Tigana: Sieluun isketty tikari

Tigana #1 / 1.5
@ Guy Gavriel Kay
Tigana: Sieluun isketty tikari (Tigana #1) - Guy Gavriel Kay 8.06   186

Alkuteos ilmestynyt 1990. Suomentanut Leena Peltonen. Suomennos sisältää alkuteoksen luvut 1–12. Kannen suunnittelu: Sakari Tiikkaja. Sidottu, kansipaperi.

Prix Aurora -palkinto 1991. World Fantasy -palkintoehdokas 1991, Mythopoeic-palkintoehdokas 1991, kolmas sija Locus-palkintoäänestyksessä (fantasiaromaanit) 1991.

Maaginen, lumoava kertomus valloitetusta Tiganan herttuakunnasta ja sen alistetusta kansasta, jota tyrannimainen velhokuningas pitää rautaisessa otteessaan. Velhokuninkaan poika surmattiin kun Tiganasta taisteltiin, ja kostoksi siitä isä määräsi koko herttuakunnan hävitettäväksi niin kuin ei mitään maata ole koskaan hävitetty. Edes Tiganan nimeä ei enää kykene kuulemaan, lukemaan tai muistamaan kukaan kohtalokkaan taistelun jälkeen syntynyt.

Monta vuotta valloittajien tulon jälkeen joukko urheita miehiä ja naisia ryhtyy vaaralliseen salahankkeeseen tuhotakseen sortajansa. Heillä on unelma unohdetusta, tarunhohtoisesta Tiganasta, jonka he haluavat tuoda takaisin.

Värikylläinen, vivahteikas fantasiatarina on saanut arvostetun Prix Aurora -palkinnon.

Modernin fantasiakirjallisuuden huippunimiin kuuluva GUY GAVRIEL KAY (s. 1954) aloitti uransa Fionavarin kuvakudos -trilogialla, joka oli 1980-luvun kiitetyimpiä fantasiaeepoksia. 1990 ilmestynyt Tigana varmisti lopullisesti tämän kandalaiskirjailijan maailmanmaineen.




Arvosana kirjalle
Omassa kirjahyllyssäni


Kirja julkaistu 2003 (Karisto)
Alkuperäinen nimi Tigana
Tietoja muokattu tammikuu 15, 2023

Tigana

Sarja sisältää 1 pääteosta ja yhteensä teoksia 2 kpl.

Tigana: Sieluun isketty tikari (Tigana #1) 8.06   186
Tigana: Verenperinnön hinta (Tigana #1.5) 8.22   176

Kirja-arviot & arvosanat

Jussi
Arvosanat 1136
Kirja-arviot 109
Viestit 1708
marraskuu 20, 2009
10 / 10

Aikuisyleisölle suunnattu Tigana on yksi parhaista lukemistani fantasiakirjoista. Se alkaa saada klassikkostatusta, vaikka julkaisusta ei ole vielä 20 vuottakaan. Monet pitävät teosta selvänä parannuksena Fionavarin kuvakudoksesta, mutta minuun jo Kayn varhaisempi työ teki vaikutuksen. Tigana sisältö on kuitenkin omaperäisempää, joten nostan sen vähän trilogian yläpuolelle. Romaanin paras asia saattaa olla kirjailijan kielenkäyttö, joka välittyy myös käännöksestä. Henkilönkuvaus on onnistunutta, tunteikkaimpina jäivät mieleen Dianoran näkökulmasta kerrotut kappaleet. Tarinan "pääpahis" Brandin on hienosti kuvattu, ja vaikka hänen motiivinsa ymmärsikin, en ollut miehen puolella missään vaiheessa. Koska luin kirjan suomeksi, oli suurin ongelma pilkkomisessa. Olisi pitänyt odottaa molempien osien ilmestymistä ennen aloittamista, sillä juonenkäänteet alkoivat unohtua. Jälkimmäisen puoliskon alusta onneksi löytyi tiivistelmä aiemmista tapahtumista. Kirjan juoni on kiehtova, ja loppuratkaisu sisältää yllätyksiä. Tiganaa pitää kehua vielä siitä, että se on itsenäinen teos. Ei minulla mitään sarjoja vastaan ole, mutta on virkistävää lukea eeppistä fantasiaa välillä tässä muodossa. Kirja ilmeisesti myi liian huonosti, sillä Karisto lopetti Kayn suomentamisen Tiganaan. Maailmalla kirjailijan arvostus on vain kasvanut, esimerkiksi myöhempi romaani Ysabel voitti World Fantasy Awardin vuonna 2008.

