Alkuteos ilmestynyt 1988. Suomentanut Arto Häilä. Sidottu, kansipaperi.
Prix Aurora -palkinto 1989, Hugo-palkintoehdokas 1989, Nebula-palkintoehdokas 1988, toinen sija Locus-palkintoäänestyksessä (sf-kirjat) 1989.
Mona Lisa on kolmas suomennettu väläys William Gibsonin
ainutlaatuisesta maailmasta, joka on yhtä aikaa lyyrinen ja tekninen,
eroottinen ja väkivaltainen, kylmäävä ja jännittävä. Gibsonin
maailmassa monikansalliset yhtiöt ja teknorikolliset taistelevat
vallasta tietokoneiden luomassa universumissa eli kyberavaruudessa.
Tähän maailmaan putkahtaa Mona, nuori tyttö, jolla on hämärä
menneisyys ja epävarma tulevaisuus ja jonka kohtalo on törmäyskurssilla
Sense/Net -tähden Angie Mitchellin kanssa.
Jo lapsuudesta saakka Angie on osannut päästä kyberavaruuteen ilman
tietokonetta. Nyt vireillä on sieppaussuunnitelma – sen takana on
haamuolio, jolla on suunnitelma Angielle, Monalle ja koko
ihmiskunnalle...
Tuttuun tapaansa Gibson ei tyydy kertomaan yhtä tarinaa, kun
samalla vaivalla voi kertoa viisi. Mona Lisa on seittimäinen
juonirakennelma, jonka häikäiseväksi hiotusta tieteisproosasta on
helppo peilata urbaania sielunmaisemaa.
Aloita uusi keskustelu tästä kirjasta | Näytä kaikki keskustelut |
William Gibson (Yhdysvallat, s. 1948) on kotoisin Etelä-Carolinasta. Teini-ikäisenä hän oli innokas science fictionin ja sarjakuvien kuluttaja.
Gibsonin tunnetuin työn on Sprawl-trilogia, johon kuuluvat romaanit Neurovelho (1984), Kreivi Nolla (1986) ja Mona Lisa (1988). Neurovelho teki kyberpunkin tunnetuksi. Tyyliltään se sai vaikutteita William S. Burroughsilta sekä 1940-luvun kovaksikeitettyjen rikosromaanien kirjoittajilta Dashiel Hammetilta ja Raymond Chandlerilta.
Kirjallisuutta
Subjektia rakentamassa: Tutkielmia minuudesta teksteissä. Turun yliopisto, taiteiden tutkimuksen laitos, 2000.
Mika Hallila & Tellervo Krogerus: Rajatapauksia. Suomalaisen kirjallisuuden seura, 2000.
Ulkomaisia tieteiskirjailijoita 2. Toimittaneet Toni Jerrman ja Vesa Sisättö. BTJ Kirjastopalvelu, 2004.
Kuva: Frederic Poirot.