Novellien julkaiseminen Suomessa

Spefinovellien julkaiseminen voi olla Suomessa vaikeaa, jos ei satu pärjäämään kilpailussa. Paitsi tähän asti, kun on ollut säännöllisesti ilmestyviä nettilukemistoja, erityisesti Usva ja Kultakuoriainen.

Kuten näkyy tästä , Kultakuoriainen on juuri lakannut ilmestymästä. Spefinovelleita julkaisevia nettilehtiä ei siis tällä hetkellä Suomessa ole lainkaan (romantiikkaan erikoistunutta Ursulaa lukuunottamatta), koska myös Usva jäi toistaiseksi tauolle tänä vuonna. Mistä seuraava nettilehti suomalaisille spefinovelleille?

Tämän Risingin kaltaisille, kirjoittamista käsitteleville ja usein vireille Internet-sivustoillehan voi novelleja lähetellä. palautettakin saa.
Mutta jotenkin kirjoittaminen näihin paikkoihin ei vain ole sama asia kuin saada novelli tai muu teksti julkaistuksi jossain ns. oikeasti. Toisin kirjoittaen: joku muu hyväksyy juuri Sinun kirjoitukseni,pitää sitä niin taidokkaana, että se ansaitee julkisen luettavuuden.
Ymmärrän, että kyse on toimijoitten ajasta ja usein rahastakin. (Lähes) kaikki maksaa. Aktiivisille ihmisille kertyy lisäksi yleensä hommake toisensa jälkeen. Lopulta heistä venyvimmänkin on pakko opetella ´ei`-sanan käyttämistä. Nykyisenä pirstaleisen työelämän aikana on haastavaa sitouttaa uusia ihmisiä mukaan toimintaan.

Kultakuoriainen oli tosiaan pakko lopettaa, koska minulla ei ollut enää aikaa sen tekemiseen eikä uuttakaan päätoimittajaa ilmaantunut. Harmillisesti samat ihmiset tosiaan haalivat helposti kaikenlaista tekemistä - lehdenteosta kiinnostuneet usein myös kirjoittavat itse, ja nykyään melkein kaikilla on oma kustantamokin... Tekisin kyllä lehteä mielellään edelleen, mutta arvioni mukaan sitten pitäisi lopettaa päivätyö - eli lottovoittoa tai amerikanperintöä odotellessa. ;)

Fandomissa tarvittaisiin nyt joku, jonka kutsumus ja intohimo olisi nimenomaan tehdä lehteä (ja ehkä mieluiten ilmaiseksi ladattavaa nettilehteä), koska sellaiselle olisi tilausta. Tässähän olisi jollekulle nuorelle tai vanhemmallekin kunnianhimoiselle tekijälle hyvä paikka tuoda uusia tuulia suomalaiseen fandomiin!

Taloudellisestihan nettilehti ei vaadi (periaatteessa) ihan valtavia satsauksia, lähinnä jonkunnäköisen kotisivun ja ehkä oman domainin. Toki kotisivutilaan ja domain-maksuihin menee vuodessa vähän palvelusta riippuen jokusesta kympistä johonkin pariinsataan eli ilmaista se ei ole, mutta lienee kuitenkin mahdollista ellei ihan tiukalla opiskelijabudjetilla elä.

Ajankäytöllisesti tuo on sitten haasteellisempaa hommaa, toki riippuen että montako lehteä vuodessa tekee (näkisin itse, että joku 3-4 on hyvä määrä). Novelleja tulee jonkun verran ihan pyytämättäkin ja niiden setvimisessä on oma hommansa, mutta saa kyllä varautua siihenkin, että materiaalia joutuu erikseen pyytämään tutuilta tai jonkun suosittelemilta kirjoittajilta. Kuvittajia joutuu todennäköisesti myös jonkun verran hakemaan joka numeroon. Sitten on tekstien editointi ja hiominen, johon saa tuhrattua melkoisesti aikaa (etenkin jos on kokemattomia kirjoittajia, ja musta olisi tärkeää että myös ja nimenomaan uusia nimiä pääsee julkaistavaksi - vaikka mua kaikensorttisesta nepotismista onkin syytetty :D), ja lehden taittaminen on melkoista näpräämistä sekin. Toki riippuu paljon siitäkin, kuinka paljon kokemusta on toimittamisesta ja taittamisesta tai jostain samantapaisesta toiminnasta.

