Paikka nimeltä Plaston
@ Erkki Ahonen
1. painos: Paikka nimeltä Plaston: Tieteisromaani. Kannen tekijä Seppo Syrjä. Gummerus, 1968. Sidottu, kansipaperi.
2. painos: Kompassi-sarja, 1971. Nidottu.
Miksi tieteisromaani? Miksi valtion kirjallisuuspalkintoon saakka ansioitunut nuori, kokenut ja omaperäinen prosaisti kertoo avaruusmatkasta, aiheesta, jota Suomen kirjallisuus tuskin on vakavissaan käsitellyt ja joka ulkomaillakin on useimmiten nuorisokirjailijain tai kirjallisesti kouliutumattomien tiedemiesten alaa?
Erkki Ahosen tieteisromaani on 'erilainen'. Hänen päähenkilönsä Matti on hyönteistieteilijä, joka suomalaisen kesääaamun valostuvalla suolla yllättäen kohtaa vieraasta kulttuurista saapuneen avaruuskoneiston. Vaikka Matin kokemus täysin rikkoo hänen siihenastisen todellisuutensa, matka ei muodostu uhkarohkeaksi seikkailuksi, sillä aineen ja energian lait hallitseva tekniikka on pettämätön. Määränpäässään hän yhdessä maasta tulleen tytön kanssa toteaa, että sama tekniikka takaa Plastonin asukkaille ehdottoman turvallisuuden, täydellisen mukavuuden ja kaiken tiedon. Matilla on mahdollisuus valita, tulla osalliseksi tästä rauhan tilasta. Kun hän tapaa planeetan asukkaat, hän on varma siitä, että hänen tekemänsä ratkaisu on oikea, semminkin, kun tytön arvoitus ratkeaa.
Erkki Ahosen rauhoittavan looginen juoni on kehys, johon hän mahduttaa kokonaisen maailmankuvan. Kehityksen rakeisuus, todellisuuden ääreisilmiöt, avaruus, yhteiskunta, teknistyminen ovat Ahosen kohde: tieteisromaanin muoto on hänelle keino niiden esittämiseksi sopivan etäältä tarkasteltuina. Taitavan ja ajattelevan kirjailijan käsissä keino on vaikuttavan tehokas. Teos kiinnostaa ja herättää ajatuksia.
”Erkki Ahonen on kirjoittanut ensimmäisen suomalaisen vakavasti otettavan tieteisromaanin avartaen kotimaisia käsityksiä ainakin hivenen verran kohti tulevaisuutta, jota suomalainen kirjallisuus ei oikeastaan tunnusta lainkaan tuntevansa.” – Matti Rosvall, Aamulehti
”Ahoselle on annettava runsaasti pisteitä. Tänä massatuotannon aikakautena hän on kyennyt löytämään keinon sanoa sanottavansa uudella tavalla, ja vaikka deologiset erimielisyydet voivat tietyssä tapauksessa saada lukijassa aikaan kapinan, on tämäkin luettava vain positiiviseksi ilmiöksi.” – Keskisuomalainen
Arvosana kirjalle
Erkki Ahonen
Erkki Ahonen (1932–2010) oli suomalainen kirjailija. Ahonen voidaan luokitella psykologisen realismin edustajaksi, jonka aiheena oli etenkin miehen mielenmaisema. Ahosen pääteos oli vuonna 1965 ilmestynyt romaani Kiviä vuoret. Hän sai valtion kirjallisuuspalkinnon 1968.
Tieteisromaaneissaan Paikka nimeltä Plaston (1968), Tietokonelapsi (1972) ja Syvä matka (1976) Ahonen pohti ihmisen ja tekniikan suhdetta sekä ihmisen muuttumista suuren tieteellisen kehityksen hetkellä. Teosten on usein todettu kuuluvan merkittävimpiin suomalaisiin aikuisten tieteisromaaneihin. Esimerkiksi Kai Ekholm totesi, että Erkki Ahonen oli suomalaisista tieteiskirjailijoista ainoa, jolla ”on ollut sellainen luonnontieteellinen näkemys ja kyky synteesiin, jolle syvällinen tieteisromaani voi perustua”.
