Alkuteos ilmestynyt 1986. Runot: Michael Williams. Kuvitus: Valerie Valusek. Suomentanut Mika Renvall. Päällys: Larry Elmore. 1. painos 1993. Nidottu. 3. painos 2002. Uusi kansikuva: Matt Stawicki. Sidottu.
Peitsen sota on päättynyt. Pimeys on väistynyt. Vai onko sittenkään?
Yksi mies, mahtava arkkivelho Raistlin, aikoo kutsua pimeyden takaisin.
Vain kaksi ihmistä voi pysäyttää hänet. Toinen heistä on valon vihitty Crysania, jota Raistlin vetää puoleensa kuin liekki koiperhosta. Toinen on hänen kaksoiveljensä Caramon, jonka on tehtävä rauha itsensä kanssa ennen kuin hän voi vastustaa veljeään.
Yhdessä kentti Tasslehoffin kanssa nämä kolme lähtevät vaaralliselle aikamatkalle Suurta Mullistusta edeltäneisiin viimeisiin päiviin.
Istarin tuomitussa kaupungissa, hirveän tuhon partaalla, musta magia ja sitäkin mustempi kunnianhimo kamppailevat rakkautta ja uhrautuvaisuutta vastaan taistelussa, jossa panoksena ei ole yksin maailman, vaan myös sielun pelastaminen.
Arvosana kirjalle
Margaret Weis
Margaret Weis (s. 1948) on yhdysvaltalainen fantasiakirjailija. Hänet tunnetaan yhdessä Tracy Hickmanin kanssa alkuperäisten Dragonlance-kirjojen kirjoittajana. Hänen romaanejaan on myyty yli 22 miljoonaa kappaletta.
Weis syntyi Independencessä Missourin osavaltiossa Yhdysvalloissa. Weis löysi J. R. R. Tolkienin kirjat ollessaan collegessa. Niiden jälkeen hän ei kertomansa mukaan ole löytänyt fantasiakirjallisuutta josta pitäisi. Weis opiskeli Missourin yliopistossa ja valmistui vuonna 1970 maisteriksi pääaineinaan luova kirjoittaminen ja kirjallisuus. Hän työskenteli pienessä kustantamossa Independencessä kolmentoista vuoden ajan.
Dragonlance: Legendat
Sarja sisältää 3 pääteosta ja yhteensä teoksia 3 kpl.
Dragonlance-kirjasarjan seuraava trilogia, joka jatkaa Krynnin seikkailua siitä mihin Kronikat-sarja loppui.
Pääsarja Dragonlance
Kirja-arviot & arvosanat
Kirja-arviot 7
Viestit 1178
Vaikka innostukseni perinteisempään fantasiaan ei ole enää niin voimakasta kuin esimerkiksi pari vuotta sitten, päätin kuitenkin palata vielä joksikin aikaa Dragonlancen pariin ja tarttua viimein Legendoihin, jotka ovat olleet minulla lukematta jo suorastaan häpeällisen pitkään. Kronikat tarjosivat kuitenkin monia mukavia lukuhetkiä, ja kaiken lisäksi Legendojakin voidaan pitää ainakin jonkinlaisena fantasian klassikosarjana. Tämän ensimmäisen osan perusteella oli erittäin ilhaduttavaa huomata, että kyseessä on todellakin eri sarja eikä mikään väkinäinen vanhan toisinto, vaikka samoja aineksia tietysti mukana onkin. Aloitusosan perusteella voisi jopa sanoa, että Legendat saattaa hyvinkin muodostua Kronikoita paremmaksi tai ainakin saman veroiseksi, sillä tarina tuntuu reilusti moniulotteisemmalta ja hahmot kehittyneemmiltä. Myös tieteyllä tavalla synkemmästä tunnelmasta annan pluspisteitä.
