Alkuteos ilmestynyt 1818.
1. laitos: Frankenstein: Uusi Prometheus. Suomentanut Paavo Lehtonen. Gummerus, 1973. Sidottu, kansipaperi. 3. painos 2005.
2. laitos: Frankenstein. Otava, 2008. Keskiyön kirjasto. Sidottu, kansipaperi.
3. laitos: Frankenstein: Moderni Prometheus. Suomentanut Hannu Poutiainen. Basam Books Klassikko. Basam Books, 2021. Sidottu.
Frankenstein on elokuvista, sarjakuvista ja televisiosta monille tuttu hirviö. Mary Shelleyn alkuperäisromaanissa Frankenstein ei kuitenkaan ole tuo kammoksuttu ja rakastettu hirviö vaan nuori sveitsiläinen tiedemies, joka Faustin tavoin pyrkii yli inhimillisen tiedon rajojen. Hän kerää ruumishuoneista, teurastamoista ja haudoista aineksia ja niistä jättiläiskokoisen ihmishahmon. Hänen onnistuu sytyttää luomukseensa elämän kipinä, mutta olennon iljettävän ulkomuodon pelästyttämänä hän hylkää sen. Vailla kaipaamaansa rakkautta ja myötätuntoa hirviö ryhtyy katkeroituneena raakoihin hirmutekoihin. Seuraa jännittävä takaa-ajo, joka lopulta johtaa Pohjoisen Jäämeren hyisille vesille.
Frankenstein on kauhukirjallisuuden tunnustetuin klassikko. Siinä on 1800-luvun alulle ominaista kauhuromantiikkaa, mutta myös yhteiskunnallisia ongelmia, kasvatusmenetelmien ja naisen aseman pohdiskelua. Antiikin Prometheus-myytti on teoksessa saanut kiintoisan romanttisen tulkinnan. Romaani on myös profeetallinen julistus, jossa käsitellään tiedemiehen vastuuta ja tieteen saavutusten mahdollisesti tuhoisia seurauksia. Frankenstein on romaani joka keskeisiltä teemoiltaan yhä ajankohtainen, yli puolitoista vuosisataa syntymänsä jälkeen.
Arvosana kirjalle
Mary Shelley
Mary Wollstonecraft Shelley (omaa sukua Godwin, 1797–1851) oli englantilainen kirjailija. Shelley tunnetaan teoksestaan Frankenstein: Uusi Prometheus, joka julkaistiin vuonna 1818.
Mary Godwin syntyi vuonna 1797 Lontoossa Mary Wollstonecraftin ja William Godwinin perheeseen. Mary oli kahden aikakautensa merkkihenkilön lapsi, äiti oli kuuluisa naisasianainen ja kirjailija, isä poliittinen ajattelija. Mary Wollstonecraft oli kirjoittanut vuonna 1792 teoksen Naisten oikeuksien puolustus. Maryn äiti kuoli pian synnytyksen jälkeen. Maryn ja hänen siskopuolensa kasvatus jäi Williamin harteille. Hänestä tuli hyvin läheinen isänsä kanssa, mutta suhde kärsi tämän mennessä uusiin naimisiin toisen lesken kanssa, jolla oli entisestä avioliitostaan kaksi lasta. Nuori Mary Godwin ei koskaan käynyt koulua, vaan oppi lukemalla kirjoja. Hän kirjoitti itsekin paljon tarinoita.
Keskiyön kirjasto
Sarja sisältää 9 teosta.
”Keskiyön kirjasto vie pimeyden ytimeen. Yhteensä kaksitoista kauhun ja pahuuden klassikkoa uuteen, upeaan ulkoasuun pakattuina. Käsitteeksi muodostuneita, laadukkaita kulttikirjoja nuorille ja aikuisille. Sarjan tarkoituksena on nostaa esiin kauhukirjallisuuden klassikoita, jotka kaikki kyllä tuntevat, mutta jotka ovat vielä monelta lukematta. Sarja innostaa myös nuoria kauhun ystäviä tarttumaan teoksiin.”
