Painajainen
(kauhu)
Alkuteos ilmestynyt 1975. Suomentanut Heikki Karjalainen. Kannen kuva: Dave Christensen. Sidottu, kansipaperi.
World Fantasy -palkintoehdokas 1976.
Idyllisen pikkukaupungin uumenista kumpuaa ikiaikainen pahuus – odottamatta kuin laava kauan uinuneesta tulivuoresta. Säälimättömänä se levittää tuhoaan ihmisestä toiseen – ja kaikkein suurimmassa vaarassa ovat ne joita rakastetaan eniten.
Salem’s Lot on pieni uusenglantilainen kaupunki, jossa on valkeita, lautavuorattuja taloja, puiden reunustamia katuja ja vankkoja kirkontorneja. Tuona kesänä sinne palaa kirjailija Ben Mears, joka vietti kaupungissa lapsuutensa ja toivoo nyt pääsevänsä siellä pakoon riivaajiaan – mutta joutuukin keskelle hirvittävää painajaista.
Kaupungin laidalla kohoaa pitkään asumattomana ollut talo, johon liittyy synkkä murhenäytelmä ja jossa myös Ben on kokenut sanoinkuvaamattoman kauhun. Nyt talo onsaanut uudet asukkaat – ja heidän tultuaan kaupungissa alkaa tapahtua outoja, kammottavia asioita. Ne noudattavat vanhoista tarinoista tuttua kaavaa – mutta kukapa uskoisi, että sellaista voisi tapahtua valistuneena nykyaikana?
Mutta juuri epäuskonsa tähden Salem’s Lotin asukkaat ovat voimattomia pahuuden mahtia vastaan. Se ei jätä rauhaan ketään – ei Susania, joka etsii turvaa rakkaudesta Beniin; ei isä Callahania, pahaa pappia joka panee rapistuneen uskonsa viimeiselle koetukselle; eikä Markia, jolle mielikuvitus antaa parhaat aseet epätoivoiseen taisteluun.
Tässä romaanissa jännitys kasvaa kasvamistaan suorastaan hypnoottisiin mittoihin. Joka sen on lukenut, ei ikinä unohda Salem’s Lotia eikä ihmisiä jotka siellä asuivat.
Kustantaja: Tammi
Tyylit: kauhu
Avainsanat: elokuva, vampyyrit
Alkuperäinen nimi: 'Salem's Lot
Arvosanoja: 117
Stephen King (Yhdysvallat, s. 1947) on tuottelias ja suosittu kauhukirjailija. Kingin monissa teoksissa on havaittavissa selvä sanoma: joskus kohteena on perheväkivalta, joskus vanhusten huono kohtelu, joskus yleinen suvaitsemattomuus ja heikompien sortaminen.
Kingin perhe asui eri paikkakunnilla, kunnes he muuttivat pysyvästi Mainen Durhamiin. Koululainen Stephen luki innokkaasti EC Comicsin kauhusarjakuvia ja alkoi kirjoittaa itse tarinoita. Stephen valmistui lukiosta vuonna 1966 ja opiskeli englantia Mainen yliopistossa, mistä valmistui vuonna 1970. Vuonna 1971 hän avioitui Tabitha Sprucen kanssa. King työskenteli englanninopettajana ja hankki lisätuloja kirjoittamalla lehtinovelleja.
Kingin ensimmäinen ... (lisää)
Kirja-arvioita (5) |
---|
Kirjoittanut Pate64 10.09.2017
10/10 Kingin kunnianosoitus Draculalle. Jäljittelemättömällä tavallaan King astuu klassisiin kauhukuvioihin tuoden silti oman kynänjälkensä mukaan. Perinteisen kauhun rinnalla toimii Kingin musta huumori ja makaaberit toimintajaksot. |
Kirjoittanut Cliffer666 30.11.2016
7/10 Mukava vampyyritarina. Alustus ja juonen kehittäminen toimii oikein hyvin. Loppuratkaisu jätti epämukavan maun suuhun. Voisi kutsua jopa laimeaksi.. Joka tapauksessa kirjailijan kehittyminen kuvastuu hyvin ja ero Carrieen on selkeä. Hyvä romaani, klassikkoainesta jopa joidenkin mielestä. Ehkä, mutta varauksella.
|
Kirjoittanut Nokka10 17.05.2015
10/10 LOISTAVAA LUETTAVAA!!!!!!!!
suosittelen kaikille kingistä pitäville, Barlow ja Straker olivat erityisen hienoja hahmoja. Isä Callahanin olisi mielestäni pitänyt näkyä kirjassa enemmän, sillä hänkin oli kiinnostava henkilö
|
Kirjoittanut Khosmar 23.06.2014
9/10 Painajainen (tai Salem's Lot, kuten sitä alunperin nimeään) lienee niitä omia luetuimpia Kingejä kenties ei-niin-tuhdin koon takia. Lisäksi kirjoituksellisesti huomaa, että tämän on kirjoittanut nuori Stephen King, sillä se vaikuttaa yksinkertaisen oloiselta. Lisäksi vampyyriaiheeltaan tämä on sitä perinteistä, vaikkakin se melkein 40 vuotta ilmestyttään saattoi kuulostaakin mullistavalta.
Itseäni mikään noista edellämainituista ei lainkaan haittaa, painottaakseni ... (lisää)
|
Kirjoittanut Transylvanian ruusu 02.07.2011
6/10 Kuten olen aiemmin maininnut, King on yliarvostettu roskakirjailija (enkä nyt todellakaan tarkoita roskaa mitenkään positiivisessa mielessä). Tässäkin törkyisten sivuhahmojen esittelyyn ja pottadialogiin tuhlataan aikaa, ja ihmelapsi Mark on aikuisen miehen naurettava voi-kun-kakarat-oikeasti-ois-tällaisia-pikkuaikuisia-fantasia mutta vampyyriteema yhdistelee kansanperinnettä ja elokuvista tuttuja "vampyyrisääntöjä" tunnelmallisesti.
|