Uusimmat viestit

Uusimmat keskustelut

Minkä elokuvan katsoit viimeksi?

  • Rasimus hahmo
  • Rasimus
    Aavevelho
    Taso: 41
  • Viestejä: 854
21.06.2020 20:55 - 21.06.2020 21:26 #701 : Rasimus
Vastaus käyttäjältä Rasimus aiheessa Minkä elokuvan katsoit viimeksi?

Mustelmann kirjoitti: Ei saatana, pakko lopettaa. Waterworld saattaa olla häikäilemätön Mad Max-kopio, joka on ottanut lisäksi mallia enemmän Thunderdomesta kuin kahdesta ekasta Maxista. Mielestäni elokuva on kuitenkin hieno toimintaseikkailu, joka on ehdottomasti mainettaan parempi. Katso, jos et ole jo nähnyt!

Juu. Waterworld ja Postman ovat molemmat vähän turhaan haukuttuja Costner-elokuvia. Ei kummassakaan ole oikeasti muuta vikaa kuin että ne ovat juuri Costnerin tyylisiä elokuvia (ylipitkiä ja mies itse on näyttelijänä jäykkä ja jäyhä), mikä tuntuu ärsyttävän joitain kriitikkoja aivan kohtuuttomasti.


Jojo Rabbit

Aivan kauhea elokuva. Ei siksi, että se olisi huono, vaan siksi että tässä komediassa nauru juuttuu kurkkuun kun tietää historialliset taustat jokaisen vitsin ja kohtauksen takana. Tosin leffasta saa varmasti paljon irti ilmankin että esimerkiksi Perikato kuuluisi yleissivistykseen. Vaihteeksi toisen maailmansodan kauhuja ei näytetä vaan tunnelma säilyy suht' kirkkaana ja iloisena melkein loppuun asti Hitler-jugend-lapsen propagandan täytteisestä näkökulmasta. Kannatti katsoa.

It's a beautiful day to get rid of some radioactive waste
Viimeksi muokattu: 21.06.2020 21:26 Rasimus.

26.06.2020 23:44 #702 : HourglassEyes
Vastaus käyttäjältä HourglassEyes aiheessa Minkä elokuvan katsoit viimeksi?

Mustelmann kirjoitti: Waterworld

Muistikuvissani tämä postapokalyptinen seikkailuelokuva oli varsin mainio ja nyt vuosikymmenen tai kahden jälkeen uusintakatseltuna voin todeta, että varsin mainio se on edelleen. Elokuvalla on maine aikansa kalleinpana tuotantona ja yhtenä suurimmista flopeista, mutta ymmärtääkseni vain ensimmäinen pitää paikkansa. Tuotantokulut lähtivät jossain vaiheessa käsistä ja lipputulot olivat kehnot, mutta vain Amerikassa, kun taas muualla elokuva menestyi ainakin kohtuullisesti. Kuvauksissa koettiin takaiskuja ja Wikipedia tietää kertoa, että joku miljoonia maksanut lavasterakennelma tuhoutui hurrikaanissa ja muuta sellaista. Lisäksi elokuvan tähti Kevin Costner ei kaiketi tullut toimeen ohjaaja Kevin Reynoldsin kanssa, mutta eipä sivuseikoista nyt enempää.

Hahmotkin ovat varsin onnistuneita. Costner on asiaankuuluvan jäyhä ukkeli, jonka vuorosanojen ei tarvitsekaan kuulostaa korvia hivelevän soinnukailta. Hänen yleisin reaktionsa muiden puheeseen on mykkä tuijotus ja pois päin kääntyminen, mistä syntyykin mukavasti huumoria. Miehisenä miehenä hän näyttää lapselle ja naiselle kaapin paikan, joskus myös melko kovakouraisesti, jos tarve vaatii. Costnerin suoritusta voi luonnehtia jossain määrin flegmaattiseksi, mutta toisaalta välinpitämättömyys ja jopa vittumaisuus sopii hänen hahmoonsa hyvin. Dennis Hopper äksyilee roistojoukon päällikönä sopivasti kieli poskessa ja Jeanne Tripplehorn avuttomana neitona, no hän näyttää nätiltä.

Elokuvan ongelma on laihassa juonessa ja siinä, että 135 minuutin mitassaan sitä laineilla leijailua on turhankin paljon. Costner seilaa päättäväisellä asenteella jonnekin, mutta minne? Ei ainakaan Drylandiin, sillä hän ei usko siihen, vaikka väittääkin käyneensä siellä. Elokuva päättyy tietenkin perinteiseen loppumähinään, mutta sitä ennen olisin toivonut näkeväni enemmän maailmaa syventäviä kohtauksia. Miten ihmiskunta käytännössä elää ja miten märkään maailmanloppuun päädyttiin? 4K-julkaisuun kuuluu peräti 40 minuuttia pidempi extended edition, missä näitä kohtauksia olisi varmasti ollut, mutta valitsin suiosiolla alkuperäisen.

Ei saatana, pakko lopettaa. Waterworld saattaa olla häikäilemätön Mad Max-kopio, joka on ottanut lisäksi mallia enemmän Thunderdomesta kuin kahdesta ekasta Maxista. Mielestäni elokuva on kuitenkin hieno toimintaseikkailu, joka on ehdottomasti mainettaan parempi. Katso, jos et ole jo nähnyt!


Mikäli oikei muistan, saatoin jopa käydä elokuvan leffateatterissa katsomassa. Suurimmat syyt taisivat olla juuri elokuvan maailman kalleimmaiksi julistettu budjetti... - ja Kevin Costner, koska Robin Hood ja Bodyguard, Tanssii Susien kanssa jne... Costner oli tehnyt kasvonsa tunnetuksi) Pointtini on siinä, että tuohon aikaa oli pakko nähdä nämä "meillä ei ollut vielä internettiä"- kohutut elokuvat. Itse en koskaan nähnyt valkokankaalta Terminator 2:sta (myöskin aikansa kallein koskaan tehty elokuva) ja 14-vuotinaana(?) , minua ei päästetty katsomaan Beverly Hills Kyttä 3 leffaa isosiskoni kovasta yrityksestä huolimatta salin portilla, mutta hei, kuka ihan oikeasti kasarilla syntynyt pystyi "todistamaan ikänsä" ? Millä? Passi haettiin silloin, jos lähdettiin ulkomaille, ei silloin ollut muuta henkkaria.

