Alkuteos ilmestynyt 2001. Julkaistu kahtena niteenä, osat I ja II. Suomentanut Hannu Tervaharju. Kansi: Eliza Karmasalo. Like-scifi. Nidottu.
British Science Fiction Association Award 2001.
Henkivartija Tanner Mirabel on epäonnistunut: hänen suojattinsa on surmattu. Kunnia vaatii kostoa, ja niinpä Mirabel syöksyy murhaajan jäljille tappaakseen tämän.
Ajojahti vie hänet lopulta valovuosien päähän Epsilon Eridanin aurinkokuntaan, Kuilukaupunkiin. Kerran teknologialle tietä näyttänyt kaupunki on kuitenkin muuttunut. Kammottava nanoteknologinen virus on turmellut niin asukkaat kuin rakennuksetkin, ja kaupungin varjoissa lymyää nyt pahantahtoisia koneita, ennennäkemättömiä olentoja ja uudenlaisia, kuolettavia pelejä.
Jäljittäessään vihamiestään Mirabel joutuu kohtaamaan ahdistavia totuuksia paitsi itsestään, myös Kuilukaupungista. Totuuksia, joiden juuret juontavat kauas vuosisatojen taakse, avaruuden syvyyksiin ja muinaisiin julmuuksiin...
Alastair Reynoldsin (s. 1966) teoksissa mielikuvitukselliset kyberpunk-visiot yhdistyvät henkeäsalpaaviin avaruusseikkailuihin ja kosmiset mittasuhteet saavaan kauhuun. Hänen ensimmäinen scifieepoksensa. Ilmestysten avaruus, sai haltioituneen vastaanoton myös Suomessa. Kuilukaupunki on neliosaisen sarjan toinen romaani, mutta luettavissa myös täysin itsenäisenä teoksena.
Arvosteluja:
”Reynolds on ilman muuta yksi nykyscifin suurista nimistä, ja hänen teoksensa ovat suorastaan pakko-ostos avaruusseikkailujen ystäville.” – Marko Kivelä, Tähtivaeltaja
”Reynolds saattaa hyvinkin olla parasta ja kiinnostavinta, mitä tieteiskirjallisuudessa on viime aikoina tapahtunut.” – Juha K. Tapio, Kaleva
”Reynolds kirjoittaa ajan parasta uutta tieteiskirjallisuutta, kirjallisuutta joka ylittää kaikki rajat.” – Harri Erkki, Portti
”Kuilukaupungissa Reynolds täyttää ne lupaukset, jotka Ilmestysten avaruus antoi. Reynolds luo arkkitehtuuria, joka on uskottavaa, ja kaupunkiruton johon uskoo.” – Harri Erkki, Ikkuna kadulle
”Kuilukaupunki on kompleksinen ja mielenkiintoinen teos, jossa avaruusooppera kohtaa hardcore-scifin ja tekee sen vieläpä reippaan letkeällä tyylillä.” – Jukka Halme, Tähtivaeltaja
"Reynolds osaa kertoa miltä oudot maisemat tuntuvat. Mirabelin arvoituksellisessa hahmossa on suorastaan Philip K. Dickin veroista epävarmuutta oman minuuden olemassaolosta." – Vesa Sisättö, Helsingin Sanomat
"Vauhdikas ja vetävä seikkailukertomus henkivartija Mirabelin tehtävästä, sen epäonnistumisesta ja kostosta. Reynolds kertoo kaikesta monella tasolla ja kokoaa kaiken aluksi hyvinkin erillisiltä tuntuvista tarinoista, jotka vähitellen lähestyvät toisiaan." – Seppo Lehtinen, Turun Sanomat
Arvosana kirjalle
Alastair Reynolds
Alastair Reynolds on syntynyt vuonna 1966 Barryssa Etelä-Walesissa. Reynoldsin mukaan walesilainen tausta on vaikuttanut hänen tuotantoonsa, erityisesti hänen lapsuutensa aikaiset teollisuusalueet. Erityisen walesilaiseksi Reynolds ei kuitenkaan itseään tunne, sillä hän vietti lapsuutensa eri puolilla Britanniaa.
Jo lapsena tähtitiede ja avaruusmatkailu oli Reynoldsille kuin pakkomielle. Hän luki science fictionia, lähinnä perinteisiä nimiä kuten Arthur C. Clarkea ja Isaac Asimovia, kunnes siirtyi rikos- ja jännityskirjallisuuden pariin. Tieteiskertomuksia hän laati jo nuorena. Myöhemmistä scifikirjailijoista häneen ovat tehneet vaikutuksen muun muassa M. John Harrison ja China Miéville. Vanhemmista kirjoittajista hänen suosikkinsa ovat Gene Wolfe ja Cordwainer Smith.
