Apua vailla...

En tiedä kuinka aktiivista porukka täällä nykyään on. Ajattelin kuitenkin kysyä erästä asiaa... 

Olen aikoinani kirjoittanut jonkin verran runoja, sekä jokusen lyhyen pätkän jotka koskevat lähinnä omia ajatuksiani ja tunteitani.
Nyt olen kuitenkin jo usean vuoden verran pyöritellyt päässäni ajatusta pidemmästä tarinasta. Jostain jossa on oikea alku ja loppu.

Ideoita kyllä on. Se ei suinkaan ole ongelma. Taitaa olla ennemminkin haittana. En nimittäin ole kyennyt karsimaan riittävästi ideoitani pois. Tahtoisin saada kaiken samaan nippuun ja lopputulos on karmea sekasotku. Kun yrittää saada vampyyrit ja merenneidot samaan pakettiin keijujen ja haltioiden kanssa niin, ettei koko homma kuulosta jo entuudestaan tehdyltä olen aivan hukassa. 
Toisena asiana pohdin vääjäämättä sitä, mitä voin kirjoittaa. Onko tekstini liian lapsellista. 
Saan yleensä aikaiseksi vain liikaa kysymyksiä ilman vastauksia. En osaa alkaa kirjoittamaan, jos mielessäni on kysymys, miksi.

Onko neuvoja ongelmaani? En usko olevani yksin tämän asian kanssa.
Kiitos paljon jo etukäteen.

En tiedä, onko minusta juurikaan apua, mutta vaikka tulee hieman myöhässä niin ehkä ketjun nostosta on hyötyä.

En ole kirjoittaja, vaikka tunnistan ongelman toisesta yhteydestä. Mutta noin yleisesti ottaen kaikessa luovassa tekemisessä on hyvä että saa edes jotakin aikaan sillä se yleensä selkeyttää ajatuksia ja saa aivot suoltamaan lisää. Jos alkuun pääseminen on hankalaa ja teksti ei vain luista, kannattaa kirjoittaa vain kaikenlaista ylös miettimättä sitä että onko teksti esimerkiksi liian lapsellista. Sehän voi vain tuntua siltä koska omaa tuotantoa ei näe ainakaan heti samalla tavalla kuin muut sen näkevät. (Siis jos lapsellinen on tässä projektissa huono asia. Ainahan se ei ole.) Tekstiä voi aina editoida jälkikäteen, näyttää jollekulle tai lukea tauon jälkeen itse, vaikka ääneenkin. Entuudestaan tehtykään ei ole varmaan suurin ongelma jos mukaan saa jonkun elementin joka tekee siitä omaperäistä, sillä kaikki tarinathan on pohjimmiltaan tehty jo. Tärkeintähän on että tarina vetää, usein ns. omaperäisetkin jutut ovat pohjimmiltaan moneen kertaan tehtyjä, mutta niissä on joku näkökulma tai elementti joka toimii ja tekee siitä tuoreen.

Siinä komppaan edellistä, että kannattaa vain koettaa kirjoittaa.

Omissa duuneissa avainasemassa on nimenomaan muistiinpanojen tekeminen. Se on tärkeää runoissa, ja tarinoiden tekemisessä se korostuu entisestään. Eli kaikki vähänkin järkevämmät lauseet vaan koneelle/kännykkään/mihinkin. Niistä voi joskus myöhemmin olla apua.

Toinen asia on sitten, että omaa kulloistakin kirjoitustyötään kannattaa ajatella ja paljon. Saattaa synnyttää lopulta mukavia oivalluksia. Kyllä iso osa hyvistä ideoista tulee siellä kävelylenkillä tai kauppareissulla, kun melkein huomaamattaan kääntelee asioita mielessään.

Jos ongelma on se, että ideat pursuavat päästä liian runsaina upotakseen yhteen tarinaan, niin voithan suunnitella vaikka maailman, josta voisi kertoa useamman tarinan. Näin saisit hyvällä omalla tunnolla läiskiä kaikenlaisia fantasiaötököitä paikalleen, etkä joutuisi sinänsä karsimaan, mutta voisit päättää jonkin tarinan kertovat sellaisesta osasta maailmaa, johon kuuluvat merenneidot ja toisen, johon kuuluvat vampyyrit. Näin tarinoistakaan ei tulisi liian sekavia.

Kiitos paljon kaikille vastanneille!

Olen tässä yrittänyt juuri nimenomaan kirjoittaa ja unohtaa suuremmat pelot siitä onko se liian kliseistä tai lapsellista.

Tuo Morgan Blood:n idea isommasta maailmasta on käynyt mielessäni. Se kun tuntui ainoalta vaihtoehdolta, jotta saisi kaiken sen esille mitä haluaisin.

Kunhan saan tämän hetkisen tarinani alun johonkin malliin lisään sen varmasti tuonne omiin sepustuksiini. Palautteen saaminen on kuitenkin rohkaissut minua jatkamaan tätä meneillään olevaa ideaani.