Kanit laulavat pimeässä
Keskiarvo 3.64
3.64 tähteä
Anna arvosana
star1
star2
star3
star4
star5
star6
star7
star8
star9
star10

Arvosanoja (14)
Kirjahyllytilastot

Kanit laulavat pimeässä

Klaus Hagerup
Julkaistu: 2003 (Tammi)
Alkuperäinen nimi: Kaninene synger i mørket
Tyyppi: spekulatiivinen fiktio
Tyylit: fantasia, nuoret

Alkuteos ilmestynyt 2001. Suomentanut Katriina Savolainen. Sidottu.

Sua vartoo sauramo, käärmeenkieli
sekä norjanarho outo.
Nata ja virna ja hajuheinä
yövilkka ja päivännouto.

Tule vain meidän luo.
Tule meille iltasella.
Me olemme täällä aina.
Tule mielellä iloisella.


Else on tyttö, joka on aina nenä kiinni kirjassa. Isä ja äiti lähettävät hänet kesälomalla Oxfordiin Robert-sedän seuraksi, jotta Else saisi nähdä vähän maailmaa ja tehdä muutakin kuin lukea. Lukutoukka Elsestä on hienoa päästä samoihin maisemiin, joissa Liisan seikkailut Ihmemaassa ovat syntyneet. Mutta Robert-setä ei olekaan mikään tavallinen setä, vaan satusetä, jolla on salaperäinen yhteys Charles Dodgsoniin alias Lewis Carrolliin, Liisan luojaan.

Elsen matka Oxfordiin muuttuu unenomaiseksi saduksi Liisan jalanjäljissä. Oxfordin ja Cambridgen yliopistojen kilpasoutujoukkueet osoittautuvat valepukuisiksi linnuiksi, turistien täyttämät kaninkolot ajavat kaikki kanit maanpakoon, metsän puut kääntyvät ympäri ja luonnonhistoriallisen museon sukupuuttoon kuollut drontti onkin Robert-setä! Kilpajuoksun voittaa etana, filosofisen väittelyn käärmeenkieli, pöllöt laulavat runollisesti ja kanit polkevat pyörällä.

Kanit laulavat pimeässä on unohtumaton lukuelämys, joka vie omalaatuiselle matkalle Oxfordin ja Liisan maailmaan.

”Se kutsuu minua, Else ajatteli. Laulu kutsuu minua. Vähältä piti, ettei hän vastannut: nyt minä tulen. Mutta se olisi ollut typerää. Hänkin kulki täällä aivan yksin, ja nyt hän ymmärsi myös sen, mistä sävelmä ja laulu tulivat: Päästäni tietenkin, hän sanoi. Siellä tapahtuu nykyisin niin paljon kummaa. Ihmekös tuo, jos se on alkanut laulaakin.”

(muokattu 03.02.2009)

Muita kirjoja joista saatat pitää

Kahlittu (Yön talo, #7)Mätä (Korpinkehät, #2)Langennut enkeli (Langennut enkeli, #1)Maresin voima (Punaisen luostarin kronikoita, #3)Pimeyden joki (Soturikissat: Kolmikon mahti, #2)

Kirja-arvioita (1)

Jackalbury avatar
Kirjoittanut ()
3.0
Kirjaa voisi sanoa pikemminkin kunnianosoitukseksi Lewis Carrollille kuin itsenäiseksi teoksekseen. Kirja alkaa hyvin ja mielenkiintoisesti, kuvaamalla Elseä ja hänen bibliofiliaansa sekä Oxfordin kuvaamisella. Tarina muuttuu Liisan hengessä hulvattomaksi matkaksi ihmeiden ja päättömyyksien labyrinttiin josta kuitenkin lopulta selviydytään takaisin oikeaan maailmaan. Tai no oikeaan ja oikeaan. Tavallaan Else on Liisa ja Robert-setä Valkoinen Kaniini. Kaiken kaikkiaan hauska ja hupaisa kirja Liisa Ihmemaassa-kirjan hengessä. Suosittelen kaikille Liisan lukeneille. Arvosana:7+.
Paikalla 3 jäsentä ja 51 vierailijaa
LordStenhammar, Skie, Pisania
Uusin jäsen: Susanna Tuomi
Jäseniä yhteensä: 8799