Esikoisteoksen julkaiseminen

Suomen tieteis- ja fantasiakirjoittajien arvostelupalvelusta mä voin ainakin sanoa hyvää, asiantuntevaa ja hyödyllistä palautetta saa takuuvarmasti. Arvostelijat tosiaan ihan alan huippuja tässä maassa.

Nunia kirjoitti: Kannattaa kokeilla ammattitaitoista esilukijaa, jos sellaisen onnistuu jostain haaviinsa saamaan. Arvostelupalvelutkin voi olla suotuisia, vaikka itse en saanut sieltä ihan sellaista palautetta kuin toivoin. Lähetin vuosia sitten eeppistä fantasiaa ja palautteesta puolet oli selitystä mytologioihin ja viittauksiin, joita olin käyttänyt. Kivaa, että arvostelija innoistui siitä, mutta olisin toivonut kritiikkiä, en itsestäänselvyyksien jäsentelyä.

Juuri tämän takia en ole koskaan käyttänyt arvostelupalveluja. Ainoastaan yhdelle mukavalle kustantamolle olen lähetellyt tekstejäni sitä varten, että sieltä olen saanut joka kerta mukavan mittaisen palautteen tekstistäni, mutta en ikinä maksaisi kenellekään siitä, että lukisi tekstini ja laatisi siitä jonkin monen sivun mittaisen arvostelun. Se on niin kallista ja pohjimmiltaan hirveää riskipeliä. Tekstini ovat aina niin pitkiä, että se hinta kolahtaisi jonnekin noin 200 euron luokkaan ja sitten kun sitä ei voi etukäteen koskaan tarkkaan tietää, että millaista palautetta sieltä tulee... Onko siitä loppujen lopuksi hyötyä? Lisäksi kirjoitan lähinnä nuortenkirjallisuutta, joten aikuisen lukijan palaute ei kerro ihan niin kamalan paljoa... Aikuinen kuin lukee nuortenkirjallisuuttakin ihan eri tavalla.

Mitä siihen kääntämiseen ja ulkomaille lähettämiseen tulee... Se kuulostaa hirvittävän kalliilta. Ensinkin se kääntäminen tulee maksamaan varmasti mansikoita, sitten vielä tulostus- ja postituskulut... Oletko ajatellut e-kirjaa? En tiedä kuinka helppoa sellaista on saada aikaiseksi, mutta voisihan sitä kokeilla. Ja sitten on erilaiset puolikustannesopimukset. Niihinkin menee monta tonnia (minulle tarjotut puolikustannesopimukset ovat olleet siellä 2000-3000 euron luokkaa), mutta toisaalta jos kirjaa saa myytyä, saat siitä myös enemmän tuloja itsellesi, kuin jos kyseessä olisi täyskustanne.

Lisäksi kirjoitan lähinnä nuortenkirjallisuutta, joten aikuisen lukijan palaute ei kerro ihan niin kamalan paljoa... Aikuinen kuin lukee nuortenkirjallisuuttakin ihan eri tavalla.

Aikuiset ne kirjat lukevat kustantamoissakin.

Luinwen kirjoitti: Oletko ajatellut e-kirjaa? En tiedä kuinka helppoa sellaista on saada aikaiseksi, mutta voisihan sitä kokeilla.

Eikö Elisalla ole jonkinlainen e-kirjamahdollisuus? Olen vilkaissut sivuja, en perehtynyt, mutta se voisi olla oikeasti hyvä keino saada kirja julki. Täälläkin on muistaakseni puhuttu, että tablettikirjat olisivat tulevaisuutta.

Käsitykseni mukaan Elisalla on Suomen suurin e-kirjojen kirjasto ja heillä on mahdollisuus julkaista oma kirja, käsittääkseni hyvin pienellä, jos minkäänlaisella, maksulla. Itse voi asettaa hinnan ja katsoa kuinka rahaa tulvii ovista ja ikkunoista.

