Alkuteos ilmestynyt 1959. Suomentanut Marjatta Kapari.
1. painos: Tammi, 1979. Keltainen kirjasto 153. Sidottu, kansipaperi.
3. painos: Tammi, 1982. Kurki-kirja. Nidottu.
Hugo-palkintoehdokas 1960. Valittu Tähtivaeltaja-lehden 1900-luvun tieteiskirjallisuuden Top 50 -listalle 2000.
Malachi Constant, rikkain amerikkalainen, ylellisyyteen ja irstailuihin kyllästynyt, pystyi kiinnostumaan enää huumehallusinaatioista, kun kohtalonpyörre tarttui häneen ja lennätti hänet avaruuteen. Ensimmäinen pysähdyspaikka on Mars, missä Malachille toimitetaan muistinpuhdistus, asennetaan antenni kalloon ja hänestä koulutetaan kuuliainen Marsin armeijan sotilas. Hän osallistuu Marsin hyökkäyssotaan maata vastaan, viettää vuosia Merkuriuksen luolissa, palaa Maahan missä esiintyy uuden uskonnon symbolihahmona ja saapuu lopulta Titaniin, Saturnuksen kuuhun, mukanaan vaimo ja poika. Kaikissa näissä vaiheissaan Malachi ei aina muista edes nimeään, mutta ankarasti hän ajoittain yrittää miettiä kuka häntä oikein käyttää ja mihin.
Winston Niles Rumford puolestaan on sukeltanut kronosynklastiseen suppiloon sillä seurauksella, ettei ole enää aikaan ja paikkaan sidottu olento, vaan aaltoliikettä. Hän materiaalistuu ajoittain milloin milläkin planeetalla ja ohjailee avarilta näköalapaikoiltaan Maan tapahtumia, joissa hän on varannut eräälle Malachi Constantille keskeisen osan. Hän haluaa opettaa ihmisille muun muassa, että sattuma ei ole Jumalan johdatusta. Kaiken aikaa häntä vaivaa kuitenkin epäilys, että joku käyttää häntä johonkin.
Saturnuksen kuussa Titanissa odottaa etäisestä galaksista, Tralfamadore-planeetalta saapunut sanansaattaja nimeltä Salo varaosaa rikkoutuneeseen avaruusalukseensa. Salo on kone kuten kaikki tralfamadorelaiset, mutta oli aika jolloin Tralfamadoressa oli olentoja jotka olivat kaikkea muuta kuin konemaisia. Taru kertoo: ”Nämä olennot viettivät enimmän aikansa koettamalla saada selville, mikä tarkoitus heillä oli. Ja joka kerran kun he keksivät, mikä näytti olevan heidän tarkoituksensa, tuo tarkoitus tuntui niin mitättömältä että olentoja inhotti ja hävetti. Ja jotta olentojen ei tarvitsisi palvella niin mitätöntä tarkoitusta, he valmistivat koneen palvelemaan sitä.” Näin tralfamadorelaiset olivat lopulta kaikki koneita. Salo saa Titaniin maanmiehiltään väliaikaviestejä, jotka on kirjoitettu Maan pintaan: ”Varaosa tulossa pikavauhtia”, ilmoittavat esimerkiksi Stonehengen kivenjärkäleet tralfamadoren kielellä. Lopulta varaosa saapuu Malachin pojan taskussa. Onko tuo pojan taikakalunaan vaalima metallinpala koko Maan historian huipentuma? Entä mitä salaperäistä sanomaa Salo kuljettaa halki avaruuden? Ja pääseekö hän ylimalkaan jatkamaan matkaansa, kun inhimillinen kiintymys pakahduttaa hänen rintaansa niin, että hän toimii koko koneen luontoansa vastaan?
Titanin seireenit, yksi tieteiskirjallisuuden klassikoista, ilmestyi 1959. Johdannossa kirjan sanotaan olevan tosikertomus siltä painajaisajalta, jolloin ihmiskunta ei vielä ollut löytänyt elämän tarkoitusta sisimmästään. Pohtiessaan avaruuden mielikuvituksellisissa maisemissa seikkaillen ihmisen osaa universumissa Vonnegut päästää, totta kai, myös huumorinsa valloilleen.
Arvosana kirjalle
Kurt Vonnegut
Kurt Vonnegut syntyi 1922 Indiapolisissa Yhdysvalloissa ja kuoli 2007 New Yorkissa. Vonnegut koki 23-vuotiaana Dresdenin tuhopommituksen helmikuussa 1945. Palattuaan sodasta hän opiskeli antropologiaa ja oli sitten kolme vuotta tiedotussihteerinä General Electricissä. Hän alkoi kirjoittaa, aluksi tieteisromaaneja, myöhemmin mustan huumorin läpitunkemia ajankuvauksia, joiden ansiosta hän 60-luvulla nousi samanlaiseksi nuorison esikuvaksi kuin J. D. Salinger 50-luvulla. Vonnegutin läpimurtoromaanin Teurastamo 5 (1969) perusaiheena on Dresdenin pommitus, joukkotuho, jonka todistajana kirjailija siis itse sotavankina oli. Romaani on myös satiiri ja tieteiskirja.
Keltainen kirjasto
Sarja sisältää 33 pääteosta ja yhteensä teoksia 80 kpl.
”Keltainen kirjasto syntyi vuonna 1954 Suomeen, jossa oli pulaa kaikesta – myös hyvästä käännöskirjallisuudesta. Niukkuuden ja epävarmuuden keskellä Keltainen kirjasto oli raikas tuuli, joka lennätti pölyä niin kirjahyllyistä kuin ajatuksista ja avasi ikkunoita ympäröivään maailmaan. Keltainen kirjasto on kasvanut yhdessä Suomen kanssa ja täyttänyt maailmankirjallisuuden ystävien hyllyt ja yöpöydät. Se on taistellut hyvän proosan, sanomisen vapauden ja ihmisyyden puolesta, naurattanut, itkettänyt, hämmentänyt, sivistänyt ja kansainvälistänyt ikäluokan toisensa jälkeen. Keltaisen kirjaston täyttäessä vuonna 2004 viisikymmentä vuotta, on se jo pitkään ollut Suomen kaikkien aikojen pitkäikäisin kirjasarja ja kansainvälisestikin ainutlaatuinen ilmiö. Maailma sarjan ympärillä on nyt tietenkin täysin toinen kuin sen syntyessä. Suomi on vauras ja kansainvälinen, vaikutteet ja viettelykset virtaavat vapaasti. Mutta Keltaisen kirjaston lupaus on se mikä ennenkin: tarjota suomalaisille valikoima parasta ajankohtaista maailmankirjallisuutta. Runsauden keskellä raikkaalta tuntuu, että parhaan tunnistaa helposti ja siihen on helppo tarttua.” (Tammi)
