Minkä elokuvan katsoit viimeksi?

11.07.2014 23:15 #201 :: Pisania
Minkä elokuvan katsoit viimeksi?
Taas kerran alhaiset odotukset palkitaan. David Mitchellin Pilvikartasto oli kirja, josta tykkäsin aika kybällä enkä ilahtunut kun kuulin että siitä tehdään leffa. Kirjan rakenteen vuoksi se tuntui täysin mahdottomalta ajatukselta. Epäuskoani lisäsi tieto näyttelijäkaartista, joka koostui niinkin tuoreista naamoista kuin Tom Hanks, Halle Berry ja Hugh Grant. Joo-o, yhtään eivät assosioidu mielessäni tietynlaisiin rooleihin...

Vaan väärässäpä olin molempien suhteen. Sen verran komia elokuva oli, etten oikein keksi siitä mitään järkevää sanottavaa. Olihan se pitkä, muttei kyllä käynyt yhtään puuduttavaksi. Mietin vain, että olisinko tykännyt siitä yhtä paljon jos en olisi lukenut kirjaa aikoinaan. En tosin muista siitä enää kuin suuremmat kuviot, pikku detaljit ovat jo ammoin unohtuneet. Silti huomasin, että joitain asioita oli lisätty ja joitain jätetty pois. Jos olisin katsonut elokuvan tietämättä mitä odottaa, olisikohan siinä ollut mitään järkeä?

Visuaalinen puoli oli hienoa (isompi ja terävämpi ruutu olis ollut kova sana) ja näyttelijät olivat tosi hyviä ja muuntautumiskykyisiä monissa rooleissaan. Oli hauskaa yrittää tunnistaa ketä esittää mitäkin hahmoa (muutama yllätyskin tuli vastaan lopputeksteistä). Hanksin yritelmät britti- ja irlantilaskorostuksista oli lystikästä kuultavaa.

12.07.2014 00:27 #202 :: Kirjaneito
Minkä elokuvan katsoit viimeksi?
Tähtiin kirjoitettu virhe

Voinko vain käpertyä nurkkaan itkemään? :wink:Leffaversio oli kaikkea mitä halusin, se oli kaikki mitä tarvitsin. Se oli kirja henkiin herätettynä. Aivan kuin kirjassakin, nauroin alkupuolen ja itkin loppupuolen. Ansel Elgort oli niin täydellinen Augustus ja Shailene Woodley vakuutti myöskin. En muuttaisi tästä elokuvasta yhtään mitään. En yhtään mitään.

En pysty mihinkään juuri nyt. Rakastin elokuvaa ihan liikaa... :heart:
Tykännyt: Saki

12.07.2014 14:23 #203 :: Rasimus
Minkä elokuvan katsoit viimeksi?

Pisania kirjoitti: Jos olisin katsonut elokuvan (Pilvikartasto) tietämättä mitä odottaa, olisikohan siinä ollut mitään järkeä?


Olisi ollut. Itse en ole kirjaa lukenut ja elokuva oli tolkuttoman hieno kokemus, ja onnistui vieläpä useammalla katselukerralla paljastamaan itsestään yhä vain enemmän, ilman että olisi ensimmäiselläkään katsomiskerralla jättänyt ihmettelemään "mikä tän pointti oli?".

Sitä en tosin tiedä, oli elokuvan ajasta toiseen juonen tematiikka ihan sama kuin kirjassa. Kirjan on sanottu olevan jonkinlainen kuvaus karmasta, mutta se ei elokuvassa oikein tullut esiin.
Tykännyt: Pisania

  • max hahmo
  • max
    Kapteeni
    Tasolla 46
    88.50

13.07.2014 17:56 #204 :: max
Minkä elokuvan katsoit viimeksi?
Mun mielestä Pilvikartasto-leffa oli kyllä suht sekava kirjan lukeneellekin. Ainakin siinä mielessä että kirjan kokeellisen rakenteen noudattamisen takia perinteisen leffan ns. "draivi" pitkälti puuttui, asioita vaan tapahtui ja sitten leffa loppui. Varmasti hyvä ja palkitseva leffa ihmisille jotka tykkää analysoida ja uudelleenkatsoa, mutta minut se jätti aikanaan vähän kylmäksi vaikka fanitankin sekä ohjaajia että Mitchelliä.


Katsoin viimeksi Näin koulutat lohikäärmeesi 2. Parhaillaan lähes avatarmaista 3D-taikaa ja lohikäärmeiden cooliuden ylistystä. Ykkösosa oli jo hyvä ja tämä vielä parempi kun hahmojen esittelyyn ei tuhrattu aikaa. Juonessa oli yllättäviäkin juttuja, ihan OK vitsejä (plussaa tytöillekin suunnatuista ihastuskohtauksista), hienot lentotaistelut, hyvä sanoma ym. perusjutut kohdallaan. Ei nyt ehkä Frozenin tasoisia biisejä tai Lego Movien vitsikkyyttä, mutta kaiken kaikkiaan hyvin tehty lastenleffa eläinrakkaille, ja suht ankean leffakesän tarjonnassa hyvä leffa aikuisillekin lohikäärmefaneille.
Muokannut 13.07.2014 18:01 max

  • Mab hahmo
  • Mab
    Baronetti
    Tasolla 37
    87.91

20.07.2014 20:15 #205 :: Mab
Minkä elokuvan katsoit viimeksi?
Minullakin on Näin koulutat lohikäärmeesi 2 viimeisin katsomiskokemus. Olen kyllä näkemääni valtavan tyytyväinen! Näin juuri elokuvien jatko-osat pitäisi tehdä - viedään tarinaa eteenpäin eikä tyydytä vain uudelleenlämmittelemään aiempaa menestystä.

Animaatio oli hienon näköistä, etenkin lentokohtauksiin oltiin saatu hyvä meininki. Vaikka juoni olikin joiltain osin arvattavissa (sen verran klassisten oppien mukaan edettiin), oli siinä toki yllätyksiäkin ja epätavanomaisia ratkaisuja. Elokuvan huumori oli myös onnistunutta. Ja Hampaaton on edelleen valloittavin lohikäärme ikinä :heart:

20.07.2014 22:25 #206 :: Rasimus
Minkä elokuvan katsoit viimeksi?
Mun pitäisi varmaan sivistää itseäni ja katsoa tuo ekakin Näin koulutat lohikäärmeesi, mutta kun tv-esityksetkin ovat yleensä suomeksi dubattuja, niin eipä tuohon tule tilaisuuksia jollei erikseen etsi vuokraamosta... :huh:

No, kiinnostavien tuoreempien elokuvien puutteessa (siis vuokraamoleffojen, teatteriin ei ole viitsinyt vaivautua kun ei näin loma-aikana muutenkaan ole liikkeellä missään kauempana) olen kaivellut esiin vanhoja pätkiä... Tosin Troma-leffojakin on näköjään nyt saatavilla dvd:llä, pitäisi varmaan niitäkin alkaa katselemaan. Katsotaan ensi viikkoon mennessä jos niitä uskaltautuisi haalimaan :tongue:


A Boy and his Dog

Vuonna 1975 Harlan Ellisonin tarinan pohjalta tehty postapokalyptinen elokuva, joka on toiminut voimakkaana vaikuttimena Fallout-peleille ja Mad Max -elokuville. Ja voi pojat, olihan tässä mukana perus-Fallout-kamaa: kahjoja rosvoja asuttamassa erämaata, romuista kasattuja kyliä, mutantteja (joihin elokuvassa tosin vain viitataan), robotteja, "vaultdwellereitä"...