Thialfi
Arvosanat 1007
Kirja-arviot 51
Viestit 328
marraskuu 19, 2009
4 / 10

Käännetyn fantasiakirjallisuuden taso on ollut Suomessa niin huonoa, että ennakkoon kehuttu Tigana oli ilmestyessään merkki kirjallisuudenlajin viimeinkin tapahtuvasta monipuolistumisesta. Tämä on kummallista, sillä lajin juurten pitäisi olla nimenomaan ritari- ja hoviromaanien perinteessä. Valitettavasti suomennos on jaettu turhaan kahtia. Parhaiten teos onnistuu nuorille suunnattuna, fantasian kuvaa laajentavana teoksena. Nuortenkirjaksi soveltuu keskeisen näkökulmahenkilön ja lähinnä nuorisolle suunnattujen laskelmoitujen kohtausten vuoksi. Kay on taitava maailmanrakentaja ja juonenkuljettaja, mutta loppujen lopuksi romaani on lähinnä kätevästi tiivistetty versio Robert Jordanin Ajan pyörästä. Erityisesti Kay harrastaa usean yhteensattuman lastaamista samaan kohtaukseen. Kokonaisuus on viime kädessä kaavamainen ja ennustettava, vaikka yksityiskohdat olisivat loistokkaita. Ihmiskuvauksessa Kay onnistuu huonosti. Henkilöt eivät kehity mihinkään. Jälkeenpäin juonesta muistaa parhaiten ilkeän Albericon tempaukset, vaikka teoksen pitäisi olla tunnettu harmaasävyisistä henkilöistään. Tappajan, kostonhalun riivaamaan Brandinin pitäisi muka olla sellainen, koska hän on salamurhaajansa mielestä seksikäs. Muutama ylidramaattinen kohta kirjassa on kyllä kiehtova, mutta jälkeenpäin nille voisi keksiä käyttöä lähinnä Harry Potter -fanifiktion rakennusaineksina. Kayn kirjoitustyyli on esimerkki paitsi värikkäästä viihdeproosasta myös siitä, miten sitä ei kannata kirjoittaa. Laskelmointi ärsyttää. Runollista tyyliä ja ajatuksia etsiessä kannattaa kääntyä Patricia McKillipin kirjoihin. Shakespearelaisuuteen voisi tutustua puolestaan vaikka Kenneth Branaghin elokuvissa. Kaylla kuvauksen kirjavuus luo hyppelehtivän vaikutelman, kun välillä kumppanukset ovat iloisia kuin Viisikoissa ja naureskelevat kuin huonosti ohjatussa elokuvassa, välillä kyynelehditään ja ollaan mahtipontisia. Ja kun musisoidaan, piisit tulkitaan kuulemma äärettömän merkitsevästi. Edes kustannustoimittaja ei ole kertonut kirjailijalle näytä, älä kerro -ohjeesta ja siitä minkä luontoinen viestintäväline kirja oikein on. Teos vaatii parodiaversiota, jossa kannessa kuvattu Alessan soittaa herkästi säkkipilliä. Samoin on erotiikan laita, joka toimii vain nuorisoa kosiskelevana ainesosana. Dianoran osuus kirjassa on ylipitkä, vähempi alleviivaus olisi riittänyt. Kaksi ja puoli tähteä.

Dyn
Arvosanat 542
Kirja-arviot 51
Viestit 4081
helmikuu 7, 2007
8 / 10

"Tigana" kokonaisuudessaan on mukavaa perusfantasiaa, jonka voi skaalalla millä hyvänsä asettaa hiukan keskitason yläpuolelle. Siksi se kannattaa lukea - ei kirjan itsensä takia niinkään, sillä ei se sentään niin erikoinen ole, vaan siksi että on olemassa paljon sitä huonompia kirjoja. Suomennetun teoksen jakaminen kahteen osaan tuntuu järjettömältä (ok, ei niinkään jos tässä pystyisi katsemaan kustantajan pankkitilejä), ja voisin väittää, että tällainen osittelu jopa haittaa lukemista. Sitä alkaa etsimään 'omia' piirteitä osista, jotka todellisuudessa ovat vain kahdessa palassa painettu yksi kirja. Kun tarina on näinkin pitkä, ajoittain jopa puuduttava, osien välissä on yllättävän helppo lopettaa lukeminen. Tarinassa, mutta ennen kaikkea maailmassa, on paljon hyviä ideoita. Tekstiä lukee mielikseen; joskus on syötävä sitä leipääkin leivonnaisten ohella. Tämä on ehdottomasti leipää, oikein tukevaa ja ravitsevaa sellaista. Ja jyviä päällä.

sansa
sansa
Arvosanat 113
Kirja-arviot 0
Viestit 4
joulukuu 5, 2023
Antoi 8 / 10 arvosanan kirjalle
Johanna Thessler
Johanna Thessler
Arvosanat 92
Kirja-arviot 0
Viestit 0
marraskuu 1, 2023
Antoi 9 / 10 arvosanan kirjalle
samuel
samuel
Arvosanat 842
Kirja-arviot 6
Viestit 1
heinäkuu 16, 2023
Antoi 10 / 10 arvosanan kirjalle
BlackButterfly
BlackButterfly
Arvosanat 23
Kirja-arviot 0
Viestit 1
maaliskuu 9, 2022
Antoi 7 / 10 arvosanan kirjalle
Miiwuska
Miiwuska
Arvosanat 233
Kirja-arviot 3
Viestit 0
maaliskuu 15, 2021
Antoi 9 / 10 arvosanan kirjalle
Wicked-Willie
Wicked-Willie
Arvosanat 321
Kirja-arviot 14
Viestit 68
toukokuu 24, 2017
Antoi 9 / 10 arvosanan kirjalle
Bensku
Bensku
Arvosanat 225
Kirja-arviot 13
Viestit 222
joulukuu 30, 2015
Antoi 8 / 10 arvosanan kirjalle