Luolapoikien paluu (Seikkailusarja, #9)
Anna arvosana
star1
star2
star3
star4
star5
star6
star7
star8
star9
star10

Kirjahyllytilastot

Luolapoikien paluu

Veikko Haakana
Julkaistu: 1958 (Valistus)
Tyyppi: spekulatiivinen fiktio
Tyylit: paleofiktio, nuoret
Avainsanat: kotimainen

1. laitos: Luolapoikien paluu: Seikkailukertomus varhaiskivikauden ajoilta. Valistus, 1957. Päällys: Sauli Rantamäki. Sidottu.
2. laitos: Luolamiehen pojat. Valistus, 1970. Yhteissidos teoksista Luolamiehen pojat ja Luolapoikien paluu. Päällys: Yrjö Könni.

Luolapoikien paluu

Teos on itsenäinen jatko vuotta aikaisemmin tekijänsä esikoisena ilmestyneeseen nuortenromaaniin Luolamiehen pojat, jonka Nuorten Kirja palkitsi vuoden parhaana seikkailukirjana (II palkinto varttuneemmille nuorille tarkoitettujen kertomuksien sarjassa). Jatko on luettavissa täysin riippumatta siitä, tunteeko lukija poikien suuren seikkailun edelliset vaiheet.

Varhaiskivikaudella, ihmissuvun kehityksen aamuhämärissä elävät orvot luolapojat Ola ja Alte pyrkivät tässä kiehtovassa kertomuksessa sisukkaasti päämääräänsä, kaukana häämöttävää tulivuorta kohti, tulen syntysijoille. Matkalla he tutustuvat mm. järvikansaan ja sen karuun elämään, ovat vähällä tuhoutua petolliseen asfalttijärveen ja joutuvat lopulta valtaisaan luonnonmullistukseen, joka perusteellisesti muuttaa laajojen alueiden sekä geologiset että elollisen luonnon olosuhteet.

Haakanan kertomatapa on miehevää, siinä ei ole turhia sanoja eikä liikatunteellisuutta painolastina. Poikien kehittyminen taitaviksi eränkävijöiksi on kuvattu osuvasti, niinikään heidän ajatustensa seestyminen ilmaisuiksi. Jännitystä ei kirjasta puutu, eikä lukijan mielenkiinto välilläkään pääse herpaantumaan. Tapahtumajaksojen lomaan sovitetut asialliset katsaukset eivät lainkaan häiritse pelkästään ajanvietettä hakevaa lukijaa, mutta ovat arvokkaita sille, joka kiinnostuu kertomuksen puitteissa lisäämään tietämyksensä alaa.

Luolamiehen poikien arvosteluista:
>>Ansiokkaaksi kirjan tekee juonen silloin tällöin keskeyttävä asiaselostus tuolle aikakaudelle tyypillisestä sekä maanmuodosta, kasvistosta että eläimistöstä.>> (Lapsi ja nuoriso) >>- mainio poikakirja - - erittäin jännittävä ja mielenkiintoinen. - Avautuva näköala on suuruudessaan suorastaan huimaava.>> (Savonmaa) >>- Jo kirjan aihe, ihmisen, luomakunnan valtiaan kehitys ja kasvaminen yläpuolelle muiden elollisten olentojen, tulee kiehtovana 'punaisena lankana' esiin kaikissa kirjan 'sankarien' toimissa ja seikkailuissa. - Niinpä sitä mielellään lukevat pojat aina 80 ikävuoteen asti.>> (Etelä-Saimaa).

muokattu 03.01.2015

Muita kirjoja joista saatat pitää

Luolaheimon sankari (Nuorten toivekirjasto, #53)Kivinen biisoniKuolemanlaakson kurimuksessaLuolapojat (Kirjokannen poikien kirjasto, #6)Poikkikirves iskee (Seikkailusarja, #11)
Paikalla 2 jäsentä ja 46 vierailijaa
MARGO, NoctilucA
Uusin jäsen: Topi Kopakkala
Jäseniä yhteensä: 9455