Karvat ja kaikki
Keskiarvo 4.00
4.00 tähteä
Anna arvosana
star1
star2
star3
star4
star5
star6
star7
star8
star9
star10

Arvosanoja (3)
Kirjahyllytilastot

Karvat ja kaikki

Hannu Hirvonen
Julkaistu: 2002 (Tammi)
Tyyppi: spekulatiivinen fiktio
Tyylit: fantasia, lapset
Avainsanat: kotimainen

Kannen piirros: Jussi Tuomola. Kannen suunnittelu: Laura Lyytinen. Sidottu.

Karvat ja kaikki on kertomus laulavan koiran matkasta maailmanmaineeseen. Juonen saippuanliukkaat käänteet naurattavat kyynisintäkin koiranvihaajaa. Lähihistorian tapahtumat niiden taustalla kuitenkin muistuttavat, ettei ansio ole yksin peilin.

Karvat ja kaikki on kasvukertomus, jonka kuluessa päähenkilö kuorii elämäänsä kuin sipulia, kuorii, kunnes lopussa maa on täynnä roskia ja kaikki itkevät. Tarinan lämmetessä ilmaa keveämmäksi lukijakin huomaa, että kulttuurinen painolasti on tarkoitettu heitettäväksi pois. Tosikot varokaa päätänne!

Koiran kertomus on rokkihenkinen reissu 80-luvun lopusta uuden vuosituhannen alkuhetkiin. Kirja on kirjoitettu nuorille, siksi se uskaltaa tarttua suuriin kysymyksiin. Elämän ja kuoleman kysymykset, väkivalta ja rakkaus mahtuvat tarinan kolmeentoista vuoteen, koiraniässä mitattuna melkoiseen eepokseen. Kirja on syvällinen ja hölmö, rakastettava ja raivostuttava kuten kaikki Luojan murkut. Se virittää kuulemaan vielä olematonta musiikkia ja vääntää toosan sitten niin lujalle, että naapuritkin kuulevat.

Päähenkilön sanoin: Ihmisen erottaa eläimestä vain toinen ihminen.

Hannu Hirvonen on opiskellut Rooman kirjallisuutta ja kulttuurihistoriaa. Hän on myös toiminut muusikkona ja tehnyt lastenlauluja. Karvat ja kaikki on hänen esikoisteoksensa.

muokattu 26.12.2014

Muita kirjoja joista saatat pitää

Kirous (Tähtisilmät, #2)Kissa nimeltä KentSininen sateenvarjoPrinssi Ahava ja valtaistuimen salaisuus (Patarania, #2)Alice Peilintakamaassa

Kirja-arvioita (1)

Jackalbury avatar
Kirjoittanut
4.0
Karvat ja kaikki oli nostalginen teos, ainakin minulle 90-luvun lapselle monet kirjan mainitsemat asiat olivat tuttuja. Koira päähenkilönä on hauska näkökulma ihmisten välillä päättömään elämään. Kirja oli välistä lösähtämäisillään kasaan mutta nousi taas alhostaan. Kirja oli paitsi hauska, myös filosofinen käsitellen elämää, kuolemaa, ihmisyyttä ja sitä, kuka lopulta onkaan luomakunnan kruunu. Kirja on hauska ja vie loppuun asti suonsilmistä huolimatta. Suosittelen kirjaa hauskaa lukukokemusta etsivälle, tosin myös nostalgiaa kirjasta löytyy vähän. Arvosana: 8+.
Paikalla 1 jäsen ja 48 vierailijaa
Eija
Uusin jäsen: Maria Tiktok
Jäseniä yhteensä: 9582