Nuoren Don Johnsonin (Miami Vice - se sarja, ei elokuva) tähdittämä pätkä keskittyy enemmän kieli poskessa outoiluun kuin tiukkaan Mad Max -toimintaan, vaikkakin ammuskelukohtauksia on kiitettävästi. Koomisen lähestymistavan ymmärtää leffan tekoajankohdan, genren ja sisällön huomioon ottaen: Vaikka 70-luvulla scifi alkoi todella saada nostetta, on ymmärrettävää ettei kauhean ryppyotsaista elokuvaa kannata tehdä, kun elokuvassa on älykäs ja sivistynyt telepaattikoira, ja siitosoreja yhteisöä kasvattamaan etsivä maanalainen kieroon kasvanut omenapiirakka-yhteiskunta. Ainakin kyseinen poppoo tietää miten haulikkohäät järjestetään...

Elokuva jätti mut vähän ristiriitaisen oloiseksi: Toisaalta elokuva oli ihan sujuva ja kiva yleissivistävä kokemus tällaselle Mad Max- ja Fallout -fanille, mutta toisaalta se jätti silti aika kylmäksi (nykyscifin pilaama kun olen). Sanotaanko, että ihan hyvä oli ja kannatti katsoa.


Krull

Syystäkin suht' unohduksiin jäänyt fantasiaelokuva 80-luvun alusta, jonka taidan olla nähnyt joskus aikaisemminkin. Vähän yritetään sekoittaa scifigenreen kuvaamalla pahikset avaruusolentoina, mutta siihen ja sädeaseisiin se sitten jääkin.

Ongelmia elokuvasta löytyy: Tehosteet ovat aika heikkoja, musiikki hirveätä tilulilulii-orkesterimättöä, lavasteet minimalistisuudessaan niin lavasteen näköisiä kuin voi olla, näyttely ja dialogi juustoista, mutta siitä voi syyttää käsikirjoitusta... Fantasiakliseissäkään ei ole säästelty, sillä mukana on ennustukset, prinsessaa pelastamaan lähtevä prinssi, matkan varrelta mukaan kerättävä sekalainen poppoo persoonallisuuksia jne. Ei liene yllätys, että taistelukoreografioissakin sädeaseilla ammuskelevat pahikset ovat hitaita, suojautumiskyvyttömiä tönkköjä hirviöitä, jotka kohteliaasti odottavat että nämä isketään kirveillä ja miekoilla kuoliaaksi, saaden katsojan ihmettelemään kuinka nämä veikot muka pystyvät pistämään kokonaisia sotajoukkoja lihoiksi.

Toisaalta leffassa on hetkensäkin, sillä ulkoilmakuvauksissa maisemat ovat komeat, ja visiitti hämähäkkivanhuksen luona tavoittaa jotain kerronnallisesti ja draamallisesti. Mutta siihen se jääkin, jollei sitten saa jotain iloa irti nuoren Liam Neesonin ja Robbie Coltranen bongaamisesta.


Päättymätön Tarina 2

Kun tuli puheeksi toisessa ketjussa tämäkin paska jatko-osa, niin pitihän se muistin virkistykseksi kaivaa "jostain" esiin ja katsoa.

Ensimmäinen häiritsevä asia oli, että näyttelijät vaihdettu ihan erinäköisiin. Esim. Bastianin isäpappa on nuortunut, komistunut ja kasvattanut hiuksia. Lapsikeisarinnalla on hirvittävä käkkärätukka, joka tuhoaa sen vähänkin söpöyden mitä hahmossa pitäisi olla. Ohjaajakin perhana menty vaihtamaan. IMDb mukaan kyseessä ei kuitenkaan ole Mad Max -ohjaaja George Miller, vaan joku tv-mitättömyys. Samalla tsekkauksella huomasin, että IMDb:n mukaan ekastakin osasta ollaan tekemässä uusintaversiota. Yyyh...

Korea elokuva kyllä on lavastepuolella, ihan toista kuin Krull. Valitettavasti vain alkuperäisen elokuvan taika on kadoksissa. Tämä leffa on vain kohtausta toisen perään. Bastian on muuttunut jotenkin kusipäisen oloiseksi veikoksi, ja tämän jutustelu Atreyun kanssa on lähinnä typerien vitsien heittelyä.

Ovatko ne menneet muuttamaan termejäkin? Ekassa leffassa Tyhjyys oli Nothing, tässä puhutaan Emptiness.

Ei pahinta mahdollista skeidaa, mutta etenkin kun vertaa ekaan osaan, niin...


Enemy Mine

Kasarikulttiklassikkoscifi. Varmaan useammastakin Star Trek-sarjan jaksosta tuttu juonikuvio asumattomalle planeetalle haaksirikkoutuvasta toisiaan vastaan sotivasta ihmisestä ja avaruusolennosta, jotka joutuvat löytämään vihamielisyyksistä huolimatta yhteisen sävelen selviytyäkseen. Olen melko varma, että olen nähnyt saman tarinan toiseen maailman sotaan (USA vs. Japani) sijoitettuna jossain Lee Marvin -elokuvassa. Ohjaaja on muuten ensimmäisestä ja parhaasta Päättymättömästä Tarinasta ja toisesta klassikosta Das Bootista tuttu Wolfgang Petersen.

Elokuva tuntui yllättävän tutulta, joten se on varmaan tullut katsottua 80-luvun / 90-luvun alun jälkeenkin. Se ei kuitenkaan tuntunut niin tutulta, etten olisi pettynyt siihen kuinka paljon aika on tehnyt tehtäviään. Kun penskana näin leffan, se oli todella hyvä ja koskettava kertomus erilaisuuden hyväksynnästä ja ymmärtämisestä. Nyt häiritsi jäykkä maskeeraus, kasarille tyypilliset kuvaan piirretyt salamatehosteet, avaruusolento Jerryä esittävän Louis Gossett Juniorin ääntely ja pahimpien laiska neekeri -kliseiden kaltainen saamattomuus. Viimeksi mainittu mielleyhtymä tuskin oli tarkoituksellista, mutta Dennis Quaidin aikaansaava ihminen ja kohtaloonsa tyytyvä, koraanin vastinetta jatkuvasti tavaava drac-avaruusolento tuntuivat aika härskiltä asetelmalta.

Mutta kun alkuvaikutelmasta pääsi, elokuva imi mukaansa ja ns. suspension of disbelief teki temppunsa (= välinpitämättömyys typeryyksille muuten hyvän tarinan kiinnittäessä huomion pois idioottimaisuuksista). 80-luvun elokuvien käsikirjoituksissa oli keskinkertaisimmillaankin enemmän ajatusta kuin tämän päivän hittitoiminnoissa. Ja tämä leffa on sentään tuon ajan elokuvien parempaa päätä.

