Holvi metsään (Alkumetsä, #3)
Keskiarvo 3.61
3.61 tähteä
Anna arvosana
star1
star2
star3
star4
star5
star6
star7
star8
star9
star10

Arvosanoja (54)
Kirjahyllytilastot

Holvi metsään

Robert Holdstock
Julkaistu: 1994 (Karisto)
Alkuperäinen nimi: The Hollowing
Tyyppi: spekulatiivinen fiktio
Tyylit: fantasia

Alkuteos ilmestynyt 1993. Suomentanut Anja Haglund. Päällys: Geoff Taylor. Scifin parhaita. Sidottu, kansipaperi.

Mythopoeic-palkintoehdokas 1995.

Syrjäisen tammimetsän ympäri kulkee muutamassa tunnissa, mutta metsän uumeniin eksynyt voi vaeltaa siellä viikkoja ja vuosia. Se on arvoituksellinen ikimetsä, jossa ihmisen myyttinen menneisyys herää väkevänä eloon: siellä saavat hahmon jo ammoin unohtuneet taruolennot.

Vakavassa onnettomuudessa loukkaantunut Alex Bradley on omalaatuinen, erilainen lapsi. Eräänä päivänä hän katoaa, ja kuukausia myöhemmin hänen ruumiinsa löydetään metsästä. Onko poika kuitenkaan kuollut? Hänen henkensä tuntuu vaeltavan aarnimetsän taruolentojen parissa, niihin sulautuen ja uusia luoden. Monen vuoden jälkeen isä lähtee metsään etsimään poikaansa...

Holvi metsään on balladimainen tarina matkasta myyttien ja legendojen maailmaan. Se on itsenäinen jatko-osa Metsän hengille ja Alkumetsälle, 80-luvun kenties omintakeisimmalle scifi-fantasialle ja tekijänsä läpimurtoromaanille.

(muokattu 06.01.2010)

Muita kirjoja joista saatat pitää

Aavekuningas (Murroskaudet, #3)PerkerosViimeinen erämaa (Etsijät, #4)WeedNoidan poika (Noita, #2)

Kirja-arvioita (2)

Eija avatar
Kirjoittanut ()
4.0
Alkumetsä sarjan kolmas osa on ikään kuin sekoitus ensimmäistä ja toista osaa. Kirja on myyttejä ja taruja tulvillaan - jopa liikaa, niin että meno äityi välillä vähän hämyksi ja raskaaksi lukea. Kirjassa oli jotain samankaltaisuutta tähän sarjaan kuulumattoman Muinaisuuden kosketuksen kanssa. Molemmissa on pääosissa teini-ikäinen poika, joka pistää ns. haisemaan. Holvi metsään ei kolahtanut samalla tavalla kuin Metsän henget, mutta hyvä se silti oli.
Shjaawen avatar
Kirjoittanut ()
3.0
Paras ystäväni kysäsi tykkäänkö fantasiasta ja scifistä, sain käteeni lapun kirjailijan nimestä. Ja siitä se sitten lähti. Kirja oli välistä tylsä, välistä hirvittävän mielen kiintoinen, sääli että se loppui kesken, koska kirjastosssa ei ole jatkoa siihen. Jollain tapaa se oli niin hirvittävän erillainen. Idea oli aika kiva, en silti lämmennyt sille niin hirvittävästi. Vaikka uskon ettei jää viimeiseksi kirjaksi jonka luen Robertilta. Suosittelen lukemaan.
Paikalla 3 jäsentä ja 73 vierailijaa
Skie, HVM, Eija
Uusin jäsen: Aada
Jäseniä yhteensä: 8770