No, ehkä Jenkeissä tämä olisi mahdollista, Hugh Howey teki sen, mutta kyllä Suomessakin siitä muutamat maitorahat voi saada. Tablettikirja saattaa olla tulevaisuus, muttei vielä Suomessa. Vuosittain on ollut pientä kasvua, mutta itse asiassa viime vuonna oli jopa pieni notkahdus alaspäin. Amerikoissa ja Briteissä e-kirjojen myynti taisi olla jo noin 20% myydistä kirjoista.

Siltikin, e-kirja ei olisi yhtään hullumpi vaihtoehto. Ei, yleisö ei ole varmastikaan mikään huikea, mutta et menetä mitään ja saat ainakin jonkin verran lukijoita.

Itse kehotan kirjoittajia ensimmäisen teoksensa kanssa malttiin. Ymmärrän hyvin että oma tuotos polttelee käsissä ja on tunne siitä että se pitää saada kansiin & kansalle. Hätäilyyn ei kuitenkaan kannata sortua vaan miettiä tarkkaan mitä tahtoo tehdä.

Mikäli käsikirjoitukselle ei aukea kustantajien ovet on kirjoittajalla edessään joukko vaihtoehtoja:

Ensimmäinen näistä on pakollinen mietintä: miksei kustantajat halunneet tekstiä? Onko teksti vielä uudelleenkirjoituksen tarpeessa? Onko koko kirjoittaminen vielä tarpeeksi hyvällä tolalla?

Kun tähän kysymykseen on vastannut itselleen voi alkaa miettiä vaihtoehtoja. "Uutta matoa koukkuun"-eli uusien kustantajien etsintä voi puuduttaa varsinkin jos teoksesta koituvat tulostus ja lähetyskustannukset alkavat kertyä. Odottelun kanssa vaan täytyy elää ja keskittyä seuraavaan projektiin odottaessa.

Palvelukustanteet/puolikustannesopimukset saavat minun niskakarvani nousemaan pystyyn. Monet kustannuspaketit tuntuvat kovin kalliilta siihen nähden mitä he tarjoavat: taittoa ja kannen tekoa. (Sillä ainakaan minä en ole törmännyt palvelukustanteisiin, jotka oikeasti editoisivatkin tekstiä) Harvat palvelukustanteet tuntuvat tarjoavan mitään todellisia myyntikanavia kirjalle.(Kyllä, monet mainostavat kustantajan nettikauppaa, mutta ikäväkseni epäilen moisten myyntitehokkuutta) Ja jos kirjan myyminen jää kuitenkin kirjoittajan harteille, miksi ottaa väliin välikättä, josta tulee aikamoiset ylimääräiset menot.

Pienten painosten ongelmana on suhteellisen korkeat painokustannukset suhteessa kirjojen kappalemäärään. Ja kun välikäsiä kertyy kirjalle, kasvaa kirjan hinta jatkuvasti. Tästä päädytään helposti tilanteeseen jossa Akateemisen hyllystä löytyvä yksittäinen pienkustannekappale on hinnoiteltu 30+e tuntumaan. (Jos siis ylipäätänsä onnistuu saamaan kirjan myyntiin)

Mistä tullaan kirjan myyntiin: pienkustanteiden myynti on aika kovaa hommaa. Se vie paitsi aikaa myös energiaa ja se on aina pois luovan prosessin toisesta päästä. Itsellä on mielikuva, että valtaosa omakustanteista ovat tappiollisia, jopa ottamatta huomioon lainkaan kirjailijan/myyjän palkkaa.

Ja tämä on vaihe jossa huomaan kirjoittaneeni kymmenen minuuttia ohi varsinaisen aiheen...

StaCa kirjoitti: Aikuiset ne kirjat lukevat kustantamoissakin.

Eeeei välttämättä. :3 Yhteen kustantamoon kun olen lähetellyt nuortenkirjaani, niin siellä se on annettu erikseen aikuiselle ja nuorelle lukijalle, jotta kummankin näkökulma tulisi esille. Kaikki kustantamot eivät varmastikaan ole ihan näin tarkkoja, mutta on turha sanoa, että yksikään kustantamo ei tekisi näin.