Muuhun elokuvaan huonosti istunut lopputoimintakohtaus, jossa sankarimme menee pelastamaan orjuutettuja draceja pahojen ihmisten kaivoksista, on kuulemma lisätty väkipakolla studion toimesta elokuvaan, ettei leffan kaksimerkityksinen nimi hämäisi katsojia liikaa. Nimen kun voi lukea kahdella tapaa: Vihollisen kaivos, tai Minun vihollinen. Sinänsä fiksusti ajateltu, sillä muuten ei elokuvassa oikein ole mitään kaivokseen viittaavaa, jolloin tittelin monimerkityksellisyys olisi hukkaan heitettyä.
Muokannut 20.07.2014 22:28 Rasimus

29.07.2014 22:38 #207 :: Rasimus
Minkä elokuvan katsoit viimeksi?
Her

Spike Jonze on tehnyt vain muutaman hassun oikean elokuvan, ansioituen enemmän musiikkivideo- ja dokumenttipuolella, mutta nuo muutamat elokuvat sitten ovatkin olleet erikoisia ja omalaatuisia taidonnäytteitä (Where the wild things are, Being John Malkovich, Adaptation...), eikä hän petä tässäkään elokuvassa.

Tarinahan on yksinkertaisestikin cyberpunk-teemojen vakiokalustoa: Äskettäin eronnut mies hankkii koneeseensa maailman ensimmäisen todellisen tekoälykäyttöliittymän, joka osoittautuu liiankin inhimilliseksi ja empaattiseksi. Ei vie kuin silmänräpäyksen, kun täydelliseltä (nais)ystävältä tuntuva tekoäly alkaa herättämään miehen tunteet, ja toisin päin.

Varoitus: Spoiler.


Toki ohjelmistoalalla työskentelevä ja tekoälysovelluksiin pintapuolisesti perehtynyt harrastaja minussa nostaa äläkän ja haluaa sanoa, että 80-luvun elokuva WarGames (Sotaleikit) on yhä paras ja realistisin kuvaus sekä tekoälystä että hakkeroinnista, mutta paskat siitä. Filosofisten asioiden kuvaamisessa Spike pärjää, eikä tämäkään elokuva jätä tunnetasolla kauhean kylmäksi. Sitä paitsi elokuva ei ole (ainoastaan) scifitarina itsetietoisen tekoälyn kehittymisestä parametriensä ulkopuolelle ihmisyyteen asti peräti uudeksi älykkääksi eliömuodoksi, vaan rakkaustarina (aluksi) täydelliseltä tuntuvan parisuhteen synnystä.

Ja ei, tämä elokuva ei sisällä yhtään toimintaa tai väkivaltaista vastakkainasettelua Terminator-hengessä. Jo pelkästään se on erikoista ja mullistavaa tämän tyyppisissä tekoäly-elokuvissa. Tosin eräs alkukohtaus toi mieleen 4chanin sellaisena kuin se on kuuluisa, hyi helvetti.


Sinister

Kuulin parilta taholta sanottavan, että onpa hyvä kauhuleffa, parasta koko vuosikymmenenä jne. (mitä vähän epäilen, koska kuluneelle vuosikymmenelle kuuluu mm. eka Saha) joten kun tämä osui vuokraamon unohdettujen hyllyssä kohdalle, niin ajattelin että kokeillaan.

No joo. On totta, että tämä on kuitenkin sitä viime aikojen parempaa kauhuleffaa. Kilpailu vain ei ole ollut vuosiin järin kovaa. Itse olen kyllästynyt koko genreen, kun leffat kovasta suitsutuksesta huolimatta tuntuvat jäävän melko vajaiksi. Tämä tapaus tosin kannattaa katsoa, etenkin jos kokee ettei jaa mun fiiliksiäni...

Sitten tämän kirjoituksen nillitysosuus:

Tarinassa tosirikoksista kirjoittava kirjailija (Ethan Hawke) muuttaa vaimonsa ja kahden lapsensa kanssa kirjoittamaan kirjaa taloon, jonka pihapuuhun on äskettäin hirtetty talon edellinen omistajaperhe. Miinus perheen nuorin lapsi, joka on kadonnut kuin maan nielemänä.

Ensimmäisen tunnin ajan elokuvassa katsellaan keskeltä ullakon lattiaa löytyneen Super-8-filmilaatikon häiriintynyttä snuff-sisältöä, jossa poseeraa potentiaalisena murhaajaehdokkaana joku Varg Vikernesin näköinen heppu. Dorka kirjailijamme ei yhtään osaa ihmetellä, miksi laatikko on jätetty niin selvästi löydettäväksi, mutta sitä ei ole korjattu poliisitutkinnassa talteen. Siis tutkinnassa, jonka jälkeen kenenkään ei pitäisi olla talossa aikaa viettänyt...

Tämän tunnin jälkeen alkaa kerronta vähän ryhdistäytyä ja edetä kivalla tahdilla johonkin suuntaan. Dialogia saadaan enemmän, tietoa tarinasta alkaa kertyä, kirjailija alkaa hajota Hohto-tyyliin (vaikka ei muutukaan kirvesmieheksi). Mutta juuri kun luulin, että loppu leffasta on tiukkaa tavaraa, tulee ylipitkä riitelykohtaus vaimon kanssa, ja mulle tulee fiilis, että tässä katsotaankin ihmissuhdedraamaa.

Lisätään tähän vielä perinteiset tsing-ääniset säikyttelyt (kaapista rääkäisten hyppäävä kissa sentään puuttuu), päähenkilön haahuilut pimeässä pelkän taskulampun valossa, tämän selän takana vilahtelevat karmivat penskat joita kirjailija ei itse huomaa, kyvyttömyys pistää valoja tai kutsua poliisia, perheeseen kuuluva häiriintynyt "minä näen kuolleita ihmisiä" -akselia lipova lapsi (tässä tapauksessa kiljuva unissakävelijä), jolla ei ole mitään virkaa tarinalle jollei tilaisuuksia tsing-säikyttelyihin lasketa jne.

Elokuva ei tarjoa mitään sellaista mitä ei ole ennenkin nähnyt, jos on katsonut muitakin kauhuelokuvia kuin ne perusteiniviihdesäikyttelyt (itseasiassa, muuta ei tarvitse edes katsoa oppiakseen tämän elokuvan kaikki tehokeinot).

Tarinassa on toki yritystä, mikä varmaan on elokuvien suitsuttelijoita kiehtonut. Kerronta vain tökkii. Lopun kymmenen minuutin aikana kuvio väännetään oikein rautalangasta. Minä olisin jättänyt kotielokuvien "extended cut" -osiot lopputekstien ajaksi, niin ei olisi tullut turhan rautalangan tunnetta.