Anyway, Waterworld oli itselle vaikuttava elokuva (ja diggaan elokuvasta vieläkin), joten komppaan kyllä kommenttia, että se on mainettaan paremp!i

"Transient guests are we"
~Hideyuki Kikuchi~

  • Mustelmann hahmo Kirjoittaja
  • Mustelmann
    Teknovelho
    Taso: 43
  • Viestejä: 999
27.06.2020 23:06 #703 : Mustelmann
Vastaus käyttäjältä Mustelmann aiheessa Minkä elokuvan katsoit viimeksi?
Bright

Aiheeltaan ja premissiltään omalaatuinen elokuva, mutta aika keskinkertaiseksi kokemukseksi tämä kuitenkin jäi. Nykypäivän Amerikassa elävät fantasiaolennot aiheuttavat rodullisia jännitteitä ja poliisiväkivaltaakin esiintyy, mutta lopulta kyse on vähän tylsänpuoleisesta toimintarymistelystä, jossa pääasia on taikasauvan metsästäminen. Hahmoja motivoi macguffinin perässä juokseminen, eivät suinkaan yhteiskunnalliset kysymykset. Örkkien rinnastaminen mustiin ghettogangstereihin tuntuu turhankin alleviivatulta, vaikka kliseillähän tässä tarkoituksella pelataankin. Örkit ovat rahvaanomaisia rumiluksia ja haltiat kauniita hienohelmoja.

Will Smithin ja hänen örkkikaverinsa muodostama poliisipari tuo mieleen Bad Boys-leffat ja sinne örkkimaskin taakse olisi sopinut ihan hyvin vaikka Martin Lawrence. Sanailu on välillä ihan sujuvaa, mutta enimmäkseen huumori on aika väkinäistä. Elokuvan maailma on mielenkiintoinen ja olisin halunnut tietää ihmisten ja satuhahmojen yhteiselosta enemmänkin, mutta suurin osa ajasta kuluu valitettavasti perustason toimintakohtausten parissa. Mutta kyllähän tämän silti ihan mielellään katsoi.

Exit Humanity

Amerikan sisällisota on juuri päättynyt ja Konfederaation puolella taistellut Edward Young on murheen murtama. Hän joutui tappamaan vaimonsa, koska tämä muuttui zombiksi ja siinä samalla poikakin katosi jonnekin. Myös sodan aikana osa sotilaista vaikutti kummallisen epäihmismäisiltä. Hulluuden rajamailla keikkuva miespolo lähtee etsimään poikaansa ja syitä zombiepidemian taustalla. Seuraa vaeltelua metsissä ja satunnaista zombiteurastusta, mutta myös pahempia vihollisia ja yllättäviä liittolaisia.

Tässäkin elokuvassa kaheli lähtökohta herättää kiinnostuksen, mutta amatöörimäinen ja paikoin jopa kotivideomainen toteutus heikentää viihdearvoa. Ei kuvausta nyt kädettömäksi voi sanoa, mutta pieni budjetti ja levoton kameratyöskentely pistävät silmään varsinkin alkupuolella. Meininki onneksi paranee loppua kohti niin teknisesti kuin kerronnankin osalta. Elokuva on yllättäen umpivakava, vaikka aihe olisi vaatinut kunnon b-luokan käsittelyä. Toisaalta päähahmon tuska tulee kyllä aika vahvasti ruudusta läpi, mieshän ulvoo jatkuvasti kuin mielipuoli. Suosittelen tätä varauksella, mikäli pieni twisti muuten tavanomaisessa zombielokuvassa kiinnostaa tarpeeksi.

Superheroes are real when they're drawn in ink.

  • Mustelmann hahmo Kirjoittaja
  • Mustelmann
    Teknovelho
    Taso: 43
  • Viestejä: 999
28.06.2020 20:09 #704 : Mustelmann
Vastaus käyttäjältä Mustelmann aiheessa Minkä elokuvan katsoit viimeksi?
Kung Fu Hustle

Katsoin nyt toiseen kertaan ja olihan tämä edelleen hulvatonta toimintaviihdettä, ehkä jopa pölhömpää kuin muistinkaan. Stephen Chow esittää kirjoittamassaan ja ohjaamassaan kung fu-spektaakkelissa toheloa slummien asukasta, joka pyrkii pääsemään pelätyn rikollisjengin jäseneksi saavuttaakseen mainetta ja kunniaa. Mukana kulkee hänen yhtä tohelo kaverinsa ja yhdessä he sitten sekoilevat minkä ehtivät. Kuvioon liittyy myös kiukkuinen vuokraemäntä, lapsuudesta tuttu mykkä kaunotar ja ihan helvetisti kirveitä. Enimmäkseen ohut juoni unohdetaan taustalle ja fokus pidetään uskomattomissa tappelukohtauksissa, joissa luova hulluus pääsee todella valloilleen. Kyllä ihmisiä voikin sitten piestä mitä kummallisimmilla tavoilla.

Ainoa miinus muuten hienossa ja hauskassa kokonaisuudessa on turhan selvästi erottuvat cgi-tehosteet, joiden käyttö vain lisääntyy loppua kohti. Realismin kannalta tällä ei ole merkitystä, koska sitä ei leffassa ole muutenkaan, mutta ainahan tehostepelleily vähän silmiä hiertää. Toki efektien tökeryys voi olla tahallistakin, onhan leffa kuitenkin silkkaa parodiaa niin honkkariäksönistä kuin supersankareistakin. Parodisesta ja humoristisesta luonteesta huolimatta Kung Fu Hustle on ihan kunnon martial arts-leffa, josta ei viuhuvia raajoja ja komeita koreografioita puutu.

Superheroes are real when they're drawn in ink.

  • Rasimus hahmo
  • Rasimus
    Aavevelho
    Taso: 41
  • Viestejä: 854
28.06.2020 22:40 - 28.06.2020 22:45 #705 : Rasimus
Vastaus käyttäjältä Rasimus aiheessa Minkä elokuvan katsoit viimeksi?
Kung Fu Hustlea tulee televisiosta kiitettävän usein, mutta mihin on kadonnut Shaolin Socker? Saman tekijän, yllättäen samalla tyylillä tehty jalkapallo "draama", joka oli aikoinaan luokkaa "nähtävä ennen kuin uskoi".


Color out of space

Parasta Nicolas Cagea ja Lovecraftia vuosiin. Cage ottaa vaihteeksi rauhallisemmin, vaikka pääseekin taas esittämään totaalisesti sekoavaa isäpappaa.

Tosin elokuva on rautaisimmillaan alussa, kun taas myöhemmin alkaa mennä (taas kerran) vähän turhan toiminnalliseksi tehostemässäilyksi. Ei suinkaan huonoksi mennyt, mutta kun tällaista nähdään joka toisessa (kauhu)leffassa muutenkin.

Siitä, kun itse luin alkuperäisen kertomuksen viimeksi, on varmaan parikymmentä vuotta, joten tarina on vähän huonossa muistissa. Mutta olen melko varma, ettei siinä ollut The Thing -tyylistä body horroria, eikä toiminnallisia kohtauksia joissa Väri hyökkää ihmisten ja elukoiden kimppuun, käristää nämä, ja sulauttaa thingimäisiksi rumiksi ja kärsiviksi hybrideiksi. Juuri tämän takia alkoi loppu mielestäni lässähtää. Olisivat pitäytyneet alkuperäisen tarinan hitaassa säteilysairauskauhujen kuvauksessa.

It's a beautiful day to get rid of some radioactive waste
Viimeksi muokattu: 28.06.2020 22:45 Rasimus.

