Alkuteos ilmestynyt 1984. Suomentanut Tarmo Haarala. Kartat: Shelly Shapiro. Kannen kuva: Laurence Schwinger.
1. laitos: Karisto, 1993. Sidottu. 3. painos 1995.
2. laitos: Karisto, 1998. Nidottu. 6. painos 2007.
Rivan kuningatar on viisiosaisen Belgarionin tarun neljäs osa, joka jatkaa kiehtovaa seikkailufantasiaa hyvän ja pahan taistelusta nuoren pojan silmin nähtynä.
Kirjan alkaessa Garion matkakumppaneineen pakenee tuhoutuneesta velholinnakkeesta ja lähtee pitkälle ja näännyttävälle erämaataipaleelle. Vaarojen täytteisen matkan aikana Garion ja oikukas prinsessa Ce'Nedra alkavat oivaltaa perintöosaansa ja huomaavat, että on olemassa taikuuttakin väkevämpiä voimia!
Belgarionin taru on hyppy toiseen todellisuuteen, joka on lumonnut jo miljoonat lukijat kautta maailman.
Arvosana kirjalle
David Eddings
David Eddings (1931–2009) oli yhdysvaltalainen kirjailija, joka kirjoitti useita suosittuja fantasiakirjoja. Hänen teoksiaan on myyty yli 18 miljoonaa kappaleita ja niitä on käännetty 27 kielelle.
Eddings syntyi Spokanessa Washingtonin osavaltiossa ja kasvoi Seattlen seudulla. Hän opiskeli collegessa kirjallisuutta ja teatteri ja palveli Yhdysvaltain armeijassa. Eddings suoritti loppututkinnon Washingtonin yliopistosta 1961. Seuraavana vuonna David Eddings avioitui Leigh Schallin kanssa. Työkseen Eddings oli kaupan myyjänä Seattlessa, toimi ostajana Boeing-yhtiön palveluksessa New Orleansissa ja opetti äidinkieltä collegessa Keskilännessä. Eddings eli säästöillään vuoden ajan ja kirjoitti esikoisteoksensa, jännitysromaanin. Teos ilmestyi vuonna 1973 mutta jäi melko vähälle huomiolle, koska julkaisu sattui samaan aikaan kilpailevien teosten kanssa.
Belgarionin taru
Sarja sisältää 5 pääteosta ja yhteensä teoksia 5 kpl.
Viisiosainen Belgarionin taru ja sen jatkosarja, samoin viisiosainen Mallorean taru, ovat kansainvälisiä suurmenestyksiä jotka ovat nousseet myyntilistojen kärkeen myös Suomessa. Ne ovat fantasiakirjallisuutta, todellista mielikuvituksen juhlaa, ja tarjoavat sykähdyttäviä lukuelämyksiä.
Belgarionin taru on mahtava seikkailukertomus nuoresta pojasta suuren perinnön lunastajana ja ikivanhan ennustuksen toteuttajana. Tarinan alkaessa Garion on tavallinen maalaispoika vaikkakin tietämättään suurta sukua. Rivan kuninkaitten viimeisenä perillisenä hänen kohtalonaan on Aldurin Pyhän Kiven etsiminen ja sen kunniakas puolustaminen. Taistelu kiven herruudesta on Belgarionin tarun ydin.
Alasarja Mallorean taru
Alasarja Belgarionin ja Mallorean tarujen liitteet
Kirja-arviot & arvosanat
Kirja-arviot 14
Viestit 5
Kirjan aloittaessaan ei voi lopettaa. Luin kirjan kahdessa päivässä. Kirjassa tapahtuu sopivan paljon. Yöllä oli pakko lukea paljon yli keskiyön. Kirja on mahtava. Kaikkien pitää ehdottomasti lukea se.
Kirja-arviot 87
Viestit 568
Itse olen aina pitänyt juuri Rivan kuningattaresta Ennustusten ajan ohella paljon. Yksi suurimmista syistä on varmasti se, että Rivan kuningattaressa monet ensimmäisestä osasta elätteleväni aavistukset saivat vahvistuksen. Kirjaa lukiessa tulikin jopa uudelleen luettaessa muutamassa paikassa taianomaisen voitokas olo. Pidän paljon myös kirjan juonesta, Belgarionin taru lähestyy loppuaan, ja tapahtumat alkavat edetä sen mukaisesti. Garionkin alkaa ymmärtää, että kasassa on paljon suurempi kuvio, kuin pelkän Kiven etsintä. Rivan kuningattaressa matkataan jälleen uuteen maahan, Rivaan. Valtakunta sijaitsee Tuultensaarella keskellä Läntistämerta, kolkkona ja ankeana. Rivan kansan ikiaikainen tehtävä on ollut suojella Aldurin kiveä, joten ulkoasu on sen mukainen. Harmaat rivalaisviitat peittävät kuitenkin alleen salattua kauneutta ja taidetta. Itse miellyin rivalaisiin heti, ja he ovat looginen, hyvä lisä Eddingsin kategoriaan. Suurempaan osaan kirjassa, etenkin sen loppupuolella, nousee myös uppiniskainen Ce'Nedra. Itse olen aina pitänyt hahmosta, joten olin tietysti ilahtunut. Itsepäinen prinsessa ei niele kaikkea purematta, mutta huomaa vastusteluistaan huolimatta olevansa tärkeässä osassa, vaikkei sitä itse valinnutkaan. Garion on tietysti sympaattisena hahmona myös lähellä sydäntäni. Ja tietysti romantiikan hippunenkin lämmittää mukavasti. Erityisesti minua viehättää Belgarionin tarussa kuitenkin Eddingsin lämmin kerronta. Hahmoja ja tapahtumia kuvataan pilke silmäkulmassa, ja etenkin Garionista nousee elävän hyväsydäminen ja kömpelö, mutta piilevää rohkeutta omaava kuva. Belgarionin tarun parissa viettää mielellään aikaa, enkä epäile ollenkaan, ettenkö tarttuisi piakkoin myös viimeiseen osaan uudempaan kertaan