Haihurrikaani (Sharknado)

"FOX esittää parhaita leffoja perjantaista sunnuntaihin"... Syfy-kanavan leffan krediiteissä ei vielä yksinään takaa miellyttävää katsomiskokemusta, mutta Asylum-yhtiöllä todennäköisyys sellaiseen on todella korkea. Etenkin jos pistää pöntön todella sekaisin, jotta osaa nauttia niistä vähemmänkin hauskoista jutuista. Tämän paskakikareen katsoin tosin selvinpäin ja nautin siitä huolimatta. Vaikkakin kokemusta heikensi kopioinnin maku, sillä eikös jo lajityypin (paskat leffat) klassikossa Piraija 2:ssa ollut lentäviä tappajafisuja?

Siis, Krapulan Voi Herra Jumala sentään... Autoa renkaiden ylälaitaan asti vettä ja silti vierestä menee puolimetrinen hain evä. Lähellä olevasta maasta (tosin vedenalaisissa haikuvissa on vettä useampia metrejä) ne hait varmaan ponnistavatkin, sillä elikot pomppivat kuin kofeiiniyliannosteiset delfiinit. Ilma täysin tasainen, ei tuule eikä mitään, ja silti hai singahtaa ikkunan läpi ja yht'äkkiä talossa on vyötäröön asti vettä. Vesi ilmeisestikin materialisoituu tyhjästä, sillä se lopulta purkautuu talosta ulos ikkunat ym. räjäyttäen. Viihdyttävää on myös miten satojen kilojen elikot ilmaan nostavasta hurrikaanista ei välillä ole mitään enteitä, aurinko kun paistaa, kadut ovat kuivat, taivaalla tai horisontissa ei näy pilvenhattaraakaan jne. Edes kaupunkia ei kovin aktiivisesti evakuoida katastrofin tieltä.

Ja kaikkein paras. Pistetään spoilereihin siltä varalta, että joku oikeasti jännittää loppuratkaisua.
Varoitus: Spoiler.


Oikeasti hyvänä puolena voisin sanoa 80-luvun gore-leffat nostalgisesti mieleen tuova käsi-irti-ja-hai-päähän-kohtauksen. Lisäksi dialogi voisi olla huonompaa, sillä nyt se käy välillä jopa järkeen (kivuliaasti, mutta kuitenkin). Oscar menee helposti Matt-pojua esittävälle "näyttelijälle"...

"Sunnuntaina 27.7. esitetty, FOXin katastrofileffasarjaan kuuluva, Haihurrikaani löi kanavan edelliset katsojaennätykset. Elokuva oli kanavan kaikkien aikojen katsotuin ohjelma kohderyhmissä A10+ ja A25-44." Eikä ihme. Aivan loistavaa kamaa hyvien huonojen leffojen iltaan. Tää on saamassa jopa jatko-osan aikataulujen mukaan huomenissa. Mutta mitä tarkkaan ottaen ovat kohderyhmät A10+ ja A25-A44? Jotain päällekkäisiä ikäryhmiä?
Muokannut 29.07.2014 22:39 Rasimus

31.07.2014 10:22 #208 :: Q_Black
Minkä elokuvan katsoit viimeksi?
Paranormal Activity : The Marked Ones

Olisihan se nyt pitänyt arvata, että nää ei vaan parane. Ei sitten millään. Alkaa saada jopa vähän surkuhupaisia piirteitä nämä pätkät. No... onpahan nyt katsottu. Ei lisättävää :lol:

31.07.2014 19:27 #209 :: Kirjaneito
Minkä elokuvan katsoit viimeksi?
Tuulen viemää

Tämä on kiinnostanut siitä saakka kun luin kirjan viimekesänä. (Lienee turhaa sanoa, että rakastin sitä!) Eikä Tuulen viemää ole turhaan Oscareitaan voittanut tai klassikoksi noussut. Loistavan kirjan onnistunut elokuvaversio! Scarlettin puvut :heart:, Rhett yleensäkin :heart:, musiikki upeaa, kohtausten hieno dramatisointi ja Vivien Leigh tekee vakuuttavaa työtä Scarlettin roolissa. Neljän tunnin mittainen (Onneksi! Kirjaa olisi ollut vaikea vähempään tiivistää...) ja joka minuutti täyttä kultaa.

Unohtamatta tietenkään unohtumatonta repliikkiä: "Frankly, my dear, I don't give a damn." :wink:

02.08.2014 21:35 #210 :: Puolikuu
Minkä elokuvan katsoit viimeksi?
Itse katsoin Pilvikartaston vain vähän aikaa sitten ja minua hieman suututti, että Somnin tarinasta (joka oli kirjassa ehdottomasti paras) oli tehty lähinnä action-pätkä. :sad:Muuten vihdyin elokuvan parissa paremmin kuin kirjan.

Viimeisin näkemäni elokuva on Snowpiercer, jonka kävin tsekkaamassa toissapäivänä. Snowpiercer oli dystopia-kuvauksena paljon parempi kuin esimerkiksi noin vuosi sitten ilmestynyt Elysium. Snowpiercerissä ei ollut samanlaista ennalta-arvattavuutta ja
Varoitus: Spoiler.
, kuten monissa Hollywood-leffoissa. Pienistä epäloogisuuksista huolimatta hyvä elokuva.

  • Lenora hahmo
  • Lenora
    Hirviö
    Tasolla 24
    37.14

04.08.2014 22:09 #211 :: Lenora
Minkä elokuvan katsoit viimeksi?
Shark night. Oli niin käsittämättömän huono, että ihan joka kohtausta en edes jaksanut katsoa. Hirmuisia haita ja paljon ja erilaisia ja verta ja irtokäsiä ja ja...tietysti koko leffan ajan naisia bikineissään, kuinkas muuten. Kaikki mitä leffa sisältää on nähty jo liian moneen kertaan.

  • Saki hahmo
  • Saki
    Ritari
    Tasolla 34
    6.51

07.08.2014 22:18 #212 :: Saki
Minkä elokuvan katsoit viimeksi?
James Cameronin Avatarin, koska se vaan on hyvä ja kiinnostava vaikka sen katsoo montakin kertaa. Olen katsonut sen ainakin neljästi mutta viimekerrasta oli jo aikaa nii katsoin sen tänään sitten vielä uudestaan :tongue:

09.08.2014 11:47 #213 :: Q_Black
Minkä elokuvan katsoit viimeksi?
Need for Speed tuli katsastettua vaikka nyt on tullut hyvin vähän katsottua mitään elokuvia. Oli kyllä viihdyttävä koska tykkään tuon kaltaisista leffoista ja Hurjapäätkin kuuluu suosikkileffoihin.