  • Mustelmann hahmo Kirjoittaja
  • Mustelmann
    Teknovelho
    Taso: 43
  • Viestejä: 999
28.06.2020 23:24 #706 : Mustelmann
Vastaus käyttäjältä Mustelmann aiheessa Minkä elokuvan katsoit viimeksi?

Rasimus kirjoitti: Kung Fu Hustlea tulee televisiosta kiitettävän usein, mutta mihin on kadonnut Shaolin Socker? Saman tekijän, yllättäen samalla tyylillä tehty jalkapallo "draama", joka oli aikoinaan luokkaa "nähtävä ennen kuin uskoi".

En ole nähnyt televisiossa kumpaakaan, mutta Kung Fu Hustle on ainakin joskus ollut Netflixissä. Itse katsoin toki vanhalta dvd:ltä. Shaolin Soccer on vielä näkemättä, mutta saatavuus on aika heikoilla, kun sitä ei taida olla striimauspalveluissa lainkaan tällä hetkellä ja levyäkään ei saa ainakaan suomalaisista kaupoista. Blu-ray kyllä kiinnostelisi kovasti.

Superheroes are real when they're drawn in ink.

  • Mustelmann hahmo Kirjoittaja
  • Mustelmann
    Teknovelho
    Taso: 43
  • Viestejä: 999
05.07.2020 21:28 #707 : Mustelmann
Vastaus käyttäjältä Mustelmann aiheessa Minkä elokuvan katsoit viimeksi?
Bone Tomahawk

Pidin ekalla kerralla ja pidin toisellakin. Brutaalissä länkkärissä raajarikon miehen vaimo ja pari muuta kyläläistä kaapataan ja heidän peräänsä lähtee neljän miehen pelastusjoukko. Elokuvan keskivaihe tuntui huomattavasti muistamaani pidemmältä, sillä pelastajien pitkä vaellus kohti tavoitettaan oli todellakin pitkä, eikä sen aikana tapahtunut juuri mitään. Karujen maisemien halki etenevä juro ratsastus ja vielä jurompi patikkaretki kasvatti kuitenkin jännitteen mukavan korkeaksi ennen nopeaa, mutta tehokasta finaalia. Muistin väkivaltaa olleen enemmän, mutta toisaalta ne muutamat hetket ovat juuri tarvittavan tylyä katsottavaa, enkä jäänyt kaipaamaan varsinaista mässäilyä. Tai no, loppumähinässä olisi veri voinut roiskua enemmänkin.

En tiedä, miten muut suhtautuvat elokuvaan, mutta minusta siinä on jatkuvasti läsnä hienovaraisen humoristinen tunnelma. Meno on kyllä rankkaa ja tilanteen vakavuus tehdään selväksi, mutta hahmojen vähäpuheisuudessa, kyräilyssä ja ihan vaan siinä tylyssä hiljaisuudessa on silti jotain todella hauskaa. Yksi huumorin lähde on tietenkin mainitun raajarikon murtunut jalka, jonka ympärillä oikeastaan koko elokuva pyörii. Mies raahautuu, kompuroi ja kiroilee siihen malliin, että hänelle on pakko nauraa, vaikka hänen puolestaan tuntuu myös pahalta. Häntä esittävä Patrick Wilson tekeekin ehkä elokuvan parhaan roolisuorituksen, Kurt Russellia mitenkään väheksymättä.

Superheroes are real when they're drawn in ink.

  • Fiktiivi hahmo
  • Fiktiivi
    Epäkuollut
    Taso: 25
  • Viestejä: 150
06.07.2020 22:45 #708 : Fiktiivi
Vastaus käyttäjältä Fiktiivi aiheessa Minkä elokuvan katsoit viimeksi?
Korppi

Edgar Allan Poen runon "elokuvasovitus" vuodelta 1963, tai paremminkin runoa aasinsiltana käyttävä kauhu- ja fantasiaelementteihin kehystetty komedia, jossa leppoisan herrasmieshipsterin oloinen velho saa vieraakseen korpiksi loihditun äkäisen ja kaunaisen velhon, joka haluaa kostaa hänet loihtineelle kolmannelle, salaperäiselle ja pahaenteisen oloiselle velholle. Mukaan tarttuu vielä muutama muu hahmo, ja sitten mennään kohti viimeksi mainitun velhon linnaa, jossa tapahtuu kummia, ja seuraa juonittelua ja taikavoimainkoetuksia.

Elokuvan taikatehosteet eivät nykyään säväytä muuten kuin vanhanaikaisuudellaan, mutta se ei haittaa, koska eipä elokuva omana aikanaankaan ottanut itseään liian vakavasti. Velmu velhoelokuva on suht lyhyt ja sujuvasti etenevä, ja siitä jää hyvä mieli muutenkin kuin retroironisesti.

  • Mustelmann hahmo Kirjoittaja
  • Mustelmann
    Teknovelho
    Taso: 43
  • Viestejä: 999
18.07.2020 22:25 - 19.07.2020 01:10 #709 : Mustelmann
Vastaus käyttäjältä Mustelmann aiheessa Minkä elokuvan katsoit viimeksi?
Hummingbird

Pitkästä aikaa Jason Stathamia. Peruslaatuisessa leffassa Afganistanin sodan veteraani kärsii traumoista ja alkoholismista, mutta löytää toivon saatuaan tilaisuuden uuden identiteetin luomiseen. Tämä tapahtuu valtaamalla tyhjänä oleva asunto ja varastamalla sen matkoilla olevan asukkaan auto ja luottokortti. Toivon kipinää lisää myös köyhille soppaa kauhova hiirulaisnunna, johon Stathamin jäyhä olemus puree yllättävällä tavalla. Lisäksi juoneen liittyy prostituoituja pieksevä asiakas ja kiinalaismafia, jolle Statham tekee hanttihommia. Sivujuonista koostuva leffa etenee vailla fokusta, eikä toimintaakaan oikein ole. Stathamin faneille suositus, muille ei.

Tokarev

Köykäisessä toimintaleffassa Nicolas Cage esittää entistä gangsteria, joka pyrkii elämään rauhallista ja rehellistä elämää. Tällaiset miehet eivät koskaan pääse eroon menneisyydestään ja niinpä myös Cage joutuu vakaviin ongelmiin, kun vanhat kaunat kaivetaan esiin. Ex-gangsteri menettää tyttärensä hämärissä olosuhteissa ja syyllisiä etsiessään tappaa porukkaa naama peruslukemilla. Tapaukseen liittyvä neuvostoaikainen Tokarev-pistooli aiheuttaa katastrofaalisen väärinkäsityksen, joka twistaa lopussa koko leffan siihen malliin, että lopputekstejä piti tuijottaa monttu auki. Ei paska leffa, mutta täyttä bulkkikamaa kuitenkin.

