Tarpeellista tavaraa
Keskiarvo 3.84
3.84 tähteä
Anna arvosana
star1
star2
star3
star4
star5
star6
star7
star8
star9
star10

Arvosanoja (53)
Kirjahyllytilastot

Tarpeellista tavaraa

Stephen King
Julkaistu: 1992 (Tammi)
Alkuperäinen nimi: Needful Things
Tyyppi: spekulatiivinen fiktio
Tyylit: fantasia, kauhu
Avainsanat: elokuva
Osallistu keskusteluun (viestejä 220 kpl)

Tarpeellista tavaraa: Viimeinen tarina Castle Rockista. Alkuteos ilmestynyt 1991. Suomentanut Ilkka Rekiaro. Kannen kuva: Heikki Kalliomaa. Sidottu, kansipaperi. 2. painos 1992.

Mitä seuraa, kun pikkukaupungin asukkaille annetaan tilaisuus saada se mitä he kaikkein eniten haluavat – sillä ehdolla että he luovuttavat pois osan inhimillisyyttään, kieltävät omantuntonsa ja lähimmäisenrakkautensa ja suostuvat pahan välikappaleiksi?

Monet Kingin lukijat tuntevat hyvin Castle Rockin kaupungin Mainessa. Siellä Poly Chalmers pitää ompeluliikettään ja seriffi Alan Pangbornin huolena on järjestyksen ja rauhan ylläpito. Mutta nyt King sanoo Castle Rockille lopulliset jäähyväiset – tämän kirjan jälkeen sitä ei enää ole.

Kaupunkiin on saapunut uusi asukas, salaperäinen herrasmies Leland Gaunt, joka avaa kaupan nimeltä Tarpeellista tavaraa. Sen ensimmäinen asiakas on 11-vuotias Brian Rusk, ja hän löytää kaupasta juuri sen mitä kaikkein eniten haluaa: Sandy Kaufaxin baseballkortin vuodelta -56.

Viikon loppuun mennessä Gauntin liiketoimet ovat päässeet hyvään vauhtiin, sillä hän pystyy täyttämään jokaisen hartaimman toiveen, olipa se sitten kaunis Tiffany-varjostin, ketunhäntä, heittovapa, Elviksen valokuva tai pieni hopeapallo, joka vie kauheat reumakivut Polly Chalmersin käsistä.

Eikä hintakaan tunnu kovin pahalta, ainakaan aluksi – vähän rahaa vain ja pikku kepponen jollekulle toiselle.

Mutta nämä kepposet eivät olekaan niin viattomia kuin päältä katsoen näyttää. Itse asiassa ne ovat aika ilkeitä, ja sen arvaa, miten ne vaikuttavat uhriinsa. Ja vähitellen niiden seuraukset kasaantuvat kuin lumivyöry, kunnes kaikki kaupungin asukkaat ovat toistensa kimpussa kuin kissat ja koirat.

Siinä vaiheessa Gaunt siirtyy myymään aivan tietynlaista tavaraa: aseita. Meno yltyy yhä hurjemmaksi, niin ettei poliisi tahdo perässä pysyä, mutta Leland Gaunt sen kuin hykertelee pitkäsormisia käsiään…

"Vanha kauhumestari huippuvedossa, tällä kertaa yhdessä paholaismaisen taikakalujen ja loitsujen kauppiaan kanssa, joka myy tavaroitaan Castle Rockin väelle." – Kirkus Reviews

(muokattu 26.10.2018)

Muita kirjoja joista saatat pitää

Yön KasparSiipisulka: Tarinoita enkeleistäHautausmaan kauhu ja muita kertomuksia (H. P. Lovecraftin kootut teokset, #4)Murhamystiikkaa: Okkulttisia etsivätarinoita (Aavetaajuus-kirjat, #1)Keltainen kuningas

Kirja-arvioita (4)

LongWalk avatar
Kirjoittanut ()
4.0

Edustaa sitä hyvää Kingiä. Pidin laajasta henkilöhahmojen määrästä vaikkakin aina ne pari hahmoa erottuvat. Muistutti edellä mainitulla tavalla Kuvun alla-teoksesta. Omasta mielestäni kirja liikkui sysäyksittäin, hetkeen ei tapahtunut mitään, sitten tapahtui paljon, hetkeen ei mitään ja sillä vaihteilla kirjan loppuun.

Cliffer666 avatar
Kirjoittanut ()
3.5

Jälleen yksi melkoinen mötkäle Kingin kynästä.. Eipä mitään, niihin on totuttu. Pieni suklaapuoti tribute..? Meh.. Ehkä ei aivan. Mutta kieltämättä alkuasetelmasta tuli vahvasti se mieleen, siksi haluan mainita. Mutta ei kuitenkaan aivan niin viatonta ole meininki sitten lopulta.. Joskin alussahan se siltä saattaa vaikuttaakin. Itse asiassa juuri sitä seikkaahan siinä korostetaankin. Tai tarkemmin sanottuna tämä tarinamme päähenkilö tahtoo asiakkailleen korostaa. Mutta kun ... (lisää)

HourglassEyes avatar
Kirjoittanut ()
5.0
Jep... Tarpeellista tavaraa oli loistava kirja, kun ensimmäisen kerran luin sen 19 vuotta sitten, 13 vuotiaana. - Ja nyt luettuani sen uudestaan pysyn kannassani. Jos King jonkin osaa, niin se on ihmismielen kuvaaminen. Viimeisen sivun jälkeen on hyvä kysyä itseltään mikä on sinun Tarpeellinen tavarasi...? ;)
tintti89 avatar
Kirjoittanut ()
4.0
Tästä kirjasta puuttui mielestäni Kingille tyypillinen kauhu, muuten kirja oli erittäin hyvä. Juoni oli sopivan erikoinen, eikä kirjaa malttanut millään lopettaa kesken. Henkilöhahmoja oli ehkä hieman liikaa. Itse ainakin menin niissä usein sekaisin, mutta se ei haitannut lukunautintoa.
Paikalla 43 vierailijaa
Uusin jäsen: Peppi Pirhonen
Jäseniä yhteensä: 8755