Guardians of the Galaxy

Muun muassa The Avengersin kautta olen täysin lumoutunut Marvelin elokuvien maailmaan ja tämä nyt vaikutti jo trailerissa niin metkalta, että pitihän se mennä katsastamaan. Sekalainen sakki kovapäisiä hahmoja lyödään yhteen ja meno on sen mukaista. Mukaan mahtuu rämäpää karvapallo, lempeä puu, ärhäkkä, mutta vähän yksinkertainen Tuhoaja, naiskauneutta sekä porukan humoristinen mies. Yllätyin kovasti elokuvaa katsellessa koska olin trailerin perusteella jo mielessäni suunnitellut miten elokuva etenee, mutta mukaan mahtui siis yllättäviä juonikuvioita. Huumori oli kyllä mitä parhainta ja pyrskähtelin enemmän kuin kerran päähahmojen päättömille letkautuksille. Toimintaa tästä ei puutu ja ainakin 3D:nä tämä oli aika hieno katselukokemus avaruuksineen kaikkineen. Tämä DVD pitää hommata kyllä hyllyyn. Suosittelen lämpimästi kaikille!
Muokannut 12.08.2014 23:14 Q_Black

  • Mustelmann hahmo Kirjoittaja
  • Mustelmann
    Teknovelho
    Tasolla 44
    77.49

13.08.2014 21:00 #214 :: Mustelmann
Minkä elokuvan katsoit viimeksi?
Death Sentence

Synkkä ja brutaali vigilante-leffa, jossa tavallinen perheenisä menettää poikansa rikollisjoukon ryöstökeikan seurauksena. Alkaa perinteinen kostotarina, jossa surun ja vihan täyttämä mies ottaa lain omiin käsiinsä ja ajautuu alati pahenevaan väkivallan kierteeseen. Elokuva liikkuu siis hyvin bronsonmaisissa tunnelmissa, mutta korvaa omaperäisyyden puutteen jämerällä armottomuudella. Tässä ei sievistellä eikä pyydellä anteeksi, vaan tehdään kunnolla selväksi, että väkivallassa on kyse väkivallasta eikä muusta, olivat syyt taustalla mitä tahansa. Leffa ei väitä, että hyvityksen hakeminen verisen koston kautta olisi oikein, mutta esittää tarinansa niin, että raivon sokaiseman isän ahdistukseen pystyy samaistumaan helposti. Itse ainakin iloitsin joka kerta, kun rikollisia pistettiin turpiin ja kannustin päähenkilöä vaikuttavaan finaaliin asti. Liikaa leffaa ei uskalla kehua, koska juoni ei tosiaan ole tuoreimmasta päästä, mutta ainakin se kerrotaan keskimääräistä tiukemmalla otteella.

Monsters

Pienen budjetin scifileffa, jossa on lopulta todella vähän scifiä, vaikka avaruusolentoja onkin sotkettu mukaan. Olin kuullut tästä enimmäkseen hyvää, mutta jouduin toteamaan, ettei leffa ollut minua varten. Olematon juoni etenee kuin päämäärätön road movie, vaikka päämäärä periaatteessa onkin hyvin selkeä. Kaksi päähenkilöä yrittää päästä Meksikosta rajan yli takaisin Valtojen puolelle, mutta rajavyöhykkeelle pesiytyneet avaruusolennot vaikeuttavat hieman matkantekoa. Kaksikon kohtaamat haasteet ovat paljolti samoja kuin laittomien siirtolaisten, joskin tässä tapauksessa välttelyn kohteena eivät ole poliisit tai rajavartijat, vaan jättimäiset lonkerohirviöt. Nimestään huolimatta leffa ei kerro hirviöistä, itse asiassa ne ja koko scifipuoli ovat kokonaisuuden kannalta vain sivuseikka. Omasta mielestäni leffa ei kerro juuri mistään muustakaan, se vain kuvaa miten päähenkilöt talsivat eteenpäin ja jauhavat sontaa. Kun actioniakaan ei ole lainkaan, jää omakohtaiseksi loppusaldokseni lähinnä puolitoista tuntia unettavaa tylsyyttä.

Non-Stop

En ole läheskään aina pitänyt Liam Neesonista, joka eksyy mielestäni vähän väliä rooleihin, joihin hän ei ehdottomasti kuulu. Tämänkertainen ei onneksi kuulu niihin, minkä sijaan elokuva tarjoaa parasta Neesonia pitkiin aikoihin. Mies esittää lentopoliisia, joka joutuu taistelemaan kieroa nukkemestaria vastaan matkustajia täynnä olevassa lentokoneessa. Aseina käytetään pääasiassa tekstiviestejä, joiden vaihtelusta syntyy paljon tiiviimpää jännitystä kuin uskoisi. Lentokone on leffan ainoa tapahtumapaikka, mutta suljetussa tilassa sattuu silti käänteitä enemmän kuin järki ehtii käsitellä. Leffa on kuitenkin nimensä veroinen ja pitää kiihkeää tunnelmaa yllä sen verran tehokkaasti, ettei kaikkia kikkakolmosia edes tarvitse pohtia kovin perusteellisesti. Jos epäuskottavuuksia onkin, onnistunut rytmitys pitää kokonaisuuden kasassa. Neeson hermoilee kiitettävällä intensiteetillä ja minä katsojana lähes yhtä paljon. Tällaisissa rooleissa miehen hiljainen karisma toimii, ne varsinaiset toimintaleffat voisi jättää suosiolla muille.

  • Nylkky hahmo
  • Nylkky
    Senesalkki
    Tasolla 44
    35.52

13.08.2014 22:04 #215 :: Nylkky
Minkä elokuvan katsoit viimeksi?
Lone Survivor

Hieno sotaelokuva joka sai kyllä tipan linssiin. Uskomaton selviytymis tarina ja osoittaa totuutta taisteluista talibaneja vastaan. 5 miehen partio ja 1 palasi :sad:Suosittelen katsomaan realistinen ja todellakin shokeerava elokuva

  • Saki hahmo
  • Saki
    Ritari
    Tasolla 34
    6.51

13.08.2014 22:24 #216 :: Saki
Minkä elokuvan katsoit viimeksi?
Eilen katsoin Kuolleiden runoilioiden seuran ihan vain Robin Williamsia muistaakseni. Yksi lempinäyttelijöistäni ja yksi lempielokuvistani..

15.08.2014 12:09 #217 :: Moonlord
Minkä elokuvan katsoit viimeksi?
Snowpiercer (2013)
Maapallo jäätyy ihmisten yrittäessä hillitä ilmantonmuutosta ja mokatessaan vähän lopputuloksen kanssa. Visionääri on rakentanut junan joka on jatkuvasti liikkeessä ja ihmiskunnan rippeet ovat siellä, roskasakki takana ja eliitti edessä. Olin melko pettynyt lopputulokseen. Pidän siitä kun filmit ovat loogisia ja uskottavia, kun tämä taas oli täynnä juoniaukkoja ja typeryyksiä. Jossain välissä huomasin että tämän onkin kaiketi tarkoitus olla jokin metafyysinen, surrealistinen kertomus ja piti oikein tarkistaa oliko kenties Jorodowskyllä tekemistä käsikirjoituksen kanssa. Muutama hyvä kohta ja pidin päänäyttelijästä, mutta muuten tämä oli kyllä idiotismin riemukulkua. (4/10).