Dead Man Down

Sitten on Colin Farrellin vuoro aiheuttaa hämminkiä alamaailman pimeillä kaduilla. Leffan päähenkilö on jälleen kerran tavallinen perusmies, joka on menettänyt perheensä rikollisten kynsissä. Hän suunnittelee pitkän ja monivaiheisen koston, joka alkaa soluttautumalla pahisjengiin ja harventamalla sen jäseniä yksi kerrallaan ennen suurpomoon kohdistuvaa ratkaisevaa iskua. Mutta mitäs kummaa, Farrellin naapurissa asuva Noomi Rapace kiristää hänet oman kostonsa toteuttajaksi ja niinpä miehellä on kaksin verroin töitä tehtävänä. Dead Man Down on hieman keskitasoa jämäkämpi rikostrilleri, vaikka kiristäjäneidon kostokuvio onkin löysästi ja leväperäisesti kässäröity.

The Commuter

Työmatkalla voi sattua kaikenlaista, kuten vaikka kaappaus raiteilla ja tällaiseen kiipeliin Liam Neeson joutuu aivan tavallisena arkipäivänä, mitä nyt juuri saadut potkut hieman harmittavat. Junassa istuva miespolo pakotetaan etsimään matkustajien joukosta tyyppi, jonka puhelimen päässä oleva rikollisentiteetti haluaa pois päiviltä. Kun unohtaa, että tällaisessa tarpeettoman mutkikkaassa ja riskialttiissa murhasuunnitelmassa ei ole mitään järkeä, elokuva onnistuu viihdyttämään kohtalaisesti. Se myös rullaa riittävän nopeasti ja sujuvasti, ettei hölmöyksiä ehdi liikaa märehtiä ja kyllähän Neesonin pappakarisma tehoaa tälläkin kertaa. Miinusta siitä, että juoni on sama kuin Non-Stopissa, paitsi että lentokone on vaihtunut junaan.

The Equalizer

Tämänkertaisen leffakimaran viimeinen turpaanvetovuoro annetaan Denzel Washingtonille. Tämä oli toinen katsomiskerta ja pidin leffasta edelleen, vaikka tarinassa ei mitään ihmeellisiä koukkuja olekaan. Päähenkilö on eräänlainen arkipäivän supersankari, joka tahtoo auttaa ihmisiä ja joskus se tarkoittaa urheiluvalmennuksen lisäksi myös väkivaltaisempia otteita. Washington on rauhallinen, kohtelias ja erittäin mukavan oloinen herrasmies ja siksi tuntuu hauskalta, kun hän ruhjoo venäläisroistoja muusiksi ilman että tämä mukava vaikutelma pettää hetkeksikään. Plussaa annan painostavasti sykkivästä musaraidasta, joka antoi subbarillekin töitä.

Superheroes are real when they're drawn in ink.
Viimeksi muokattu: 19.07.2020 01:10 Mustelmann.

  • Fiktiivi hahmo
  • Fiktiivi
    Epäkuollut
    Taso: 25
  • Viestejä: 150
22.07.2020 23:46 #710 : Fiktiivi
Vastaus käyttäjältä Fiktiivi aiheessa Minkä elokuvan katsoit viimeksi?
Maailmojen sota

Vuoden 1953 Wells-filmatisointi siirtää Maailmojen sodan kylmän sodan maailmaan. Vihamielisiä marsilaisia putoilee tällä kertaa ensin Kaliforniaan, jossa Sean Conneryn näköinen ja muutenkin melko jamesbondmainen tiedemies on paikalla ensimmäisten joukossa todistamassa hävitystä ja yrittämässä keksiä keinoja invaasion pysäyttämiseksi. Elokuvan 50-lukulaisuus huvittaa hieman joissakin asioissa, kuten siinä että tiedemies on herra isoherra armeijan kenraaleillekin. Erikoistehosteet sen sijaan ovat ikäisekseen yllättävän hyviä: eivät varsinaisesti todentuntuisia, mutta visuaalisesti yhtenäisiä ja tyylikkäitä. Räjähdysten määrä vetää vertoja Michael Bayllle ja elokuvan ongelma lopulta onkin, että se on ennen kaikkea aikansa tehostespektaakkeli ilman kovin syvällistä juonta. Ehkäpä marsilaisinvaasion etenemisen seuraaminen olisi tuntunut painostavammalta aikana, jolloin elokuvan tehosteet kaiketi olivat jotain ennennäkemätöntä. Nykyään elokuvaa voi suositella ennen kaikkea scifin historiasta kiinnostuneille.

  • Fiktiivi hahmo
  • Fiktiivi
    Epäkuollut
    Taso: 25
  • Viestejä: 150
02.08.2020 19:18 #711 : Fiktiivi
Vastaus käyttäjältä Fiktiivi aiheessa Minkä elokuvan katsoit viimeksi?
Jurassic Park

Muistaakseni edellisen kerran ysärillä katsomani, silloin hurjan jännittävä ja realistinen saurusspektaakkeli on kestänyt aikaa hämmästyttävän hyvin. Yli neljännesvuosisadan (!) takaiset tietokonetehosteet toimivat edelleen erinomaisesti, eivätkä oikeastaan jätä kaipaamaan uudempaa tekniikkaa. Elokuva tosin edustaa visuaaliselta ilmeeltään jo mennyttä aikakautta, koska tietokonedinot on liitetty studiossa ja kuvauspaikoilla filmille kuvattuun materiaaliin. Elokuvasta puuttuu siksi nykyspefielokuville tyypillinen neulanterävä hyperrealismi ja koko visuaalisen ilmeen tietokoneella rakentamisen mahdollistama valojen ja värien (digi)maalauksellisuus.

Elokuvassa käytetään myös paljon vanhan liiton tehosteita, eikä making of -materiaalien mukaan elokuvaan alun perin edes pitänyt tulla ollenkaan tietokonetehosteita. Ehkä siitäkin johtuen tehosteiden uskottavuutta tukee päähenkilöiden reaktioiden uskottavuus: he näyttävät olevan tilanteesta riippuen juuri niin äimistyneitä, ihastuksissaan, huolestuneita tai kauhuissaan kuin katsojakin voisi kuvitella olevansa ihkaeläviä dinosauruksia kohdatessaan. Taustamateriaalit myös paljastavat, että ohjaaja Spielbergiltä oli tietoinen valinta kuvata saurukset aina ihmisten näkökulmasta, ei irrallisina tehosteina. Vaikka tästä periaatteesta paikoitellen lipsutaankin hieman, se tukee elokuvaa erinomaisesti ja pitää katsojan mukana illuusiossa. Samalla tai suuremmallakin budjetilla olisi voinut tehdä yhtä hyvin verrattomasti huonomman efektielokuvan, jos visuaalinen ja psykologinen realismi eivät tukisi toisiaan niin hyvin kuin ne Jurassic Parkissa tukevat.