Ilmestysten avaruus
Sarja sisältää 4 pääteosta ja yhteensä teoksia 8 kpl.
Kirjailija suosittelee Ilmestysten avaruuden, Lunastuksen arkin ja Sovituksen kuilun lukemista numeroidussa järjestyksessä.
Ilmestysten avaruuteen sijoittuvaa novellikokoelmaa Galactic North (2006) ei suomennettu.
Pääsarja Like-scifi
Kirja-arviot & arvosanat
Kirja-arviot 13
Viestit 0
Aluksi lainasin kirjailijan Timanttikoirat, Turkoosit päivät (koska siinä oli kiva kansi ja jännä nimi) mutta sitten selvisikin että se kuului kirjasarjaan joten palautin sen ja lainasin Ilmestysten avaruuden, sitten selvisi että on vielä Kuilukaupunki joka on osa 0.5 eli ennen Ilmestysten avaruutta joten lainasin sitten tämän. Ja nyt sitten kirja sanookin että se olisi toinen kirja (joka on Suomessa jaettu kahteen osaan) sarjassa mutta sen voi lukea itsenäisestikin. Huoh. Niin missä järjestyksessä näitä pitää lukea, Kuilukapunki vai Ilmestysten avaruus ekana? Luovutin ja aloin lukemaan tätä Kuilukaupungin ykkösosaa. Kirja osoittautui heti mielenkiintoiseksi mikä oli helpotus sillä minun on ollut vaikea aloittaa minkään sci-fi-kirjan lukeminen koska ne ovat yleensä niin tylsiä, sekavia tai liian teknisiä ilman mitään humaaniutta (löydänkö aina vain ne huonoimmat kirjat vai ovatko ne lähes aina sellaisia vai eikö sci-fi vain sovi minulle?). Tämä yhdistää kivasti kahta genreä, dekkaria (joista pidän) ja scifi-seikkailua, eikä tylsää pääse pahemmin tulemaan koska päähahmo on aikamoisen kärsimätön seikkailijaluonne ja kirjan maailma on erittäin rikas ja… sanotaanko kirjava. Oikeastaan kaikki on mahdollista. On kiva yrittää pohtia sitä maailman mytologiaa ja mysteeriä, joskin lopussa mentiin mielestäni hieman liian oudoksi, heheh. Saas nähdä mitä seuraavassa osassa tapahtuu kun tässäkin tapahtui jo kaikenlaista.
Kirja-arviot 109
Viestit 1687
Kuilukaupunki on joskus määritelty Reynoldsin sarjan toiseksi osaksi, mutta kuten edellisissä arvioissa sanottiin, kirja tapahtuu ennen Ilmestysten avaruutta eikä vaadi tämän tuntemista. Joka tapauksessa kyseessä on upea scifiromaani, joka voitti ansaitusti BSFA-palkinnon. Minä tykkäsin Kuilukaupungista enemmän kuin Ilmestysten avaruudesta. Kirja on helppolukuisempi ja rakenteeltaan selkeämpi. Juonilinjat yhdistyvät lopussa hienosti, ja Reynoldsin luoma maailmankaikkeus on kiinnostava paikka. Eniten pidin Sky Haussmannin tarinasta. Kirjaa pitää tosiaan kehua taitavasti rakennusta juonesta. Henkilönkuvauskin oli parempaa kuin ensimmäisessä suomennoksessa, ehkä minä-kerronnan takia. Jotkut väittävät, että Kuilukaupunki on yhä paras Reynoldsin julkaisema romaani.
Kirja-arviot 10
Viestit 137
"Kuilukaupunki" on Reynoldsin "Ilmestysten Avaruus" -sarjan toinen kirja. Se ei suoranaisesti liity edelliseen kirjaan kuin joidenkin viittausten ja osittain samojen tapahtumapaikkojensa puolesta, ja koko kirja sijoittuu itse asiassa ensimmäistä kirjaa edeltävään aikaan. Siitä huolimatta pidän "Kuilukaupunkia" (joka Suomessa on jostain syystä julkaistu kahdessa osassa) sarjan täysivaltaisena osana, sillä tämä romaani syventää ja selkeyttää huomattavasti Reynoldisn kiehotavalla tavalla synkkää maailmankaikkeutta, ja sen tapahtumilla tulee olemaan varsin suuri merkitys sarjan seuraavassa kirjassa, "Lunastuksen Arkissa". "Kuilukaupunki" yhdistää onnistuneesti tieteis- dekkari- ja kauhukirjallisuutta, eikä yllättäviä juonenkäänteitä puutu...
