Freija (Valhallan tarinoita, #1)
Keskiarvo 3.75
3.75 tähteä
Anna arvosana
star1
star2
star3
star4
star5
star6
star7
star8
star9
star10

Arvosanoja (79)
Kirjahyllytilastot

Freija

Johanne Hildebrandt
Julkaistu: syyskuu 2004 (Schildts)
Alkuperäinen nimi: Freja – Sagan om Valhalla
Tyyppi: spekulatiivinen fiktio
Tyylit: fantasiahistoriallinen fantasia
Avainsanat: skandinaavinen mytologia

Alkuteos ilmestynyt 2002. Suomentanut Saara Villa. Kannen kuvat: Sami Repo ja Suomen kuvapalvelu. Päällys: Anders Carpelan. Sidottu, kansipaperi.

Sota on saapunut naisten hallitseman Vanaheimin porteille. Sotaisat aasat lähestyvät idästä polttaen ja ryöstellen vaanien tiloja. Vaanien heimo joutuu viimeisenä sovittelukeinonaan lähettämään nuoren kuun papittaren, Freijan, vaivalloiselle rauhanneuvottelumatkalle vihollisen luokse. Kohtaaminen aasojen päällikön Odinin pojan Torin kanssa muuttaa kohtalon kulkua, sillä tätä kielletympää rakkautta ei koskaan ole maailmassa nähty.

Freija on henkeäsalpaavan jännittävä kertomus täynnä intohimoa ja noituutta. Valhallan tarinoita -trilogia perustuu muinaisskandinaaviseen mytologiaan ja kertoo fantasiaromaanien hengessä niistä taianomaisista ihmisistä, joista tuli kertomuksen huimaavien tapahtumien myötä pohjoismaisia jumalia ja jumalattaria. Naisilla on kirjassa keskeinen asema: he hallitsevat valtakuntia ja johtavat kansojaan verisillä sotaretkillä, toisaalta julmat aasat pitävät vaimojaankin orjinaan. Freija kutsuu lukijansa kiehtovalle matkalle aina 2700 vuoden taakse, pronssikaudelle, unohdettujen kuningattarien, legendojen ja sankarittarien maailmaan, jossa veriuhrit ja villit hedelmällisyysriitit leimaavat jokapäiväistäkin elämää.

(muokattu 09.03.2016)

Muita kirjoja joista saatat pitää

Kysytään KlaaraltaMusteloitsu (Mustesydän-trilogia, #2)Chninkel ja suuri voimaTulimieli (Kapinaenkelit, #1)Haltiain verta (The Witcher – Noituri, #3)

Kirja-arvioita (1)

Shjaawen avatar
Kirjoittanut ()
4.0
Kirja oli täynnä jatkuvaa ristiriitaa, mutta mitä muuta se voi ollakkaan tälläisessä rakkaudessa? Hahmoihin on helppo samaistua ja katsoa asiaa heidän kantiltaan. Kirjassa todellakin on paljon noituutta, itse hiukan jopa yllätyin, mutta muistin sitten että tässä ei lueta amerikkalaista fantasiaromaania, joissa velhot heittelevät tulipalloja. Seksiä oli paljon, vaikka harvasanaisesti kuvailtuna. Kaiken kaikkiaan, olisin halunnut tietää lisää siitä pikkuväestä ja Lokesta. ... (lisää)
Paikalla 3 jäsentä ja 60 vierailijaa
Taru Väyrynen, Carthanie, Darkki
Uusin jäsen: Irma Niemiaho
Jäseniä yhteensä: 8737