Tieteellisen realismin osalta elokuvan dinojen olemus ei edusta tutkijoiden nykykäsityksiä eikä ihan 90-luvun näkemyksiäkään, sillä elokuvan tekijät ottivat taiteellisia vapauksia. Toisaalta 90-luvun alun tietokoneilla olisi tuskin ollut mahdollistakaan tehdä realistisesti sauruksille nykykäsitysten mukaisia sulkapeitteitä. Elokuva pyrkii kuitenkin sikäli realismiin, että dinosaurukset esitetään eläiminä, ei hirviöinä. Teemojenkin suhteen ollaan ysärin ytimessä: kloonaus, kaaosteoria, ekologia, hakkerointi... (virtuaalitodellisuus ja ufosalaliitot tosin jäävät puuttumaan, mutta parempi niin). Mutta ysäriretrohan on nouseva trendi!

  • Mustelmann hahmo Kirjoittaja
  • Mustelmann
    Teknovelho
    Taso: 43
  • Viestejä: 999
08.08.2020 00:46 #712 : Mustelmann
Vastaus käyttäjältä Mustelmann aiheessa Minkä elokuvan katsoit viimeksi?
Koirat eivät käytä housuja

Suomessa tehdään harvemmin minua kiinnostavia elokuvia, mutta silloin tällöin normikaman seasta nousee esiin oudosti kimmeltäviä helmiä, kuten tämä J-P Valkeapään ohjaama draama, joka sijoittuu sadomasokismin kiehtovaan maailmaan. Hieman nyhveröltä vaikuttava yksinhuoltajaisä tapaa sattumalta ruoskaa heiluttavan dominan ja päätyy toistuvasti hänen kuritettavakseen. Pekka Strangin esittämä miesparka ei oikein tiedä, mihin on ryhtynyt, mutta hämärän seksiluolan uumenissa tapahtuva nöyryytys auttaa häntä kuitenkin käsittelemään tunneperäisiä ongelmiaan. Kohtaus, jossa hän runkkaa edesmenneen vaimonsa alushousut päässään, kertoo aika selvästi, että surutyö on vielä jossain määrin kesken.

Elokuva keskittyy varsin tiukasti kahteen päähenkilöönsä, joiden välille kehittyy yhtä aikaa sekä läheinen että etäinen suhde. Krista Kosonen loistaa vaarallisen näköisenä valtiattarena, josta huokuu auktoriteetin lisäksi myös pehmeä herkkyys. Sellaisen naisen piestäväksi hakeutuisin varmaan itsekin, jos minussa olisi masokistin vikaa. Jossain vaiheessa kaksikon touhut menevät hippasen liian pitkälle, mikä pelästyttää dominan, mutta innostaa ukkoa entistä enemmän. Tästä alkaa vaihe, jossa molemmat joutuvat miettimään, missä heidän rajansa menevät. Kliimaksina toimiva kohtaus on brutaali, mutta myös hauska ja kevyttä huumoria elokuvassa tarjoillaan kyllä muutenkin.

Mikään napakymppi tämä ei mielestäni ollut ja kehujen perusteella odotin kieltämättä vähän enemmän. Domina ei selvästikään ole asiakastaan tasapainoisempi persoona, mutta hänen ongelmiinsa tarina ei kuitenkaan pureudu. Ehkä psykologinen puoli olisi muutenkin voinut olla enemmän esillä, tai sitten en vain osannut päätellä tarpeeksi. Plussaa visuaalisesta tyylistä, sillä tällaista kuvasommittelua ja värimaailmaa ei suomalaisissa elokuvissa yleensä näe.

Superheroes are real when they're drawn in ink.

  • Mustelmann hahmo Kirjoittaja
  • Mustelmann
    Teknovelho
    Taso: 43
  • Viestejä: 999
28.08.2020 21:15 #713 : Mustelmann
Vastaus käyttäjältä Mustelmann aiheessa Minkä elokuvan katsoit viimeksi?
The Evil Dead

Legendaarisessa kulttileffassa nuorisojoukko suuntaa kohti syrjäistä metsämökkiä ja löytää sieltä muinaisen loitsukirjan tunnetuin seurauksin. Kokemattomilla tekijöillä ei ollut käytössään paljoakaan rahaa, mutta hullua luovuutta sitäkin enemmän. Leffan erikoistehosteet ovat edelleen valloittavia ja sympaattisesta kömpleyydestä huolimatta yllättävänkin groteskia katsottavaa. Kekseliäät kuvakulmat ja omituiset kamera-ajot tuovat leffaan mukavan vinksahtaneen tunnelman, minkä ansiosta se iskee kauhufaniin tänäkin päivänä. Metsäraiskaus saa myös leffassa käsitteenä aivan uuden merkityksen.

Evil Dead 2

Myös alaotsikolla Dead by Dawn kulkeva jatko-osa vie mökkihöperyyden aivan uusiin ulottuvuuksiin, kun ekasta leffasta tuttu päähenkilö Ash kamppailee edelleen samojen demonisten voimien kanssa samassa paikassa. Leffa on lähinnä ykkösen toisinto, mutta isommalla budjetilla toteutettuna ja se kyllä näkyy entistäkin vaikuttavammissa tehosteissa, joista ei verta ja visvaa puutu. Huumoria on mukana runsaasti ja Ashia esittävä Bruce Campbell irrotteleekin täysillä kuin mikäkin slapstick-kumiukko. Leffassa ei lausuta montaakaan sanaa, mutta haulikolla ja moottorisahalla viesti välittyy siinä missä suullisestikin.

Army of Darkness

Lopuksi vielä kolmikon paras leffa, joka on ollut yksi rakkaimpia suosikkejani teini-ikäisestä saakka. Edellisestä katselusta taisi kuitenkin olla jo lähemmäs kymmenen vuotta, joten ehdin hieman epäillä, olisiko leffassa vielä taikaa jäljellä. Kyllähän sitä oli ja nautin Ashin keskiaikaisesta seikkailusta kenties enemmän kuin koskaan. Vaikka verta ja sisälmyksiä ei enää roiskita ympäriinsä, kahelia huumoria ja mielipuolisuutta riittää edelleen. Legendaarisia kohtauksia tykitellään peräjälkeen ja kaikki huipentuu tietenkin eeppiseen lopputaisteluun, jossa luut kolisevat ikimuistoisesti. Kovaa settiä koko trilogia!

Superheroes are real when they're drawn in ink.