Optimaalista olisi tietysti koota tiimi, jossa olisi päätoimittaja, muutama oikolukija ja sitten vielä erikseen taittaja, mutta se vaatii aika monta ihmistä, joilla on aikaa, jotka pitävät aikatauluista kiinni, ja jotka viitsivät tehdä tämmöistä hommaa ilmaiseksi. En sano etteikö se olisi mahdollista, mutta kannattaa varautua siihen, että alkuvaiheessa joutuu tekemään kaiken itse ja sen jälkeenkin avustajat ovat enimmäkseen tilapäisiä (koska harvalla tällaiseen hullutukseen on vakituisesti aikaa ;)). Toisaalta kannattaa muistaa sekin, että niitä tilapäisiä avustajia fandomissa saa aika helposti, kunhan vaan mainostaa lehteä ja kertoo, millaista apua tarvitsee. Ja kokeneemmat neuvovat mielellään, eli kysyä saa ja kannattaa!

Ei se oman lehden perustaminen mahdotonta ole, mäkin lähdin aika lailla nollatasosta ilman mitään aiempaa toimitus- tai varsinkaan taittokokemusta (novelleista olin antanut palautetta kirjoittajafoorumeilla), mutta siinä tekemisen myötä oppii. Ja onhan se lehdenteko hauskaa hommaa, vaikka välillä vähän rassaavaakin, eli jos kenelläkään sen suuntaisia intressejä on niin rohkeasti vaan kokeilemaan! Sen olen tässä puuhaillessa oppinut, että mitään ei tapahdu jos ei joku sitä päätä tehdä - miksi et siis juuri sinä! :D

Hienoa kuulla vähän behind the scenes -matskua, miten se oikeasti onnistuu, ja kuten sanoit, eihän tuo erityisen hankalalta kuullosta.

Itseä melkein houkuttaisi lähteä tekemään, mutta kuten sanoit, lehdetekijöillä on monta muutakin projektia samaan aikaan menossa. Itse yritän yhä käyttää kaiken aikani omiin kirjoittamisiin. Jos aikaa rajattomasti olisi, niin hitto, totta kai tekisin tätä. Sekö jos joku olisi hienoa ja saadaan lisää luettavaa kansalle.

Mihin nyt sitten lähettää? Vähän huonoltahan se näyttää. Ei ole sellaista yhtä foorumia johon voisi laittaa novelleja ja löytää hyvää luettavaa (Risingille saa osan, jossa omanikin on). Silti, on se aivan eri asia saada se "julkaistuksi". Kuten Pirunaiseksi sanoi: joku pitää sitä arvoisena, että sen voi näyttää muillekin.

Harmillistahan tuo on. Näihin kirjoittaminen toisi motivaatiota ja halua, ja pelkkä julkaiseminen olisi hieno palkinto.

Vielä ihan mielenkiinnosta, jos Tohtori haluaa vain kertoa, minkälainen näiden latausmäärä on ollut keskimäärin? Onko niille sitten kuinka palava tarve, lukevatko ihmiset tekstejä?

Piru Naiseksi kirjoitti: Tämän Risingin kaltaisille, kirjoittamista käsitteleville ja usein vireille Internet-sivustoillehan voi novelleja lähetellä. palautettakin saa.
Mutta jotenkin kirjoittaminen näihin paikkoihin ei vain ole sama asia kuin saada novelli tai muu teksti julkaistuksi jossain ns. oikeasti. Toisin kirjoittaen: joku muu hyväksyy juuri Sinun kirjoitukseni,pitää sitä niin taidokkaana, että se ansaitee julkisen luettavuuden.

