Kolkuttajat

Alkuteos ilmestynyt 1987. Suomentanut Ilkka Rekiaro. Päällys: Heikki Kalliomaa. Sidottu, kansipaperi. 2. painos 1994. Nidottu.

Kolkuttajat alkaa viattomasta lastenlorusta – mutta Stephen Kingin käsissä siitä kasvaa kertomus voittamattomasta kauhusta, käsittämättömän kosmisen pimeyden uhkasta, joka syöksee pienen uusenglantilaisen Havenin kaupungin asukkaat uskomattoman painajaisen syövereihin.

Tarina lähtee liikkeelle siitä kun Roberta Anderson eli Bobbi, suosittu villinlännenromaanien kirjoittaja, menee etsimään polttopuuta metsästä talonsa takaa. Hän kompastuu maasta törröttävään metallinkappaleeseen, jonka runsaat kevätsateet ovat huuhtoneet esiin. Ensin hän luulee sitä tyhjäksi oluttölkiksi, mutta huomaa pian, että metallinkappale istuu tiukassa kuin emäkallio.

Bobbi alkaa kaivaa esinettä esiin – ensin epäröiden, sitten kuin riivattu. Päivien mittaan maasta paljastuu jotain valtavaa, kuin jättimäinen avaruusalus. Se on piillyt maan uumenissa jo vuosimiljoonia, mutta yhä se humisee, väreilee hiljaa, kuin sykkisi elämää.

Aluksen tullessa näkyviin Havenin kaupungissa alkaa tapahtua. Sen asukkaat alkavat vuotaa verta, heiltä lähtee hampaat, he saavat yliluonnollisia kykyjä, muun muassa taidon rakentaa aivan uudenlaista tekniikkaa. Vähitellen heistä tulee avaruusolentojen kaltaisia tunteettomia ja muodottomia hirvitöitä, ”kolkuttajia”, jotka kommunikoivat suoraan ajatusten välityksellä. Ne jotka yrittävät puuttua paikkakunnan tapahtumiin, saavat kauhistuttavan lopun.

Mutta kaikkiin ei aluksen hirvittävä taika tehoa. Bobbin vanha ystävä, runoilija Jim Gardener, osoittautuu sille immuuniksi ja hän nousee taisteluun vääjämätöntä uhkaa vastaan. Taistelusta kehkeytyy samanlainen hyvän ja pahan välinen voimainmittely kuin romaanissa SE – mutta miten siinä käy, se on jokaisen luettava itse.