War-Gods of the Deep / The City Under the Sea (1965)
Tämä perustuu Edgar Allan Poen tarinaan joka sijoittuu 1900-luvun alkuun ja kertoo parista miehestä jotka lähtevät jäljittämään kaapattua naista ja päätyvät merenalaiseen kaupunkiin. Kaupunki on Lyonesse (vanha Cornwallilainen myytti) ja sen pomoa esittää vanha kunnon Vincent Price, mies joka ei osaa tehdä kuin loistavia roolisuorituksia. Tästä tuli vähän mieleen Kapteeni Nemo, sama ajankuva ja karismaattinen johtava meren alla. Valitettavasti ohjaus oli heikkoa ja käsikirjoituskin olisi kaivannut parantamista. Pikkuisen yritettiin lisätä huumoria esimerkiksi päähenkilön sidekickillä joka kantoi koko filmin ajan mukanaan kanaa. (5/10)

The Fairy King of Ar (2002)
Filmi kertoi perheestä joka muuttaa Man-saarelle isoäitinsä taloon. Jo matkalla talolle perheen lapset näkevät keijukaisia lentelemässä lähimaastossa ja tämä johtaa pieneen seikkailuun kun lapset yrittävät auttaa keijukaisia. Vanhempia esittivät L.A. Law sarjasta tuttu Corbin Bernsen ja Taisteluparista tuttu Glynis Barber. Äksyä naapuria esitti Malcolm McDowell. Hyviä näyttelijöitä ei kyllä osattu tässä käyttää hyväksi, oli vähän turhan lapsellinen monin paikoin. Mutta pitihän tämäkin katsoa, kun keijukaisista ei ole kauhean montaa leffaa tehty. Parasta filmissä oli isoäidin talo joka oli todella upea, kaikkinen fantastisine yksityiskohtineen. Lapset kyllä varmaan pitävät tästä filmistä. (3-4/10)

Legendary - Tomb of the Dragon (2013)
Filmin pääosassa on Cryptozoologisti (omituisten otusten etsijä) joka kutsutaan Kiinaan kun siellä alkaa kuolla porukkaa rakennusprojektin yhteydessä. Filmin pahiksena on Dolph Lundgren. Hän esittää miestä, joka tekee mitä vaan saadakseen uuden päänahan metsästys-kokoelmaansa ja jahtaa filminkin otuksia tappaakseen, kun taas toinen (Scott Adkins) haluaa tutkia niitä. Eipä ollut tämäkään mikään logiikan riemuvoitto, mutta ihan katsottava B-leffa silti. Sen verran voi spoilata varmaan, että lohikäärmeitä tässä ei esiinny, vaan elokuvan otukset ovat lohhareita vain siinä mielessä kuin Komodo Dragon on lohhari. (4/10)

El maestro de esgrima - The Fencing Master (1992)
Tämä perustuu Arturo Perez-Reverten kirjaan Miekkamestari, eli kertoo miekkailun opettajasta 1860-luvun espanjassa, joka saa kauniin aatelisnaisen oppilaakseen ja joutuu pian mukaan juonitteluihin. Pääosan esittäjät ovat erinomaisia, ajankuva on hieno ja tarina on melko uskollinen filmatisointi kirjasta. Luvassa romantiikkaa ja miekkailua. tästä olisi varmaankin saanut enemmän irti jos olisi tuntenut paremmin espanjan historiaa ja 1868 vallankumousta. Hieno elokuva, mutta tarina ei silti ollut paras mahdollinen elokuvaksi, hyvää tunnelmointia oli mutta elokuva on silti pikkuisen tylsänpuoleinen koska tässä ei tapahdu valtavasti. Perez-Reverte on muuten yksi kirjailijasuosikkejani ja häneltä on aikaisemmin kuvattu mm. Yhdeksäs Portti, Kapteeni Alatriste ja Merikartta (7/10)
Muokannut 16.08.2014 02:47 Moonlord Syy: typo

16.08.2014 00:01 #218 :: Rasimus
Minkä elokuvan katsoit viimeksi?
Troma on firma, joka - Huonon Kirjallisuuden Seuraa muotoillen - "ei tyydy keskinkertaisuuteen vaan on rehellisesti roskaa" (trash, ihan oikea luokittelutermi). Sellaiseen John Watersin (mm. Deppin tähdittämä Cry-Baby) tyyliin - mitä nyt visvaa, verta ja suolenpätkiä on enemmän. Kyseiseltä firmalta on tullut joitain elokuvataiteen merkkiteoksia, jotka on nimetty tyyliin When Nature Calls, Surf Nazis Must Die, Rabid Grannies, Chopper Chicks in Zombietown, Cannibal! The Musical (on muuten South Park -jannujen työtä), Teenage Catgirls in Heat, Fag Hag, Pot Zombies, Blood Boobs & Beast, Killer Condom (kyllä, Ralf Königin sarjakuvaan perustuva Tappajakondomi on mm. Troman levittämiä, vaikkakaan ei tuottamia, elokuvia) jne.

Nyt täytyy tehdä selväksi, että ero Tromalla esimerkiksi SyFy-kanavaan on suunnilleen sama kuin Asylum-studioilla (Haihurrikaanit, eli englanniksi Sharknado 1 ja 2...): Siinä missä SyFy:n tuotantoporras on vain kädetöntä (lukekaa muuten Internet Movie Databasessa olevat leffan review-osuudet, siellä käsikirjoittajat kilvan selittävät kyseistä kasaa), niin Troma-firman (ja Asylumin) väki tietää tasan tarkkaan mitä tekee ja on pirun ammattitaitoista sen suhteen. Elokuvat eivät itseasiassa ole huonoja, vaan hyviä - lajityyppinsä määritelmässä.

Kun (seuraa hävytöntä ilmaista mainontaa) Varustelekasta on saatavilla Tromabox , joka sisältää Class of Nuke'em Highin, Combat Shockin, sekä Troma's Warin, niin tuli teemamaisesti katsottua kyseisen firman pätkiä vähän enemmänkin... Muita leffoja ei valitettavasti ole saatavilla (enää) suomeksi tai välttämättä edes dvd:llä - tai ainakaan minä en ole löytänyt.

Koska Troman elokuvat ovat paria kunnianhimoisempaa poikkeusta lukuunottamatta tasaisesti samaa laatua (eli kaljapäissään, ja oikeastaan ilmankin, katsomisen arvoista), niin jätän kommentoimatta elokuvakohtaisesti muuta kuin lyhyen juonireferaatin ja ehkä joitain yksilöllisiä kohokohtia. Yhteisiä piirteitä lähes kaikille elokuville on:
- Pieni, mutta tehokkaasti käytetty budjetti
- Häpeämätön omien elokuvien mainostus
- Splatter ja gore
- Camp
- Ylinäytteleminen
- Alinäytteleminen
- Örveltävä näytteleminen
- Happoinen puvustus
- Vähäpukeiset naiset (mainitkaa yksikin trash-elokuva, jossa näitä ei olisi)
- Keskenkasvuinen pieru- ja looney tunes -ääniefektihuumori, jopa sellaisissa leffoissa, jotka muuten ovat vielä asiallisen oloisia.
- Spede-Pasanen-aineissa-huumori (ihan oikeasti: Uuno Turhapuroista ei tarvitse pitää, mutta jos ei ymmärrä miksi jotkut ihmiset diggaavat niiden huumoria niin ei välttämättä pääse samalle aaltopituudelle Tromankaan kanssa)


Toxic Avenger
Toxic Avenger 2
The Toxic Avenger 3 - The Last Temptation of Toxie
The Toxic Avenger 4 - Citizen Toxie

Jos firmalta tuntee vain yhden elokuvan, niin se on luultavasti Toxic Avenger. Suomessakin jonkinsortin haloota nostanut supersankarielokuva myrkkyjätetynnyriin pudonneesta, mopilla aseistautuneesta, ja tutuun pukeutuneesta (älkää kysykö...) huoltomiehestä ei taatusti jätä kylmäksi ketään roskaelokuvan ystävää (eikä Troman elokuvat yleensäkään). Etenkin kun kyse on myös kauniista rakkauselokuvasta hirviösankarin ja sokean kaunottaren välillä.