Dragan kirjoitti: Ensimmäinen näistä on pakollinen mietintä: miksei kustantajat halunneet tekstiä? Onko teksti vielä uudelleenkirjoituksen tarpeessa? Onko koko kirjoittaminen vielä tarpeeksi hyvällä tolalla?

Varsinkin jos jo kustantajalta itseltään on tullut kommenttia tai parannusehdotuksia. Jos sen sijaan hylkäys on pelkkä "ei sovi kustannusohjelmaan", niin silloin käsikirjoituksessa ei välttämättä ole ongelmaa. Se nyt vain ei sopinut kustannusohjelmaan.

Dragan kirjoitti: Palvelukustanteet/puolikustannesopimukset saavat minun niskakarvani nousemaan pystyyn. Monet kustannuspaketit tuntuvat kovin kalliilta siihen nähden mitä he tarjoavat: taittoa ja kannen tekoa. (Sillä ainakaan minä en ole törmännyt palvelukustanteisiin, jotka oikeasti editoisivatkin tekstiä) Harvat palvelukustanteet tuntuvat tarjoavan mitään todellisia myyntikanavia kirjalle.(Kyllä, monet mainostavat kustantajan nettikauppaa, mutta ikäväkseni epäilen moisten myyntitehokkuutta) Ja jos kirjan myyminen jää kuitenkin kirjoittajan harteille, miksi ottaa väliin välikättä, josta tulee aikamoiset ylimääräiset menot.

Puolikustannesopimuksiakin on erilaisia. On sellaisia, joissa kirjoittaja itse saa tehdä kaiken työn ja maksaa kaikki kulut, ja sitten on sellaisia, joissa kustantaja maksaa osan kuluista ja voi myös auttaa vähäsen kirjan markkinoinnissa ja muussa.

Ähm, voisin vaikka kaivaa sähköpostista yhden puolikustannetarjouksen, joka minulle aikoinaan annettiin...

***


Kustannussopimus (ensiosto) sisältää seuraavat palvelut:

1) Kirjan kustantaja
- hoitaa kirjan suunnittelun, toteuttamisen ja julkaisemisen
- järjestää ISBN-numeron ja EAN-koodin
- määrittelee kirjan suositushinnan
- toimittaa lakisääteiset vapaakappaleet Kansalliskirjastoon
- takaa teoksen saatavuuden vähintään 5 vuoden ajan sopimuksen allekirjoittamisesta.

2) Kustantaja markkinoi teosta seuraavin toimenpitein:
- kirjaa toimitetaan Kirjavälitys Oy:lle kirjastojen, kirja- ja nettikirjakauppojen tilattavaksi
- kirja toimitetaan myös BTJ Finland Oy:lle kirjastojen tilattavaksi
- kirjaa lähetetään median arvosteltavaksi tekijän oman valinnan mukaisesti (5 kpl)
- kirjasta tehdään esitteitä kirjoittajan käyttöön (A4 tai postikortti n. 50 kpl)
- jos tekijä haluaa kirjasta tehdään sähköinen esite, jota lähetetään tekijän antamiin sähköpostiosoitteisiin
- kirja on esillä ja tilattavissa kustantajan internet-sivuilla

3) Ensioston jälkeen tekijä saa kirjaostoistaan 50 % alennuksen suositushinnasta.

4) Tekijälle maksetaan ensioston jälkeen myydyistä kirjoista 20 % tekijänpalkkio.
Tekijänpalkkio lasketaan kustantajan saamasta arvonlisäverottomasta myyntihinnasta.
Kirjoittaja voi seurata kirjansa tapahtumia kirjatilillä.
Palkkio maksetaan kuukausittain, kun tilin saldo ylittää 50,00 euroa.

Lisäksi tarjoamme maksullisena lisäpalveluna:
- kustantajan käsikirjoituksesta tekemän kirjallisen arvion
- tekstin kielenhuollon
- tekijälle tulevien kirjojen valmistamisen kovakantisena lisäpalveluna (+8 euroa/kirja)
- kirjan julkaisemisen e-kirjana. Tekijänpalkkio e-kirjalle on 50 %.