  • Fiktiivi hahmo
  • Fiktiivi
    Epäkuollut
    Taso: 25
  • Viestejä: 150
30.08.2020 18:58 #714 : Fiktiivi
Vastaus käyttäjältä Fiktiivi aiheessa Minkä elokuvan katsoit viimeksi?
Abyss - syvyys

Syvänmeren öljynporaajat päätyvät avustamaan laivaston sukeltajia uponneen ydinsukellusveneen pelastusoperaatiossa ja löytävät meren pohjasta jotain vallan merkillistä. Hieman epätasaisen elokuva on kuin yhdistelmä ohjaajansa James Cameronin menneistä ja silloin (1989) vielä tulevista teemoista. Elokuvaa täytyy kunnioittaa tekijöidensä urheiluhengestä, koska sukelluskohtaukset (joita on paljon) kuvattiin oikeasti veden alla, mikä tarkoitti, että suuri osa näyttelijöistä ja muista tekijöistä, ohjaajaa myöten, vietti veden alla tuntikausia päivässä viikkojen ajan. Melko todentuntuisen tunnelman ansiosta katsojana luulee ensin katsovansa "luonnonvoimat vastaan ihmiset vastaan ihmiset" -teknotrilleriä, ja kun loppua kohden elokuva heittääkin peliin jotain ihan muuta ja realismin yli laidan, se tuntuu oudolta genrenvaihdokselta. Pitäisi varmaan katsoa kuulemma parempi special edition, mutta en ole ihan vakuuttunut että sekään pelaistaisi kokonaisuutta lähellekään niin hyväksi kuin Cameronin parhaat elokuvat.

I am legend

Korona-aikaan sopii katsella elokuvaa, jossa Will Smithin esittämä virustutkija Robert Neville tappaa aikaa kotona ja päiväkävelyillä pandemian riehuessa. Etäpalavereita ei kuitenkaan tarvitse pitää, koska virus on hieman koronaa ärjympi ja nähtävästi tappanut tai muuttanut pirivieteri-skinhead-zombivampyyreiksi New Yorkista kaikki paitsi päähenkilön koirineen, vaikka hän yrittääkin sitkeästi kutsua radiolla mahdollisia muita eloonjääneitä. Richard Mathesonin romaanin filmatisointi heittää roskiin suurimman osan romaanin ideoista ja korvaa ne säikyttelyllä ja ylikellotetuilla toimintakohtauksilla. Elokuvan kuitenkin pelastavat Will Smith ja New York, jotka molemmat nähdään tavallisuudesta poikkeavassa roolissa. Päähenkilön yksinäisyydessä ja epätoivoisessa tilanteessa horjuvan mielenterveyden kuvaus ja hiljentyneen, auringon kultaaman suurkaupungin rauhallinen välinpitämättömyys nostavat elokuvan tusinatoiminnan yläpuolelle, vaikkakaan eivät ihan huipulle.

  • Mustelmann hahmo Kirjoittaja
  • Mustelmann
    Teknovelho
    Taso: 43
  • Viestejä: 999
30.08.2020 20:26 #715 : Mustelmann
Vastaus käyttäjältä Mustelmann aiheessa Minkä elokuvan katsoit viimeksi?
Bubba Ho-Tep

Evil Dead-elokuvien jälkeen jäin kaipaamaan lisää Bruce Campbellin edesottamuksia ja mieleeni muistui tämä erikoinen kauhukomedia, jonka olen nähnyt jo kahdesti aiemmin. Kaistapäisessä tarinassa henkiin herännyt egyptiläinen muumio tunkeutuu vanhainkotiin ja alkaa varastaa sen asukkaiden sieluja elinvoimansa polttoaineeksi. Sänkyynsä jämähtänyt Elvis Presley sekä mustaihoinen John F. Kennedy suoristavat raihnaiset selkärankansa ja ryhtyvät taisteluun muinaista hiipparia vastaan. Kuolleiksi yleisesti kuvitellut merkkihenkilöt saavat tylsään arkeensa uutta sisältöä sekä mahdollisuuden todistaa, että heissä piisaa vielä virtaa märkivästä peniksestä ja kolottavista luista huolimatta.

Hauska ja omituinen tarina perustuu Joe R. Lansdalen novelliin, mikä ei yllätä, sillä kuka käsikirjoittaja nyt tällaista soopaa pystyisi omasta hatustaan vetämään. Kyynisyyteen ja pessimismiin vajonnutta Elvistä tulkitseva Campbell tekee suorastaan herkän roolin ja Ossie Davis mustaksi värjättynä presidenttinä kulkee perässä lähes yhtä vakuuttavasti. Epäselväksi jää, ovatko elokuvan päähenkilöt todella heitä, joiksi itseään väittävät. Itse haluan uskoa, että ovat, vaikka kyse saattaakin olla vain kahdesta umpiseniilistä vanhuksesta. Niin tai näin, kaksikko on todella hurmaava ja heidän seikkailunsa tuo katsojan sydämeen niin riemun kuin pienen surunkin. Varsinkin Bruce Campbellin faneille vahva suositus.

Superheroes are real when they're drawn in ink.

  • Mustelmann hahmo Kirjoittaja
  • Mustelmann
    Teknovelho
    Taso: 43
  • Viestejä: 999
16.09.2020 22:20 #716 : Mustelmann
Vastaus käyttäjältä Mustelmann aiheessa Minkä elokuvan katsoit viimeksi?
The Comedy of Terrors

Kauhua ja voittopuolisesti komediaa sekoittava elokuva vuodelta 1963 kertoo vaikeuksiin ajautuneesta hautaustoimistosta, jolla on pulaa asiakkaista. Vincent Price esittää toimiston ovelaa ja keinoja kaihtamatonta omistajaa, joka inhoaa kaunista vaimoaan ja ryyppää minkä ehtii. Kuviossa on mukana myös hänen appiukkonsa, joka ei saa rakkautta osakseen sen enempää. Sekavia puhelevaa vanhusta esittää Boris Karloff, jota en meinannut heti tunnistaa, tämä legendaarinen näyttelijä kun oli tuossa vaiheessa jo aika raihnaisessa kunnossa. Urakoitsijan apulaisena nähdään Peter Lorre ja erästä kartanonherraa näyttelee Basil Rathbone, eli leffasta löytyy hyvä joukko jo muinoin kuolleita, mutta sitäkin arvokkaampia herrasmiehiä.

Bisnestensä pelastamiseksi urakoitsija päättää luoda asiakkaita oma-aloitteisesti ja yhdeksi heistä valikoituu mainittu kartanonherra, joka sattuu olemaan myös herra yrittäjän vuokraisäntä. Sitkeä ukko ei kuitenkaan ota kuollakseen sitten millään ja siitähän syntyy monta hassun hauskaa tilannetta. Fyysiseen kohellukseen nojaava huumori hymyilyttää, jos nyt ei täysillä naurata, mutta leffassa on myös oikeasti hauskoja hetkiä. Niitä ovat varsinkin ruokapöydässä käytävät keskustelut, joissa seniili Karloff ärsyttää vävypoikaansa ja humalainen Price karjuu vaimoaan pitämään suunsa kiinni. Peter Lorre tuijottelee taustalla kenkiinsä ja yrittää edes hieman hillitä arvaamatonta työnantajaansa.

Elokuva on yksinkertaista huumorihömppää, jossa kauhu esiintyy vain parodian roolissa. Näyttelijöillä tuntuu olevan hauskaa ja Vincent Price lausuukin shakespearmaiset vuorosanansa turhia jarruttelematta. Visuaalisesti leffa vaikuttaa autenttiselta Roger Cormanin ohjaukselta, mutta naruista veteli kuitenkin Jacques Tourneur, kuollut hänkin jo aikoja sitten.

