, että Claire on alkanut pohtia tulevaisuutta, ja toivottavasti tosiaan teemaa jatketaan ja aletaan miettiä, mitä historian muuttaminen voisi tarkoittaa. Sekin on myös mielestäni hyvää kehitystä, että Claire on laitettu törmäämään naisen asemaa koskeviin rajoituksiin sen suhteen, mitä hän voi tehdä ja mitä aviomies voi tehdä kapinahankkeiden edistämisessä 1700-luvun seurapiireissä. Välillä aikamatkailutarinoissa tällaiset seikat ohitetaan täysin ja teeskennellään että ainoa muutos ajasta toiseen siirtymisessä on erilainen pukeutumismuoti.
Ehdotonta plussaa kuitenkin ranskan kielen käytöstä ja pidän myös kreivi St Germainista enemmän pahiksena - hänestä tulee hiukan luciusmalfoyviboja mieleen - kuin ykköskauden Jack Randallista, joka oli viime kädessä aika yksioikoinen sadistihahmo, vaikka näyttelijästä sinänsä tykkäsinkin. Randall tosin melko varmasti tekee jossain vaiheessa comebackin tarinaan, saas nähdä, mitä siitä seuraa.
Vaikka vaikersin Skotlannin puutteesta, se on toki hyvä, että ainakaan toistaiseksi ei hovijuonittelukuviossa ole väkivallalla (tai väkivallan uhalla) mässäilty samaan malliin kuin ykköskauden nummiseikkailuissa. Toivonkin että viimeisimmässä jaksossa Maryn vastoinkäymiset jäävät yksittäistapaukseksi. Ainahan sitä voi ainakin toivoa!
Mistä tulikin mieleen, että minuun ei valitettavasti tämän kauden huumori ole uponnut aina kovinkaan hyvin. Erityisesti juuri nelosjakson päätöksen koomiseen sävyyn esitetty joukkotappelu tuntui aika tökeröltä jatkeelta sitä edeltäneisiin tapahtumiin ja Maryn kokemuksiin. Tasapainoilu sarjan farssimaisuuksien ja vakavamman draaman välillä ei tunnu aina sujuvan kovinkaan hyvin
Johtuu varmaan osin siitä, että en ole lukenut kirjoja enkä siis tunne tarinan kaikkia sivupolkuja ja muuta ylimääräistä höttöä, mutta nelosjaksossa oli jotenkin hyvin vahvasti myös sellainen tunnelma, että juonenkäänne x tapahtuu, jotta juonenkäänne y voisi tapahtua, mistä pääsemmekin juonenkäänteeseen z. Tarina ei mielestäni edennyt niin luontevasti kuin aiemmin. Liian nopea tahti, ehkä.
Ai niin, siitä tykkään minäkin, että Claire on alkanut pohtia tulevaisuutta, ja toivottavasti tosiaan teemaa jatketaan ja aletaan miettiä, mitä historian muuttaminen voisi tarkoittaa. Sekin on myös mielestäni hyvää kehitystä, että Claire on laitettu törmäämään naisen asemaa koskeviin rajoituksiin sen suhteen, mitä hän voi tehdä ja mitä aviomies voi tehdä kapinahankkeiden edistämisessä 1700-luvun seurapiireissä. Välillä aikamatkailutarinoissa tällaiset seikat ohitetaan täysin ja teeskennellään että ainoa muutos ajasta toiseen siirtymisessä on erilainen pukeutumismuoti.
Mab kirjoitti: Tarina ei mielestäni edennyt niin luontevasti kuin aiemmin. Liian nopea tahti, ehkä.
Sarja on hyvin uskollinen kirjalle, ja ykkösosaan nähden kakkosessa on todella paljon juonenkäänteitä ja tapahtumia. Ykkösessä ihmeteltiin sitä historiaan siirtymistä ja aikamatkustusta, kakkosessa on paljon enemmän asiaa - joten joo, sama fiilis sarjan kanssa, kakkoskausi tapahtuu ihan liian nopeasti. Jotta kirjasta saa hyvän sarjan, oleellisia juttuja pitäisi minusta rohkeasti jättää pois. Esimerkiksi St. Germain on juu hyvä pahis, mutta tarvitaanko häntä, kun hyvin pian paljastetaan että Randallkin on elossa? Tai Randallin olisi hyvin senkin voinut tappaa lopullisesti ja selittää Frankin perimä jollain muulla. Minusta St. Germainin ja Clairen keskinäistä vihoittelua ei ole näytetty nyt yhtään niin paljon kuin voisi.