Erilaiset foorumit ovat usein vähän ongelmallisia paikkoja, mitä tulee palautteen saamiseen töistään. Useimmat foorumit kuitenkin keräävät ihmisiä juuri jonkun tietyn "teeman" tiimoilta, ja kun jutellaan samalla paljon muustakin ja tullaan tutummiksi niin syntyy helposti ns. hyvä veli -verkostoja. Ja varsinkin, jos palautetta annetaan vastavuoroisesti niin ei ehkä haluta tai viitsitä antaa kovaa kritiikkiä, josta itse asiassa voisi olla kirjoittajalle paljon hyötyä.

Hiukan olen täällä lyhyen ajan aikana lukenut tekstejä ja palautteita niistä. Pääosin niissä on kiinnitetty huomiota tekstien positiivisiin seikkoihin. Positiivinen palaute tuntuu tietysti aina hyvältä, mutta siinä vaiheessa kun tekemisesi ammutaan pari kertaa kunnolla (mutta rakentavasti) alas niin siitä se kehitys kunnolla alkaa (lukuisia omakohtaisia kokemuksia). Tietysti kritiikki täytyy aina osata ottaa oikealla tavalla vastaan ja kritiikin täytyy olla oikeasti kehittävää ja perusteltua, jotta se antaa tekijälle mahdollisuuden kehittyä. Siksi on hienoa, jos vaan jotenkin saa tekstinsä luettavaksi täysin tuntemattomalle ulkopuoliselle ja asiantuntevalle taholle. Tällöin siitä saa varmasti kaikkein realistisimman arvion.

Mutta netti ja foorumit ovat silti oiva tapa saada tekstinsä esille ja muiden luettavaksi. Sen tärkeyttä ei voi mitenkään kiistää. Mutta silti olisin aina vähän varovainen, jos lähtee peilaamaan osaamistaan ja tasoaan nettituttujen tai tuntemattomien kommenttien varaan. Valitettava fakta on kuitenkin se, että itsensä läpi lyöminen luovalla alalla on todella vaikeaa.

Mulla ei ole latausmääristä kyllä mitään hajua, olen sen verran huono tietokoneiden kanssa että tota tilastopuolta seurasi joku muu. Voin sen kyllä selvittää, jos vaan muistan...

Ja Dyn on toki oikeassa, lehden kanssa pitää tiedostaa että aikaa siihen saa menemään ja siksi olisi hyvä, jos alusta lähtien on porukka tekemässä ja porukassa on selvä työnjako, josta myös pidetään kiinni. Ei sitä työmäärää kannata liioitella, mutta ei vähätelläkään - kyllä siinä hommaa riittää, varsinkin jos yksin tekee. Anne Leinonen tosin hoiti kahta pientä lasta, kirjoitti tukun romaaneja, kävi päivätyössä, teki useampaa vastuuhommaa eri järjestöissä (ja varmaan unohdinkin jotain) ja ehti silti tehdä Usvaa, mutta me kaikki ei pystytä ihan samaan. :)

Antologioista sen verran, että URS-juttuihinhan voi pyrkiä mukaan ihan seuraamalla ursfiktio.wordpress.com-blogia, sieltä löytyy ajantasaiset kirjoituskutsut yhteystietoineen. Osuuskumman asioista en hirmuisen tarkkaan tiedä, kun en ole jäsen, mutta ymmärtääkseni Ursula on ainoa Osuuskumman julkaisu, johon voi lähettää ulkopuolisena tekstejä. Antologioissa mun käsittääkseni julkaistaan vain jäsenten novelleja - mikä on ihan ymmärrettävää, koska kyseessä tosiaan on kirjailijoiden perustama osuuskunta, jonka tarkoituskin on julkaista jäsentensä tuotantoa (ja jäsenillä on siinä ihan merkittävästi omaa rahaa kiinni).

Jos yhden "setä neuvoo"-tyyppisen ohjeen saan vielä antaa, niin se on tämä: Oleellista on, niin lehdenteossa kuin kaikessa muussakin, että informaatio kulkee. Ei ole mikään häpeä, jos elämässä tulee sellainen tilanne ettei jotain lupaamaansa ehdikään tehdä, ajallaan tai ollenkaan. Kaikilla on kuitenkin myös muuta elämää - käydään töissä, opiskellaan, monella on perhettäkin - ja odottamattomia juttuja voi tapahtua. Siitä ei kukaan päätoimittaja suutu, jos pistää sähköpostia että "sori, nyt en pysty tekemään tätä, voitko antaa homman jollekin muulle". Sen sijaan jos antaa vain deadlinen mennä ohi sanomatta mitään eikä senkään jälkeen vastaa yhteydenottoihin, koko homma hajoaa helposti käsiin ja sitten on muu porukka jo ihan syystäkin vihainen.