Superheroes are real when they're drawn in ink.

  • Fiktiivi hahmo
  • Fiktiivi
    Epäkuollut
    Taso: 25
  • Viestejä: 150
23.09.2020 01:34 #717 : Fiktiivi
Vastaus käyttäjältä Fiktiivi aiheessa Minkä elokuvan katsoit viimeksi?
Viikingit

Kun tarjolla on 50-luvulla Amerikassa tehty viikinkielokuva, odotin että raina on tehty kliseitä säästämättä ja tahattomasta komiikasta tinkimättä. Viikingit kuitenkin osoittautui ennakkoluulojani paremmaksi. Toki elokuvassa manataan ahkerasti Odinin nimeen, ryystetään olutta sarvesta ja nauretaan remakasti päälle. Toisaalta yllättäen esim. sarvikypäriä ei näy, viikinkien varustus näyttää muutenkin asialliselta ja taistelutaktiikoissa on jotain järkeä. Elokuvasta tulee mieleen saman aikakauden Kurosawan samuraielokuvat: historiallista seikkailua, juonittelua ja sotaa nykyelokuviin verrattuna melko teatraalisella tyylillä. Viikingit tosin on väri- ja laajakangaselokuva, joka tekee siitä hieman nykyaikaisemman näköisen.

Mieleen nousee väkisinkin miten tämä olisi todennäköisimmin tehty nykyaikana: bodatut viikingit pukeutuvat harmaisiin ja ruskeisiin rääsyihin, laukovat pahapeppu-onelinereita ja juoksevat hidastettuna kohti vihollisarmeijaa jotain sekavaa karjuen. Valitsen mielummin Viikinkien viehättävän vanhanaikaisuuden, ainakin näin vaihteeksi.

Terminator - tuhoaja

Scifitoimintaklassikko toimii edelleen. Arnold S. luonnenäyttelee tulevaisuudesta saapuvaa tappajarobottia, joka jahtaa Linda Hamiltonin esittämää Sarah Connoria. Elokuva jyrää eteenpäin uusintakatselussakin yhtä vääjäämättä kuin terminaattori itse. Tarkemmin katsoen Ison-Arskan näyttelijäntyö ei kuitenkaan kaikissa kohtauksissa ole kovin robottimaista, vaikka se varmaankin oli tarkoituksena, ja osa erikoistehosteista näyttää hieman halvoilta. Aikamatkustusjuoni on kiinnostavaa scifiä, ja mikä huomattavampaa, se onnistutaan selittämään "näytä, älä kerro" sääntöä ovelasti (arvatenkin budjettisyistä) rikkoen ilman, että elokuva kuitenkaan tuntuu missään vaiheessa tyystin teknohöpinän täyteiseltä infodumppaukselta.

Varoitus: Spoiler. [ Napsauta laajentaaksesi ]

  • Fiktiivi hahmo
  • Fiktiivi
    Epäkuollut
    Taso: 25
  • Viestejä: 150
25.09.2020 18:21 #718 : Fiktiivi
Vastaus käyttäjältä Fiktiivi aiheessa Minkä elokuvan katsoit viimeksi?
Miljardin dollarin aivot

Vuoden 1967 agenttielokuvassa brittiläinen yksityisetsivä ja ex-agentti Harry Palmer lähtee suorittamaan erikoista mutta yksinkertaista tehtävää eksoottiseen Helsinkiin karvahattu päässään. Kaikki ei kuitenkaan ole sitä miltä näyttää, vaan Palmer sotkeentuu kansainväliseen juonitteluun ja suuruudenhulluihin suunnitelmiin. Elokuvaa mainostettiin sekopäisenä, jopa psykedeelisenä seikkailuna, mutta täytyy sanoa ettei siinä oikeastaan sen enempää sekoilua tai psykedeliaa ole kuin vanhoissa Bondeissakaan (eli siis on, mutta ei ihan missään avantgarde-mittakaavassa). Todellisuudesta irtautuneet hahmot ja juonenkäänteet tuntuvat vain oudommilta tutuissa maisemissa. Palmer vierailee mm.Turun linnassa sekä liikkuu Helsingin keskustassa, ja Suomen maisemia on käytetty myös Neuvostoliittona. Suomalaista saunaa, taidetta ja designia esitellään kuin matkailuesitteessä konsanaan, mutta tässäkään elokuva ei toki taida erota samalla tavalla kaukomaita eksotisoivista 60-luvun Bondeista.

Kummallisten tapahtumien keskellä viilipyttymäinen Palmer huokuu brittiläistä hillittyä charmia Conneryn Bondin tapaan, mutta hän ei ole agenttina toimintasankari vaan paremminkin haluaisi pysyä erossa tappamishommista. Elokuvaa voisikin luonnehtia Bond-leffaksi ilman Bondia, jossa realismi ja fantasia kohtaavat kummallisella ja/tai riemastuttavalla tavalla.Tai tutkielmaksi siitä, mitä tapahtuisi, jos kyynistynyt hipsteri joutuisi keskelle Bond-elokuvaa. Mainitsemisen arvoista on myös elokuvan musiikki. Mainio tunnussävelmä tuntuu jotenkin tutulta, ja voisin kuvitella, tai ainakin toivoa, Jori Hulkkosen remiksanneen tätä.

  • Mustelmann hahmo Kirjoittaja
  • Mustelmann
    Teknovelho
    Taso: 43
  • Viestejä: 999
27.09.2020 23:18 #719 : Mustelmann
Vastaus käyttäjältä Mustelmann aiheessa Minkä elokuvan katsoit viimeksi?
The Quick and the Dead

Olen nähnyt tämän kerran aikaisemmin joskus pikkupoikana ja muistin leffasta vain loppukohtauksen. Tämä hieman vähensi jännitysmomenttia, mutta koska kaikki muu oli unohtunut, katselin leffaa lähes uusin silmin. Kyseessä on hauska ja viihdyttävä länkkäri, jossa hiljainen, mutta kovapintainen sankaritar saapuu kaupunkiin, jossa järjestetään kaksintaisteluturnaus. Sharon Stone on ihan hyvä eastwoodmaisena päähenkilönä, jolla on kana kynittävänä kaupunkia hallussaan pitävän Gene Hackmanin kanssa. Turnausvoitosta kamppailevat myös Russell Crowe, Leonardo DiCaprio ja Lance Henriksen, eli revolverit ovat päätyneet melko nimekkäisiin käsiin. Ilahduttavasti ohjaaja Sam Raimi piti huolen, että kuvakulmissa ja kameran liikkeissä on tiettyä Evil Dead-henkeä.