***

Tässäkin siis kirjoittaja itse saa tehdä töitä oman kirjansa markkinointiin, mutta markkinointityötä nyt saa tehdä muutenkin, vaikka kirjan saisi julkaistua kokokustanteena. Mutta siis hirvittävän kalliitahan nämä ovat. Tämä paketti oli sieltä kalleimmasta päästä, kun kustantaja auttaa noinkin paljon kirjan julkaisutyössä. Painomäärästä riippuen hinnat oli jotain n. 4600-5500 euroa.

"Lisäksi tarjoamme maksullisena lisäpalveluna" kohteen alla on oikeastaan eniten aikaavievät kohteet. (Toki taitto peruspalveluissakin, mutta siltä nyt ei voi välttyä)

Mutta juuh, tuollaisen 5000e hinnan kattamiseen täytyy myydä yli tuhat kirjaa päästäkseen edes nollatulokseen. (Edellyttäen että pitää henkilökohtaisen katteen hyvin korkeana, mikä aina ei ole mahdollista) Tuhat kirjaa on suhteellisesti tosi paljon, jos kirjailijalla ei ole mitään aikaisempaa mediavoimaa. Kirjoihin myös ilmestyy aika monta piilevää kustannusta siinä vaiheessa kun niitä myy esim. kirjan lähettämisestä koituvat kustannukset siirtyvät joko kirjan hintaan vaikeuttaen myyntiä tai syövät katetta.

Ihan uteliaisuudesta, kuinka monta kirjaa (n.200 sivuista ja pehmeäkantista) saisi tuolla 5000e ostettua tuolta painolta?

Tärkeää on myös huomata, että puolikustannussopimukset eivät ole kustannussopimuksia vaan sopimuksia painotöistä.(Vaikka sellaiseksi niitä voidaankin markkinoida) Asiasta lisää: Kirjailijaliitto - Kustannussopimus

Mutta tarkoitukseni ei ole lannistuttaa ketään julkaisuajatuksien parissa. Ainoastaan miettimään tarkasti omaa projektiaan. En myöskään usko että kaikille rahan ansaitseminen on tärkeässä roolissa julkaisemisessa. Ihan yhtä hyväksyttävää on julkaista harrastuksena ja omaksi iloksi.

varsinkin jos teoksesta koituvat tulostus ja lähetyskustannukset alkavat kertyä.

Puutun nyt vain tähän yksityiskohtaan :)
Aika harva nykyään vaatii kässäreitä paperisina. Sähköposti on helppo... mutta tokikin helppo myös sivuuttaa. En kai itse ole lähettänyt paperia kuin Karistolle ja Tammelle.

Pienten painosten ongelmana on suhteellisen korkeat painokustannukset suhteessa kirjojen kappalemäärään. Ja kun välikäsiä kertyy kirjalle, kasvaa kirjan hinta jatkuvasti. Tästä päädytään helposti tilanteeseen jossa Akateemisen hyllystä löytyvä yksittäinen pienkustannekappale on hinnoiteltu 30+e tuntumaan. (Jos siis ylipäätänsä onnistuu saamaan kirjan myyntiin)

Nykyään digipainaminen ei ole mitenkään sietämättömän kallista hommaa, ja sillä saa pieniäkin eriä. Etenkin jos ei tahdo ehdottomasti kovakantista. Eli jos haluaa tehdä painetun kirjan, on vain parempi etsiä joku taittamaan ja tekemään kannen (tai opetella itse), ja ottaa itse yhteyttä painotaloihin. Siinä voi helposti ainakin puolittaa tuon 5000 € palvelukustannehinnan.

Heräs mieleen, että onko kellään tietoa tosta ekirja versus kirja asetelmasta, onko ne kuinka toisensa pois sulkevia? Perinteiset kustantamot tuskin sallii, että sen kustantamia kirjoja kirjailijan toimesta tarjotaan esim. juuri Elisan kirjakauppaan? Mutta miten toistepäin, sulkeeko kirjan julkaiseminen Elisan kaupassa ovet perinteisiltä kustantamoilta eli salliiko Elisa sitten mahdollista julkaisua enää muualla, muussa formaatissa?