Jälkimmäinen on mun ymmärtääkseni fandomissa se yleisempi tapa hoitaa asiat, mulle sitä ei käynyt kuin pari kertaa mutta juttujen perusteella se on aika yleistä. On se sitten hienoa koittaa naapurien ja sukulaisten kautta selvittää, että onko toi yks tyyppi edes hengissä kun fb:ssä sitä ei näy, ei vastaa sähköposteihin eikä edes puhelimeen, ja lopulta kun poliisin kanssa mennään ovesta läpi, niin sankari löytyy ihan täysissä ruumiin ja sielun voimissa pelaamasta Skyrimiä.

Täydennettäköön edellistä vielä, että informaation pitää kulkea myös toiseen suuntaan, eli jos lehti viivästyy syystä tai toisesta niin siitä on sitten ilmoitettava lukijoille ja varsinkin kirjoittajille, jotka odottavat että tekstinsä tulee julki. Kultakuoriaisen kanssa tästä loppua kohti vähän on lipsuttu, ja siitä olen vilpittömästi pahoillani - mutta jos näkösällä on joku, jonka teksti on siihen seiskanumeroon tulossa, niin lehti kyllä julkaistaan lähiaikoina. En uskalla luvata tarkkaa aikaa, kun en lehteä enää itse tee eli en yksinkertaisesti tiedä tarkkaan, mutta viimeistään tammikuussa kai pitäisi tapahtua.

Hei, kokosin blogiini spefinovellien julkaisupaikkoja Suomessa. Vaikka pari verkkolehteä onkin lopettanut, tilanne näyttää hyvältä siinä mielessä, että viime vuonnakin julkaistiin 373 spefiksi laskettavaa novellia.

Itse kehottaisin pysymään valppaana antologiaprojektien kirjoituskutsujen suhteen. Esimerkiksi nyt haetaan kirjoittajia Stepanin koodeksi 2 -kokoelmaan.

Olin just tulossa linkittämään tuota, Hehku :D

Usva on taas mukana julkaisukentällä, haussa on nyt 30.9 mennessä spefinovelleja, aihe vapaa:

usvazine.wordpress.com/2014/06/18/usva-etsii-teksteja/

Vähän ikävä deadline sikäli, että Portin tulokset ei taida olla tossa vaiheessa tullu vielä, joten ei voi Porttiin nakattuja tekstejä oikein tarjota tonne. :/

tiarAnon kirjoitti: Vähän ikävä deadline sikäli, että Portin tulokset ei taida olla tossa vaiheessa tullu vielä, joten ei voi Porttiin nakattuja tekstejä oikein tarjota tonne. :/

Totta, piru vie. En tullut ajatelleeksikaan: lähetin Usvaan nipun novelleja tarjolle, ja samat tekstit ovat lähdössä Portti-skabaan. No, tuskin pärjään niin hyvin, että tästä mitään ongelmaa aiheutuisi.

Aiemminkin mainitusta Ursulasta sen verran, että siihen tosiaan saa tarjota novelleja. Spekulatiivista romantiikkaa. Molemmat sanat ovat tärkeitä. Joskus on teemanumeroita, joskus otetaan laajemmalti, mutta aina voi tarjota.
Suosittelen ehdottamaan vetävää ja nimenomaan juonellista romanttista spefiä. Ursulan perusidea on kasata kokoon konstailemattomia, mutta kuitenkin laadukkaita tarinoita, ei mitään "vaikeaa taidekirjallisuutta".

Osoitteena ursula@osuuskumma.fi
Seuraavan numeron kalmanlinja maaliskuun lopussa, mutta tätä voi pitää ihan avoimena kirjoituskutsuna. Ursula ilmestyy kahdesti vuodessa.