Toisaalta sarjassa paneuduttiin kirjaa enemmän 1900-luvun puolen tapahtumiin, mikä on minusta oikein hyvä asia, koska tämä toi kirjaan uutta näkökulmaa ja kiinnostavia kohtauksia Clairen ja Frankin välillä. Odotin, että 1900-lukua näkyisi myös myöhemmissä jaksoissa, mutta ainakaan vielä näin ei ole käynyt - toivottavasti edes kauden lopussa palataan sinne.
Mab kirjoitti: -- nelosjaksossa oli jotenkin hyvin vahvasti myös sellainen tunnelma, että juonenkäänne x tapahtuu, jotta juonenkäänne y voisi tapahtua, mistä pääsemmekin juonenkäänteeseen z.
Gabaldonia on kyllä syytetty kirjoittajanakin siitä, että hahmoille tapahtuu asioita vain siksi, että he voisivat ottaa osaa johonkin toiseen juonenkäänteeseen... Että joo, alkuperäinenkään materiaali ei ehkä ole aina loogisinta mahdollista.
Kirjoissakin on vakavia piirteitä, mutta minusta sarja on ollut paljon synkempi ja dramaattisempi. Tavallaan sopii tämän ajan telkkariin, tavallaan kuitenkin kaipaisin vähän enemmän tuota hupailua mitä skotit järjestävät. Kuten Mabkin sanoi, nyt sarja ei oikein tiedä olisiko sitä vai tätä. 
Tämä kakkoskausi on ollut jotenkin paljon laimeampi kaikenkaikkiaan. Saattaa vaikuttaa sekin, että ykkösen katsoin putkeen ja tämän viikko kerrallaan.
Kyllä mua riipaisi viime jakson loppu, kun claire eväsi jamielta kaksintaistelunsa. Kuin se niin pysty tekemään
Laimeudesta huolimatta otti päähän viime viikon tangomarkkinat!!
Kyllä mua riipaisi viime jakson loppu, kun claire eväsi jamielta kaksintaistelunsa. Kuin se niin pysty tekemään
Laimeudesta huolimatta otti päähän viime viikon tangomarkkinat!!
Mä juurikin netflixistä tuon ekan kauden katsoin. Onhan se ihan eriä katsoa yhteen soittoon. Sillon se ohjelma saa vallattua samoin kuin kirja. Mulla ainakin hyvän kirjan kanssa käy niin, että kuljen sen kirjan kanssa kaikkialle
Brittisarjoja löytyy kyllä tuolta netflixistä hyvin... katselin valkoisen kuningattaren juuri. Oli niin kökkö tyhmä se rakkaustarina siinä, kun vertaa tähän!
Brittisarjoja löytyy kyllä tuolta netflixistä hyvin... katselin valkoisen kuningattaren juuri. Oli niin kökkö tyhmä se rakkaustarina siinä, kun vertaa tähän!
Nojuu, Grey oli kyllä positiivinen yllätys. Toisaalta hahmo on tärkeä, jos sarja jatkuu vielä useammalle tuotantokaudelle. Tämän takia toivoa sopii.
Clairen sotamuistoja on kai jonkin verran kirjoissa, mutta ei kai noin spesifisti... Olen tähän asti pitänyt 1900-luvun pätkistä paljon, mutta minusta tämä tämänkertainen tuntui vain jotenkin turhalta. Ehkä, jos sen varaan olisi rakennettu muutakin kuin Clairen paniikkikohtaus, niin sitten. Mutta en tiedä, jostain syystä jäin tällä kertaa noista pätkistä kylmemmäksi kuin ennen.
Clairen sotamuistoja on kai jonkin verran kirjoissa, mutta ei kai noin spesifisti... Olen tähän asti pitänyt 1900-luvun pätkistä paljon, mutta minusta tämä tämänkertainen tuntui vain jotenkin turhalta. Ehkä, jos sen varaan olisi rakennettu muutakin kuin Clairen paniikkikohtaus, niin sitten. Mutta en tiedä, jostain syystä jäin tällä kertaa noista pätkistä kylmemmäksi kuin ennen.