Tää ei nyt ihan vastaa kysymykseesi (koska en tiedä vastausta), mutta jos kirja myy riittävästi e-kirjana, niin eiköhän sille kustantaja ala löytyä e-kirjana julkaisusta huolimatta. (eikös Hugh Howeyn Siilolle ja Fifty Shades of Graeylle käynyt juuri näin?)

Kustannussopimus ei välttämättä koske kuin yhtä muotoa: painettua tai e-kirjaa. Eli jos sopimus tehdään vain painetusta, niin kirjailijalla on oikeus julkaista se toisessa muodossa muuta kautta. Ellei sitä erikseen kielletä.

Elisassa julkaistut omakustanteet ovat omakustanteita. Elisa on kauppa. Ei sillä ole teksteihin mitään muuta kuin jakeluoikeus.

StaCa kirjoitti: Kustannussopimus ei välttämättä koske kuin yhtä muotoa: painettua tai e-kirjaa. Eli jos sopimus tehdään vain painetusta, niin kirjailijalla on oikeus julkaista se toisessa muodossa muuta kautta. Ellei sitä erikseen kielletä.

Elisassa julkaistut omakustanteet ovat omakustanteita. Elisa on kauppa. Ei sillä ole teksteihin mitään muuta kuin jakeluoikeus.

Itsekin olen näin ymmärtänyt, mutta teoreettisesti spekuloiden; Jos laitan tuntemattomana kirjailijan irvikuvana esikoisteokseni jakoon elisan e-kirjapalvelun kautta käypään hintaan, eli sanotaan nyt vaikka 10 eur... niin onko kornia odottaa, että painotalo ottaisi sen ohjelmaansa, jos he kuitenkin tarvitsevat kirjasta 20 eur, jotta katetaan peruskuluja?

Eli, olisiko aiheellista odottaa, että e-kirja ainakin vaikeuttaa kustannussopimiuksen syntymistä, koska samaa teosta saa halvemmalla muualta, vaikkakin toisessa formaatissa?


Niin paljon mielenkiintoisia kysymyksiä... tästäpä alkaa hahmottua jotain jännää!

Dragan kirjoitti: Mutta juuh, tuollaisen 5000e hinnan kattamiseen täytyy myydä yli tuhat kirjaa päästäkseen edes nollatulokseen. (Edellyttäen että pitää henkilökohtaisen katteen hyvin korkeana, mikä aina ei ole mahdollista) Tuhat kirjaa on suhteellisesti tosi paljon, jos kirjailijalla ei ole mitään aikaisempaa mediavoimaa. Kirjoihin myös ilmestyy aika monta piilevää kustannusta siinä vaiheessa kun niitä myy esim. kirjan lähettämisestä koituvat kustannukset siirtyvät joko kirjan hintaan vaikeuttaen myyntiä tai syövät katetta.

Ihan uteliaisuudesta, kuinka monta kirjaa (n.200 sivuista ja pehmeäkantista) saisi tuolla 5000e ostettua tuolta painolta?

Joo no, en missään vaiheessa väittänytkään, että puolikustanteella voisi miljonääriksi nousta. :3

Minulle oli siis henkilökohtaisesti tarjottu tällaisia hintoja. Joku toinen olisi voinut saada edullisemmankin tarjouksen (koska omassa kässärissäni sivumäärä oli tuollainen vähän runsas...).

***

Tarjoamme palvelukustannussopimusta seuraavin edellytyksin:

Kirja: Kuukristallin vartijat
Laajuus: 600 sivua. Koko: A5
Kuvien määrä: 0. Värisivuja: 0
Sidosasu: nid. pehmeäkantinen+lakka
Ensioston hinta-arviot:
- 120 kpl 4676,00 e (38,97 e/kirja)
- 150 kpl 5021,00 e (33,48 e/kirja)
- 200 kpl 5596,00 e (27,99 e/kirja)

Lisäksi tekijä saa veloituksetta 5 tekijänkappaletta.

Kirjan suositushinta: 42 euroa (kirjakauppahinta)

Hinnat sisältävät arvonlisäveron 10 %.