Pätevistä jatko-osista ensimmäisessä myrkkykostajamme jallitetaan Japaniin etsimään isäänsä, jottei hän olisi Tromavillen valloitusta yrittävän yhtiön suunnitelmien tiellä. Toisessa (koko sarjan parhaassa) jatko-osassa Toxie ryhtyy työskentelemään samaiselle pahiskorporaatiolle maksaakseen tyttöystävänsä silmäleikkauksen, muuttuen hetkeksi pahuuden ruumiillistumaksi eli jupiksi. Kolmannessa jatkossa mennään heti alussa jokaisen huonon maun mittariman ali (mikä ei ole enää hauskaa. Tiedättehän: "never go full retard"), ja ovat perhana näyttelijätkin vaihtaneet saaden leffan näyttämään Toxicin pehmopornoparodialta (ei ainoastaan Ron Jeremyn takia). Tarinassa Toxie vaihtaa paikkaa rinnakkaistodellisuuden pahan minänsä kanssa pieruräjähdyksen seurauksena.

Toxic Avenger on siinnyt jatko-osien lisäksi sarjakuvaa ja lapsille sopivaa piirrettyä tv-sarjaa... Onpa K13-luokitellusta uusintaversiostakin ollut puhetta, vaikka alkuperäinen (ihan kuin Teini-ikäiset Mutantti Ninja Kilpikonnat alkuperäissarjismuodossaan) ei ole lapsille sopivaa materiaalia ns. infantiilista menosta huolimatta.


Sgt. Kabukiman N.Y.P.D

Toinen firman supersankarielokuva, joka on tämän lisäksi yksi firman parhaimmista ja sisäsiisteimmistä esityksistä (melkein koko perheen elokuvaksi luokiteltava). New Yorkilainen tohelo, mutta ei varsinaisesti tyhmä, poliisi Harry Griswald osuu japanilaiseen kabukinäytelmään, jonka aikana pistetään koko esiintyjäkaarti (ja hieman yleisöäkin) lihoiksi. Samalla Harryyn siirtyy vanhasta kabukinäyttelijästä kabukihenki, joka tekee päähenkilöstämme hieman Mask-tyylisesti (muistatteko? Jim Carreyn yksi siedettävimpiä komedioita?) koomisiin temppuihin kykenevän maalatun supersankarin. Sitten pistetäänkin enemmän tai vähemmän uusiin voimiin tottumattomasti kuriin pahaa korporaatiopamppua ja televisiosaarnaajaa.


Tromeo and Juliet

Jos firmalta tuntee vain kaksi elokuvaa, niin tämä on luultavasti niistä se toinen. Taas kriitikoiden huomion (tai no, Toni Jerrmanin ainakin) aikoinaan kiinnittäneen suomilevityksen ansiosta. Kyseessä lienee uskollisin sovitus Shakespearesta, sillä se sisältää seksiä, insestiä, vulgaaria huumoria, väkivaltaa ja runomuotoista dialogia. Yleensä perinteisistä esityksistä on karsittu pois vähintäänkin nuo kaksi ekaa kohtaa (okei, tää vitsi on sovitettu leffan markkinointimateriaalista). Kauneusvirheinä on sijoittuminen nykymaailmaan DiCaprion tähdittämän Romeo + Julietin tyyliin, sekä muutettu loppuratkaisu, jossa pääpari selviää hengissä ja lisääntyy (alkuperäinen lopetus oli kieltämättä vähän pliisu). Lemmy Kilmister kertojana.


Troma's War

Tromavillestä tuleva lentokone ottaa ja putoaa trooppiselle saarelle, jättäen henkiinjääneen selviytyjäjoukon (aitoon Troma-tapaan ei ihan täysipäistä sakkia) selviytymään parhaansa mukaan saarella käytävän terroristisodan keskellä. Juoni ei valitettavasti ole Lost-pastissi, sillä elokuva on tehty vuosikymmeniä sarjaa aikaisemmin, enemmänkin puhutaan jostain Red Dawn -henkisestä menosta. Jo elokuvan alku, musta ruutu jossa aluksi yksityisesti panikoinut pilotti vaihtaa matkustajia varten perusrauhalliseen "tämä on kapteeninne ja me kaikki kuollaan, joten yhtiö tarjoaa ilmaiset paukut" -ääneen, lupaa hyvää leffakokemusta. Terroristien aksentti on varastettu jostain Dolph Lundgren ja huono venäläis/eteläamerikkaimitaatio -maastosta.

Omituista kyllä, leffa on melkein A-luokan sotakomedia, jos ei vain terroristien näyttelijät vetäisi muuta elokuvaa räikeämmin yli. Sisältää kuitenkin Kabukimania enemmän mautonta huumoria, gorea ja yleistä perseilyä.


Combat Shock

Hieman Taksikuskin ja Jacob's Ladderin hengessä tehty traumatisoituneen ja rauhan aikaan sopeutumattoman Vietnam-veteraanin mielenmaisemaelokuva.

Troma-yhtiön vakavinta ja kunnianhimoisinta päätä. Samalla myös normaaleinta. Vaikka veteraanilla onkin outo mutanttivauva, niin tissit, splatter, sairas huumori ja visvaeritekuvasto on jäänyt vähemmälle (ihan oikeasti, ei vain suhteessa). Lopputuloksena on firmalle epätyypillisesti suht' ahdistava ja vakavastiotettavuuteen tähtäävä tuotos. Narkkarikaverin ruiskunkorvikekohtaus on yksinkertaisestikin ällöttävä ja, pelottavaa kyllä, uskottava.

Valitettavasti elokuva ei ole mitään suurta taidetta, ja tyypillisten trash-tekijöiden puuttuminen tekee siitä pelkkää keskinkertaista draamaa. Epäilen vahvasti, että kyseessä ei ole varsinainen Troma-tuotanto, vaan vain Troman levittämä elokuva Königin Tappajakondomin tapaan.


Class of Nuke'em High
Class of Nuke'em High 2 - Subhumanoid Meltdown
Class Of Nuke'em High 3 - The Good, The Bad and The Subhumanoid

Jos firmalta tuntee vain kolme elokuvaa, niin... antaa olla.

