Mary Wollstonecraft Shelley (omaa sukua Godwin, 1797–1851) oli englantilainen kirjailija. Shelley tunnetaan teoksestaan Frankenstein: Uusi Prometheus, joka julkaistiin vuonna 1818.
Mary Godwin syntyi vuonna 1797 Lontoossa Mary Wollstonecraftin ja William Godwinin perheeseen. Mary oli kahden aikakautensa merkkihenkilön lapsi, äiti oli kuuluisa naisasianainen ja kirjailija, isä poliittinen ajattelija. Mary Wollstonecraft oli kirjoittanut vuonna 1792 teoksen Naisten oikeuksien puolustus. Maryn äiti kuoli pian synnytyksen jälkeen. Maryn ja hänen siskopuolensa kasvatus jäi Williamin harteille. Hänestä tuli hyvin läheinen isänsä kanssa, mutta suhde kärsi tämän mennessä uusiin naimisiin toisen lesken kanssa, jolla oli entisestä avioliitostaan kaksi lasta. Nuori Mary Godwin ei koskaan käynyt koulua, vaan oppi lukemalla kirjoja. Hän kirjoitti itsekin paljon tarinoita.
Mary Godwin tutustui Percy Bysshe Shelleyhin vuonna 1814. Shelley oli erotettu Oxfordin yliopistosta, koska oli kirjoittanut salanimellä ateismia puolustavan kirjoituksen. Yliopistosta lähtö johti välirikkoon myös isän kanssa. Shellyn perittyä rikkaan isoisänsä hänen omaisuutensa mahdollisti mukavan elämän.
Shelley oli naimisissa Harriet Westbrooken kanssa ja pariskunta oli saamassa toisen lapsensa. Avioliitostaan huolimatta Shelley ihastui nuoreen ja älykkääseen Mary Godwiniin. Myös Godwin piti Shelleystä, ja he aloittivat suhteen Godwinin ollessa 16-vuotias. Tytön isä vastusti heidän yhdessäoloaan ja kielsi rakastavaisia enää tapaamasta toisiaan. Shelley uhkasi kuitenkin tehdä itsemurhan, ellei saisi olla Godwinin kanssa. He karkasivat Ranskaan Maryn siskopuolen Jane Clairmontin kanssa suututtaen William Godwinin niin, ettei hän puhunut tyttärelleen vuosiin. Shelleyn vaimo Harriet teki itsemurhan. Oikeus epäsi Shelleyltä oikeuden lapsiinsa vedoten tämän elämäntapoihin ja ateistisiin mielipiteisiin. Tämä oli musertavaa, sillä Shelley oli lapsirakas. Samoihin aikoihin myös Maryn sisarpuoli teki itsemurhan. Kaksikymmentä päivää myöhemmin Shelley ja Godwin avioituivat William Godwinin siunauksella joulukuussa 1816.
Kesällä 1816 pariskunta matkusti Sveitsiin Genevejärven rannalle, jossa he viettivät aikaa yhdessä lordi Byronin ja hänen sihteerinsä ja lääkärinsä John Polidorin kanssa. Eräänä iltana Mary Godwin ja Percy Shelley vierailivat lordi Byronin huvilassa. Sää oli liian kylmä suunniteltuun ulkoilmaretkeen (ilmasto oli maailmanlaajuisesti viileä
Tambora-tulivuoren vuoden 1815 purkauksen vuoksi). Ukkosta jyrisevä yö kului keskustellessa uudesta sähköopista ja mahdollisuuksista luoda elämää sähkön avulla. Luettuaan saksalaisten kummitustarinoiden kokoelmaa Byron keksi
haastaa Polidorin ja Shelleyt kilpailuun siitä, kuka
pystyisi kirjoittamaan pelottavimman kauhutarinan. Tästä kisasta sai alkunsa Frankenstein. Mary Shelley kertoi saaneensa ajatuksen tarinaan näkemästään unesta, jossa tiedemies herättää henkiin luomansa kammottavan hirviön.
Mary Shelleyn on sanottu yhdistäneen Frankensteinissa äitinsä ja isänsä ajatuksia kasvatuksesta, yhteiskunnasta ja moraalista. Päästäkseen Shelleyn oppineisuuden tasolle Mary luki englantilaisia runoilijoita ja saksalaisia kauhuromaaneja. Hän opiskeli myös kemiaa ja biologiaa.
Frankenstein julkaistiin Lontoossa 1818. Shelleyt asettuivat asumaan Italiaan, joka oli englantilaisen runouden
henkinen keskus. Roomassa taiteilijayhteisöön kuuluivat myös John Keats ja
lordi Byron. Percy Shelley hukkui 1822 Shelleyn omistaman kuunarin upotessa. Mary Shelleyn synnyttämistä kolmesta lapsesta ainoastaan yksi, Percy Florence Shelley, jäi eloon. Mary Shelley työskenteli ammattikirjailijana elättääkseen poikansa ja isänsä. Vuonna 1851 Mary Shelley kuoli 54-vuotiaana. Shelley haudattiin Bournemouthiin vanhempiensa viereen.
Frankenstein -romaanin ilmestymistä on usein pidetty tieteiskirjallisuuden alkamisajankohtana. Ensimmäinen kirja, jossa Frankensteinia pidettiin ensimmäisenä merkittävänä tieteisromaanina, oli Brian Aldissin kirjoittama tieteiskirjallisuuden historia vuonna 1973. Juha Ågrenin mukaan Frankenstein heijastelee teollistumisen alkuajan ilmapiiriä, jota leimasivat uteliaisuus, rajojen etsiminen ja uusien teknisten keksintöjen hyödyntäminen.
Shelley kuvaa teoksessaan myös ihailevasti mahtavia vuoristoja ja luonnonnäkymiä romantiikan ajan tyyliin. Frankensteinin hirviö oppii lukemaan John Miltonin eepoksen Kadotettu paratiisi avulla. Lordi Byron ja muut romantikot olivat Miltonin teoksen ihailijoita.
Tohtori Frankensteinin nimettömästä hirviöstä tuli populaarikulttuurin kuuluisa hahmo erityisesti James Whalen vuonna 1931 ohjaaman elokuvaversion kautta. Pääosaa esitti Boris Karloff. Tästä elokuvasta on peräisin kuva hirviöstä puhekyvyttömänä, pultteja ja arpia omaavana otuksena. Myös henkiinherättäminen salamaniskun voimalla on elokuvantekijöiden mielikuvitusta.
Kirjallisuutta
Ulkomaisia kauhukirjailijoita. Toimittaneet Jukka Halme ja Juri Nummelin. BTJ Kirjastopalvelu, 2005.
Linkkejä
Jukka Parkkinen: Mary Shelley ja Frankenstein.
Juha K. Tapio: Frankensteinin hirviö. Kaltio.
Jari Olavi Hiltunen: Frankenstein. Kiiltomato.net 10.10.2008.
Lähteet: Wikipedia. Juha Ågren: Viktoriaaninen kauhukirjallisuus: Lyhyt oppimäärä. Tähtivaeltaja 4/2010. Kuva: Richard Rothwell, Mary Shelley (yksityiskohta), 1840.