Tarjoamme teoksen julkaisemisen myös e-kirjana yhtä aikaa painetun kirjan kanssa hintaan 200 euroa (myöhemmin 300 euroa).

Jos haluat julkaista kirjasi nyt yksinomaan e-kirjana, veloitamme siitä 700 euroa +5 euroa/kuva.
Mikäli myöhemmin päätät julkaista e-kirjasi myös painettuna kirjana, hyvitämme sen ensioston hinnasta 400 euroa.

Ihan käsittämättömiä nuo palvelukustanteiden hinnat. Jos suositushinta pehmeäkantisella on 42€, niin kuka sellaiseen lähtee mukaan?

Oscar Playall kirjoitti: Itsekin olen näin ymmärtänyt, mutta teoreettisesti spekuloiden; Jos laitan tuntemattomana kirjailijan irvikuvana esikoisteokseni jakoon elisan e-kirjapalvelun kautta käypään hintaan, eli sanotaan nyt vaikka 10 eur... niin onko kornia odottaa, että painotalo ottaisi sen ohjelmaansa, jos he kuitenkin tarvitsevat kirjasta 20 eur, jotta katetaan peruskuluja?

Eli, olisiko aiheellista odottaa, että e-kirja ainakin vaikeuttaa kustannussopimiuksen syntymistä, koska samaa teosta saa halvemmalla muualta, vaikkakin toisessa formaatissa?

Jos oletetaan, että jokin kustantamo haluaisi kirjan ohjelmaansa, niin he tuskin tahtovat, että samaa teosta on muualla liikkeellä kustannustoimittamattomana versiona.
Eli suomeksi: vähintäänkin he olettavat, että omakustanne-e-kirjat vedetään pois jakelusta. Sitten kirja kustannustoimitetaan ja siitä tehdään kustantajan kanssa sopimus. Hyvin todennäköisesti sekä painetusta että sähköisestä kirjasta. Aika vähän on painettuja kirjoja kustantavia kustantamoja nykyään, jotka eivät haluaisi saman tien sähkökirjan oikeuksia.

Sähkökirjan tekeminen nimittäin ei ole hirvittävän suuri lisätyö verrattuna kaikkeen siihen energiaan, mitä kirjaan muutenkin käytetään. Kirja pitää valita ohjelmaan, kustannustoimittaa useamman kierroksen verran, teettää kansi ja kansitaitto, taittaa painettu versio, oikolukea, markkinoida, ...
Tämän kaiken rinnalla e-kirjan kääntämiseen menee asiansa osaavalta ihmiseltä vajaan työpäivän verran. (Jos kyseessä on ihan tavallinen kirja, ei vaikeasti tehtäviä asetuksia tai kuvia tai muuta erikoista.) Ja kun e-kirja on kertaalleen tehty, siinä ei enää ole paino- tai varastointikuluja. Useimmat kustantajat siis haluavat tehdä sopparin molemmista formaateista.

Oscar Playall kirjoitti:

StaCa kirjoitti: Kustannussopimus ei välttämättä koske kuin yhtä muotoa: painettua tai e-kirjaa. Eli jos sopimus tehdään vain painetusta, niin kirjailijalla on oikeus julkaista se toisessa muodossa muuta kautta. Ellei sitä erikseen kielletä.

Elisassa julkaistut omakustanteet ovat omakustanteita. Elisa on kauppa. Ei sillä ole teksteihin mitään muuta kuin jakeluoikeus.

Itsekin olen näin ymmärtänyt, mutta teoreettisesti spekuloiden; Jos laitan tuntemattomana kirjailijan irvikuvana esikoisteokseni jakoon elisan e-kirjapalvelun kautta käypään hintaan, eli sanotaan nyt vaikka 10 eur... niin onko kornia odottaa, että painotalo ottaisi sen ohjelmaansa, jos he kuitenkin tarvitsevat kirjasta 20 eur, jotta katetaan peruskuluja?