Ekassa osassa Tromavillen lukion veteen pääsee ydinjätettä läheisestä laitoksesta. Kun vieläpä eräs poltettava yrttikasvi on kasvatettu saman laitoksen mailla, on katastrofin ainekset kasassa: Yksi oppilas muuttuu väkivahvaksi heikompien oikeuksien puolustajaksi, toinen synnyttää kellariin muuttavan keskoshirviön, ja muut pääsevät muuten vain sekoilemaan ja mutantoitumaan. Eräs elokuvan pahispunkkareista pitää leffahistorian isointa nenärengasta.

Toisessa osassa Simpsonien Marge-hiuksinen ja avokauluksinen naistohtori yrittää synnyttää mutantti-ihmisten superrodun, joiden yhteen edustajaan koulun lehden muskelikasatoimittaja ihastuu. Kolmannessa osassa edellisten jälkikasvu ottaa yhteen pahan kaksosensa kanssa.

Valitettavasti eka osa on melko laimea eikä mutanttitehosteilla pahemmin revitellä. Sen sijaan jatko-osissa hulluus, mutaatiot, tissit ja bikinit viedäänkin toiseen tai kolmanteen potenssiin. Mutta en oikein lämmennyt tälle sarjalle samalla tavalla kuin muille Troma-elokuville.
Muokannut 16.08.2014 00:06 Rasimus

16.08.2014 21:55 #219 :: Rasimus
Minkä elokuvan katsoit viimeksi?
The Zero Theorem

Cyberpunk-elokuva, jossa sulkeutunut ja omissa pakkomielteissään elävä tietokonematemaatikko (en kyllä kutsuisi hakkeriksi, kuten leffan juonikuvauksessa tehdään) värvätään selvittelemään lähes mahdottomalta tuntuvaa yhtälöä, jonka pitäisi todistaa lopullisesti jumalan olemassaolemattomuus. Lähin vertailukohta elokuvalle lienee Brazil. Tosin Brazil oli satiiri totalitaarisesta ja täysin toimimattomasta virkamiesyhteiskunnasta, kun taas Zero Theorem liikkuu enemmänkin ihmisen olemassaolon merkityksen filosofisella alueella.

Monty Pythonista alkunsa saaneen Terry Gilliamin ura ei ole oikein ottanut tulta viime vuosina. Viimeisin oikeasti hyvä elokuva tuli 90-luvun puolella (Pelkoa ja inhoa Las Vegasissa), sen jälkeen on aina tökkinyt tavalla tai toisella. Zero Theoremissa yritetään palata varhaisten vuosien surrealismiin (tyyliin Brazil ja Time Bandits), mikä ei välttämättä ole hyvä juttu, sillä mielestäni juuri kyseinen hörhöily oli miehen muuten hyvien elokuvien riippakivi 80-luvulla.

Eli Zero Theorem ei oikein toiminut minun kohdallani.


Captain America - The Winter Soldier

Yllätyin sitä, että elokuva on itseasiassa enemmän vakoilujännäri kuin tyypillinen rymistelysupersankaripätkä. Tämä lähestymistapa toimi erinomaisesti, mitä nyt vasta loppurymistelyissä elokuva alkoi puuduttamaan. Avengersin ohella tämä elokuva nostaa Kapteenin yhdeksi suosikki Marvel-hahmoistani (elokuvissa, harvat sarjakuvabongaukseni jättivät ihan toisen vaikutelman teini-iässä).


A Soldier's Sweetheart

Tää on elokuva, jota on miltei mahdoton saada käsiinsä. Lopulta löytyi netistä jonkinlaisena videoleikkeenä. VHS:nkin saaminen on vähän siinä ja siinä. Saa kyllä taas elokuvan tuottanut HBO syyttää itseään, jos eivät saa piratismin takia myyntituloja (ihan sama juttu taannoin Rutger Hauerin tähdittämän Isänmaa- eli Fatherland -elokuvan kanssa).

Elokuva perustuu Tim O'Brienin kirjaamaan tositarinaan (ainakin sellaiseksi väitettyyn - käsittääkseni). Kiefer Sutherlandin esittämä lääkintämies kertoo takautumana tarinan Vietnamin sodan aikaisesta lääkintäleiristä, jonne eräs lääkintämies keksii muiluttaa tyttöystävänsä. Tyttö tuntee kasvavaa kiinnostusta maata, sen väestöä, ja sotaa kohtaan. Hän opiskelee aseiden käyttöä ja tutkiskelee ympäristöä vaaroista välittämättä yhä vain laajemmin ja laajemmin. Ja pian hän alkaa roikkua leirissä silloin tällöin itseään paikkaamassa käyvien vähäsanaisten kovanaamakommandojen seurassa, jopa partioretkiä myöten. Lopulta ns. viidakko nielee naisen kokonaan, ja hänestä tulee amatsonien kaltaista soturinaisten legendaa, josta voi kertoa öisin sotilastovereille vartiovuorossa.

Kiehtova pienimuotoinen sotaelokuva ilman varsinaista sodan tai toiminnan kuvausta (eli pelkkää draamaa, ja utuista epätodellista tunnelmaa). Elokuva jätti hyvän mielikuvan kun se joskus esitettiin töllössä, ja uusintakatsominenkaan ei ollut varsinaisesti mitään tervan juontia, vaan ihan kannattava istunto. Vähän tuli kuitenkin fiilis, että tunti viisikymmentä minuuttia oli hieman liian paljon.

23.08.2014 17:40 #220 :: Moonlord
Minkä elokuvan katsoit viimeksi?
La belle et la bete - Beauty and the Beast (2014)
Uusi filmiversio vanhasta klassikkosadusta. En ole lukenut satua, enkä vielä katsonut kumpaakaan tv-sarjaa tai edes Disneyn filmiä aiheesta joten vertaan ainoastaan Jean Cocteaun iki-ihanaan versioon La belle et la bete (1946) . Ja valitettavasti täytyy todeta että tämä uusi versio on puolta huonompi. Visuaalisesti tämä uusi, täynnä tietokone-efektejä oleva versio on todella kaunis, mutta häviää reippaasti tarinaltaan ja tunnelmaltaan. Mikä sinänsä ihmetyttää koska ohjaajana on Christopher Gans, mies joka on tehnyt yhden kaikkien aikojen suosikkielokuvistani, Crying Freemanin (1995) . Kaikki hahmot jäävät heikoiksi ja tarina vaan ei vedä mukaansa. (4/10).

Godzilla (2014)
Toinen amerikkalaisten väsäämä versio japanilaisten suosikkihirviöstä. Tuotantoarvot ovat kohdallaan mutta tarina laahaa. Elokuva olikin tylsänpuoleinen, ja oli huonoin viidestä Godzilla-elokuvasta minkä minä olen nähnyt. Plussaa parista Godzillan taistelukohtaukssta missä laitetaan kunnolla kaupungin keskustaa matalaksi. Siitä tuli mieleen vanha C-64 peli missä pääsi tekemään samaa hirviöiden taistellessa keskenään. (4/10)

Valvojat: RaccoonRasimus