The Company of Wolves

Unenomaisessa kasarileffassa ihmissudet aiheuttavat pelkoa ja ruumiita satumaailmassa, josta ei sumuisia kuutamomaisemia ja massiivisia hämähäkinverkkoja puutu. Juonta on vaikea kuvailla, koska sitä ei oikeastaan ole. Punahilkkaa muistuttava päähenkilö kuuntelee isoäitinsä outoja tarinoita normaalia karvaisemmista miehistä ja lopulta kohtaa sellaisen itsekin. Leffan ihmissudet eivät ole ihmisen ja eläimen välimuotoja, vaan transformaatio tapahtuu ihmisestä täydeksi sudeksi. Muuntumiskohtauksia on kaksi ja molemmat ovat aika veikeitä, varsinkin jälkimmäinen, jossa susi kaivautuu ulos miehen suusta. Leffassa riittää hämyisää tunnelmaa ja kaunista satukuvastoa, mutta itse jäin kaipaamaan selkeämpää tarinaa.

Darkland

Odotin tanskalaiselta kostoleffalta jotain omalaatuista jenkkityyliin verrattuna, mutta hyvästä yrityksestä huolimatta lopputulos on se moneen kertaan nähty. Omaa kulmaa tuodaan siinä, että lähes kaikki hahmot ovat Tanskassa asuvia irakilaisia (tai ainakin lähi-itäläisiä), jotka elävät omassa kuplassaan eli huumejengissään. Päähenkilö on maahanmuuttajan jälkeläinen, joka on opiskellut lääkäriksi ja omaksunut länsimaalaisen elämäntyylin. Kun hänen veljensä tapetaan, mies päättää etsiä syylliset käsiinsä. Muutos tavallisesta miehestä väkivaltaiseksi kostajaksi ei tunnu uskottavalta, vaikka sitä rakennetaankin aika pitkään. Leffa luottaa enemmän pohjoismaiseen melankoliaan kuin suoraviivaiseen turpaanvetoon, mutta kostamisen teemasta ei saada irti oikein mitään tuoretta.

Superheroes are real when they're drawn in ink.

  • Mustelmann hahmo Kirjoittaja
  • Mustelmann
    Teknovelho
    Taso: 43
  • Viestejä: 999
29.09.2020 21:34 #720 : Mustelmann
Vastaus käyttäjältä Mustelmann aiheessa Minkä elokuvan katsoit viimeksi?
Jahti (Jagten)

Syksy tummenee ja kylmenee ja siinä samalla on sopivaa valmistaa itseään kaamosta varten kunnon annoksella elokuvallista synkkyyttä. Mads Mikkelsen esittää keski-ikäistä miestä nimeltä Lucas, joka työskentelee päiväkodissa ja yrittää saada elämänsä järjestykseen avioeron jäljiltä. Pienen, mutta kohtalokkaan väärinkäsityksen vuoksi häntä aletaan epäilemään pedofiiliksi, millä on laajat ja traagiset seuraukset. Pikkutytön varomattoman lipsautuksen takia Lucas saa potkut, joutuu poliisitutkintaan ja saa luonnollisesti pienen paikkakunnan asukkaiden vihat päälleen. Totuus ei kiinnosta ketään, sillä huhut ja heikot todisteet riittävät siihen, että yksilöstä tulee yhteisön silmissä rikollinen hylkiö.

On tietenkin tuskastuttavaa seurata, miten syytöntä miestä riepotellaan miten sattuu. On myös tuskastuttavaa, miten hiljainen ja hieman nössö Lucas ei joko uskalla tai osaa puolustaa itseään tarpeeksi. Lopulta tilanne eskaloituu siihen, että hänen on tosissaan syytä pelätä turvallisuutensa puolesta. Kun paras ystävä, työkaverit ja aivan kaikki kääntyvät miestä vastaan, ahdistuksen luomisessa lyödään kieltämättä hieman yli, mutta toisaalta pienen toivon pilkahduksen tuo Lucasin poika, joka ainoana uskoo hänen syyttömyyteensä. Mutta jos kehtaa puolustaa pikkulasten ahdistelijaa, ei hänenkään tuomiossaan säästellä.

Jahti on pysäyttävä elokuva siitä, mihin joukkohysteria ja vihanlietsonta voi pahimmillaan johtaa. Vaikka kurjuudella mässäillään kenties liikaakin, päähenkilön syöksykierre onnistuu menemään tehokkaasti ihon alle. Mikkelsen on vakuuttava roolissaan ja osoittaa jälleen kerran olevansa hyvin monipuolinen näyttelijä. Loppuratkaisu ei ole ikävin mahdollinen, mutta sen voinee paljastaa, että täyttä pelastustakaan ei ole luvassa.

Häiden jälkeen (Efter brylluppet)

Jatkoin tanskalaisen mielenmaiseman ja Mads Mikkelsenin parissa. Tällä kertaa hän esittää Intiassa asuvaa hyväntekijää Jacobia, joka on omistanut elämänsä orpokodin pyörittämiseen. Rahat ovat kuitenkin loppumassa ja kuin taikaiskusta häneen ottaa yhteyttä tanskalainen miljardööri, joka on valmis auttamaan. Jacobilla on syviä ennakkoluuloja rikkaita kohtaan, mutta muitakaan oljenkorsia ei ole tarjolla. Hänen on pakkoa pukea ykköset päälleen ja lähdettävä maahan, jonne hän ei enää koskaan uskonut palaavansa. Perille päästyään Jacob huomaa, ettei mystinen rahamies löytänyt häntä sattumalta ja niinpä hän joutuu tekemään tiliä menneisyytensä kanssa.

Häiden jälkeen on dialogipainotteinen draama, jossa päähenkilön uudet ja vanhat ihmissuhteet aiheuttavat hänelle hämmennystä ja ongelmia. Jacob kohtaa niin entisen heilansa, tyhjästä ilmaantuneen tyttärensä ja monta muuta yllättävää ihmistä. Miljardöörin motivaatiota slummilasten auttamiseen arvaillaan elokuvan puoliväliin asti, mutta keskeinen teema on, miten tehdä oikea valinta sisäisten ja ulkoisten vaatimusten ristipaineessa. Mikkelsen esittää nytkin hukassa olevaa miestä, joka ei oikein tunnu kuuluvan yhteisöön. Henkensä sijaan hänen tarvitsee pelätä onneksi vain periaatteidensa puolesta.

En katso tällaisia elokuvia kovin usein, minkä vuoksi se saattoi jättää minut hieman kylmäksi. Kaksi tuntia keskustelua, riitelyä ja itkemistä oli tottumattomalle aika paljon, varsinkin kun pohjimmiltaan intensiivinen draama lipsuu paikoin saippuan puolelle. Tästähän on olemassa jenkkiversiokin ja voin hyvin kuvitella, että saippuaa on lisätty siinä reippaasti. Susanne Bier kuuluu Tanskan tämän hetken tunnetuimpiin ohjaajiin, joten ehkä häneltä pitäisi katsoa jotain muutakin.

Superheroes are real when they're drawn in ink.

Valvojat: RaccoonRasimus
Paikalla 1 jäsen ja 57 vierailijaa
Omenavaras
Uusin jäsen: Toni Kokkinen
Jäseniä yhteensä: 9728