Eli, olisiko aiheellista odottaa, että e-kirja ainakin vaikeuttaa kustannussopimiuksen syntymistä, koska samaa teosta saa halvemmalla muualta, vaikkakin toisessa formaatissa?

Näin sen voisi kuvitella. Ennen tietysti kustannussopimukset ovat vain koskeneet paperiversioita ja esimerkiksi kustantamo, jolla itse olen julkaisee oman merkkinsä alla sähköisesti paljon teoksia, joiden paperiversiot on kustantanut muu kustantamo. Siis jo aikaa ennen e-kirjoja. Mutta nykyään varmasti sopimukset pääsääntöisesti sisältävät paperisen ja e-version, joten en tiedä miten suhtaudutaan, jos se on jo aikaisemmin ollut esim. Elisa kirjassa myynnissä.

Jos kustannussopimusta ei tahdo tulla niin suosittelen teoksen pukkaamista Elisan kautta läpi. Tiedän, että eräs kirjailija laittoi tuonne "kirjoita itse"-osioon oman kirjansa myyntiin hintaan 2.90 e ja hän saa 1.20 e jokaisesta myydystä kirjasta. Myyntimäärät eivät kyllä vielä ole suuria, mutta varmasti tulevaisuus siellä puolella tulee olemaan. Eikä se varmasti ole tulevia teoksia silmällä pitäen huono, jos pystyy sanomaan, että oma aiempi kirja myi sähköisenä hyvin. Elisan myydyimmät-lista päivittyy käsittääkseni lähes reaaliaikaisesti, joten sieltä on mielenkiintoista seurata miten oma teos pärjää, jos se sinne nousee. Oma e-sarjakuvani oli reilun kuukauden verran myydyin sarjakuva siellä, kunnes Fingerpori veti taas vappuna ohi.

Nuo poulikustannesopimukset olivat ihan uusia itselleni. Henkilökohtaisesti jättäisin kyllä tuollaiset väliin noilla hinnoilla ja ehdoilla. Ennemmin omakustannetta kehiin. Pienellä myynti- ja promoamisvaivalla tulos olisi varmasti sama.

Kohta mennyt kolme kuukautta siitä, kun lähetin käsikirjoituksen kymmeneen paikkaan. Yhdestäkään ei ole kuulunut mitään. Ei yhtään mitään. Onko vielä toivoa jäljellä vai tarkoittaako tämä nyt sitä, että a) kässäri on ollut niin huono, että se on ohitettu vitsinä, b) kenenkään sähköposti ei toimi, c) kukaan ei lue sähköpostejaan, d) se on hautautunut tuhannen muun käsikirjoituksen alle, e) poistettu vahingossa?

Tässä kolmen kuukauden aikana olen kirjoittanut 1,5 uutta käsikirjoitusta. Olen kohta kirjoittanut lähettämänikin uudelleen (nyt se tietysti on parempi, mutta perusideahan ei ole muuttunut). Vielä olisi 2 - 4 paikkaa, joita en ole ahdistellut.

Miten kannattaa toimia, kun toinen käsikirjoitus koelukijoiden mukaan on ensimmäistä parempi, mutta se on tavallaan irrallinen jatko-osa ensimmäiselle? Kannattaisiko lähettää kässärit kimpassa, erikseen vai vain ensimmäistä osaa ja toivoa, että joku haksahtaisi vahingossa ottamaan sen? Vai pitäisikö liittää ne yhdeksi nipuksi? Tekstiä on 220 ja 230 sivua, joten yhdessäkään ne eivät olisi mikään tiiliskivi. Suurin ongelma on ehkä siinä, että ensimmäinen käsis on K12 ja toinen luultavasti K15.

Turhauttaa vähän, kun ei ole tullut ainuttakaan kieltävääkään vastausta. Silloin sentään tietäisin, että kässäri on mennyt perille ja joku olisi jaksanut copy-pasteta "ei kiitos" -tekstin. Totta kai osalla taloista kuluu vähintään 6 kk huomata, että postia on tullut, mutta jotenkin oletin, että ne "EI!" -vastaukset tulisivat nopeammin ja sitten voisi vähän jännittää loppuja.

