Endymion (Hyperion, #3)
(scifi > avaruusooppera)
Alkuteos ilmestynyt 1995. Suomentanut Juha Ahokas. Runojen suomennokset Jaakko Tuomikoski ja Pekka Pakkala. Kannen maalaus: Ilkka Juopperi.
1. painos: Like, 1999. Like Scifi. Nidottu.
2. painos: Like, 2007. Like-pokkari. Nidottu.
Toinen sija Locus-palkintoäänestyksessä (sf-kirjat) 1997.
Huippusuositun Hyperion-sarjan kolmas osa.
274 vuotta Hyperionin tuhon jälkeen universumi on kaaoksen vallassa. Raul Endymion valitaan nappulaksi peliin, jonka lopputulos määrää ihmiskunnan kohtalon. Hänet nimitetään uuden messiaan Aenean henkivartijaksi ja pelastajaksi. Matkatessaan ajan, avaruuden ja todellisuuden rajojen läpi Endymionista tulee naismessiaan suojelija, rakastettu ja lopulta tämän opetuslapsi.
Mutta myös arvoituksellinen Lepinkäinen – hirviön, jumalan, tappokoneen ja kostonenkelin sekoitus – seuraa Aeneaa ja Endymionia tulevaisuuteen.
”Perinteisen science fictionin puolella on Simmonsin Endymion selkeästi vuoden merkittävin kirja – kuten ovat olleet Hyperion-sarjan kaksi edellistäkin osaa. Simmonsin komea kuvaus yhteiskunnan muuttumisesta jaksaa elää osasta toiseen ja vaihtaa näkökulmaansa osasta toiseen.” – Seppo Lehtinen, Turun Sanomat
Arvosanoja: 92
Dan Simmons syntyi vuonna 1948 Illinoisissa Yhdysvalloissa. Hän halusi jo nuorena ryhtyä kirjailijaksi ja kirjoitti ensimmäisen tieteisnovellinsa ollessaan neljännellä luokalla. Simmons opiskeli Washingtonin yliopistossa kirjallisuutta ja luovaa kirjoittamista. Hän valmistui vuonna 1971 ja päätyi opettajaksi toimien tässä ammatissa 18 vuotta. Samalla hän kirjoitteli pöytälaatikkoon. Vuonna 1981 Simmons osallistui kirjoittajaseminaariin, jossa tapasi tieteiskirjailija Harlan Ellisonin. Tämä vaikuttui Simmonsin näyttämästä novellista ja kehotti tätä lähettämään sen kirjoituskilpailuun. Simmonsin ensinovelli julkaistiin seuraavana vuonna, samana päivänä kuin hänen tyttärensä syntyi.
Simmons julkaisi ... (lisää)
Kirja-arvioita (1) |
|---|
6/10 Endymion oli jonkinlainen pettymys. Kertomuksen tyyli oli täysin erilainen kuin sarjan aiemmissa osissa. Ensimmäisten osien tapahtumien runsaus ja moniulotteisuus vaihtui suoraviivaiseen juonellisesti hitaasti etenevään seikkailuviihteeseen. Alkupuolisko oli erittäin mukaansatempaava, mutta keskivaiheilla tuntui, että sisällön pääasia on eri maailmoissa vierailu ja maailmojen ihmeiden kuvailu ja varsinainen juoni ei edennyt mihinkään. Loppupuoliskossa oli taas paljon toimintaa. ... (lisää)
|