Suunnitellun kahdentoista sijasta kirjoja julkaistiin vain yhdeksän.
Kirja-arviot & arvosanat
Kirja-arviot 17
Viestit 1
Oikein käypä klassikko. Mielenkiintoinen, hieman surullinen ja jossain mielessä hyvin ajankohtainen lukuelämys nyt kun elinsiirrot sun muut ovat arkipäivää. Romaanin kieli on toki hieman vanhahtavaa, mutta se kuuluu asiaan ja siinä on oma viehätyksensä.
Kirja-arviot 9
Viestit 184
Luin vähän aikaa sitten Gummeruksen tekemän suomipainoksen tästä tarinasta, jota olin jo hyvin kauan himoinnut päästä lukemaan. Periaatteessa Frankenstein oli minulle oikeastaan tuttu 30-luvun Universal-elokuvista Boris Karloffin tulkintoina, mutta silloinkin olin täysin tietoinen itse Mary Shelleyn kirjoittamasta, lähes 200 vuotta vanhasta tarinasta. Ja eräänä päivänä otin itseäni niskasta kiinni, metsästin viimein kirjahyllyni kokoelmaan alkuperäisteoksen ja aloin lukemaan. Kirja yllättää jo heti sillä, että se alkaa kirje-tyylisellä prologilla, mutta kun kirjan todellinen päähenkilö ilmestyy tästä alkuasetelmassa kuvaan, hypätään ajassa reippaasti taaksepäin tarinan todelliseen alkuun. Päähenkilöä Frankensteinia kuvastetaan mielenkiintoisesti kertomalla tämän alkuperästä, lapsuudesta ja henkilöhahmon mielenkiinnoista, jotka ovat ratkaiseva siihen kohtalokkaaseen juonenkäänteeseen, mikä tekee yhäkin tarinasta legendaarisen. Välillä kirjaan tuli mukaan hieman tunnelmaa heikentäviä suvantokohtia, joista huomasi silloin tällöin Shelleyn silloisen naiivin maailmankuvan, olihan hän tätä tarinaa kirjoittaessa 18-vuotias. Onneksi tarinaa jaksettiin pääasiassa pitää tunnelmaa yllä, jolloin lukijaa saa riittävästi virikkeitä jatkaa tarinaa keskeyttämättä. Voisin sanoa, että tarinan toinen tärkeä henkilö, se kuuluisa Frankensteinin rakentama hirviö, on luonnollisesti mielenkiintoinen jo ennen kuin kirjaa on edes aloitettu, mutta nyt ymmärsin kunnolla, miten kirja ja vanhat leffat olivat kuin yö ja päivä toisiin nähden. Lisäksi hirviötä ei niinkään kuvattu täysin tunteettomana pahoista teoistaan huolimatta vaan hänen tekojaan ja ajatuksiaan voi ymmärtää ja hahmoa itseään voi sääliä, vaikka emme kaikkia hirviön tekoja ehkä hyväksyisikään. Tämä luo väistämättä erikoisen asetelman luojan ja luomuksen välillä, mistä syntyy vahva jännite juonelle. Kokonaisuutena sanoisin tarinan olevan mahtava! Hieman jouduin rehellisyyden nimissä rokottamaan pisteitä niistä pikku suvantokohdista, mutta pääasiassa tarina on sopivan mitoitettu ja rytmitetty, sekä mieli pysyy virkeänä. Vaikea kuvittella, että näin vanha kertomus – joka syntyi Shelleyn ja hänen ystäviensä Geneven järven rannalla järjestetystä leikkimielisestä kilpailusta keksiä paras kauhutarina – jäisi historiaan suurena teoksena ja samalla kuin jonkinlaisena profetiana, muuttumaan ajankohtaiseksi nyt kun elintensiirrot ja ihmiskirurgia ovat melkeinpä arkipäivää.