Hylsyt tulevat kun tulevat. Mun kässäreiden kohdalla on kestänyt kaikkea parista viikosta vuoteen.

Kolmen kuukauden jälkeen on kaksi mahdollisuutta:
1) sitä ei huolita, mutta kukaan ei ole vielä saanut aikaiseksi lähettää vastausta.
2) se on ehkä-listalla, jolloin voi vielä olla mahdollisuuksia... ainakin lausunnolliseen hylsyyn.

Miten kannattaa toimia, kun toinen käsikirjoitus koelukijoiden mukaan on ensimmäistä parempi, mutta se on tavallaan irrallinen jatko-osa ensimmäiselle?

Minä kirjoittaisin sen ekan uusiksi niin, että se olisi yhtä hyvä kuin jatko, ja lähettäisin molemmat.

StaCa kirjoitti: Hylsyt tulevat kun tulevat. Mun kässäreiden kohdalla on kestänyt kaikkea parista viikosta vuoteen.

Kolmen kuukauden jälkeen on kaksi mahdollisuutta:
1) sitä ei huolita, mutta kukaan ei ole vielä saanut aikaiseksi lähettää vastausta.
2) se on ehkä-listalla, jolloin voi vielä olla mahdollisuuksia... ainakin lausunnolliseen hylsyyn.

Olenkin kritisoinut jo muutamaan otteeseen, että vuosi on naurettavan pitkä aika. Itselläni on teksti ollut sisällä jo 7 kuukautta ja lähinnä enää jaksaa laimeasti huvittaa, että mikä siellä oikeasti mättää. Jos sinä itse... kuka teistä tahansa toimisi vastaavassa komiteassa, niin montako kässäriä luulisit ennättäväsi yhden työpäivän aikana? Eihän tuota matskuu voi tulla niin, etteikö siitä selviäisi... eihän?

Pari kommenttia:

Aika monet kustantamot ilmoittavat jonkin aikahaarukan, jossa lähetettyihin käsikirjoituksiin reagoidaan, tyyliin 6-8 kuukaudessa. Kun se on kulunut, kannattaa lähestyä sähköpostitse ja kysyä mitä käsikselle kuuluu. Olen itse tehnyt näin ja saanut (kieltävän) vastauksen nopeasti.

Noihin palvelukustantamoihin ei kyllä kannata haksahtaa! Edellä olleessa Luinwenin saamassa soppariehdotuksessahan oli mukana asioita, joita painon (ei kustantajan) on tehtävä lakisääteisestikin, kuten vapaakappaleiden lähettäminen Kansalliskirjastoon. Ja juttuja jotka hoituvat yhdellä spostilla/puhelulla kuten ISBN-numeron hankkiminen. Hulluinta että kyse on vain ylikallis kirjan painamista, ulkoasua ja jonkinasteista markkinointia koskeva sopimus, johon voi erikseen maksamalla saada ominaisuuksia, joista kannattaisi oikeasti maksaa, eli editointia (olettaen siis että editointi on ammattimaista).
Nuo BTJ- ja Kirjavälitys-jutut taitavat olla pelkkää kukkua. En usko että palvelukustanteita oikeasti saisi niiden kautta leviämään jotain satunnaista yksittäiskappaletta enempää.

Näissä sopimuksissa kirjoilla taitaa olla aika isot painokset, mikä selittänee hintaa. Sanoisin että omakustanteena kannattaa ottaa ehkä 100 kappaleen painos kirjastaan. Mulla on muistikuva, että sen kokoisen painoksen ottaminen olisi muutamia vuosia sitten maksanut ehkä 700 euroa, nykyään luultavasti jopa vähemmän. Taitosta ja kannesta voi lisäksi joutua maksamaan ammattilaiselle jotain, mutta nämä eivät ole kovin vaikeita hommia opetella itsekin. Ja kaveriapuakin voi löytyä.

Isoin ongelma on siinä, että ammattikirjoittajankaan teksti ei yleensä ole sinällään julkaisuvalmista, vaan tarvitsee jonkinlaista editointia. Siitä kannattaa olla valmis maksamaankin.