Harry Potter ja salaisuuksien kammio

(Harry Potter, #2)

J. K. Rowling
Julkaistu: lokakuu 4, 1999 (Tammi)
Alkuperäinen nimi: Harry Potter and the Chamber of Secrets

Tyyppi: spekulatiivinen fiktio
Tyylit: fantasia, nuoret
Avainsanat: elokuva, mythopoeic-palkinto
Osallistu keskusteluun (viestejä 113 kpl)

OSTA KIRJA

+ Kirjastot

Alkuteo silmestynyt 1998. Suomentanut Jaana Kapari. Kannen kuvat: Mika Launis. Sidottu.

British Book Award for Children's Book of the Year 1998, Gold Medal 9–11 years Scottish Arts Council Children's Book Award 1999, FCBG Children's Book Award, The Bookseller Author of the Year 1998, Children's Book of the Year North East Book Award 1999, North East Scotland Book Award 1998, Mythopoeic-palkinto 2008 (lastenkirjat, koko sarja).
Guardian-lastenkirjallisuuspalkinnon ehdokas 1999.

Harry Potterin ankea kesäloma Dursleyn perheen luona päättyy vauhdikkaasti, kun noitakoulusta tutut Weasleyn veljekset hakevat hänet pois lentävällä Anglialla. Ensimmäistä kertaa elämässään Harry pääsee tutustumaan oikeaan velhoperheeseen, jossa loihditaan ruokaa, luetaan eläviä taikakirjoja ja kitketään puutarhasta menninkäisiä.

Sekopäinen Dobby-tonttu on varoittanut Harrya palaamasta takaisin Tylypahkan velhojen ja noitien kouluun, mutta mikään ei saisi Harrya jäämään pois. Toinen lukuvuosi ei kuitenkaan ala Harryn ja Ron Weasleyn osalta aivan suunnitelmien mukaan. Jostain merkillisestä syystä he eivät pääse Tylypahkan pikajunan kyytiin. Kun he lopulta saapuvat kouluun, on vastaanotto kirjaimellisesti murskava. Ja pian koulussa alkaa tapahtua kummia. Miksi Harry kuulee pelottavia ääniä, joita muut eivät kuule? Seiniin ilmestyy salaperäinen teksti: Salaisuuksien kammio on avattu. Varokaa, perillisen viholliset. Mitä se oikein tarkoittaa? ihmettelevät Harry, Ron ja Hermione ja yrittävät ratkaista 50 vuotta vanhan arvoituksen. Eikä siinä kaikki – vain Harry voi kuulla hyytävän, uhkaavan äänen, joka kuiskuttaa kuolemasta läpi koulun seinien.

Harry Potter ja salaisuuksien kammio on jatkoa kirjalle Harry Potter ja viisasten kivi. Kiitetyt ja palkitut Harry Potter-kirjat tarjoavat yllätyksellisiä juonenkäänteitä, hauskaa kielenkäytttöä ja herkullisia henkilöhahmoja.

(muokattu 17.01.2015)

Uusimmat keskustelut

Aloita uusi keskustelu tästä kirjasta | Näytä kaikki keskustelut

Tietoa kirjailijasta :: J. K. Rowling

Joanne ”Jo” Rowling (s. 1965, nyk. Joanne Murray) on brittiläinen kirjailija, joka käyttää kirjailijanimeä J. K. Rowling (lausutaan roling). Hän on kirjoittanut nuortenkirjasarjan, jonka päähenkilö on velhopoika Harry Potter. Sarjan ensimmäinen kirja ilmestyi 1997 ja viimeinen vuonna 2007. Rowling asuu Skotlannissa. Hänen perheeseensä kuuluu aviomies ja kolme lasta.

Kirjoittamisen Joanne Rowling aloitti jo lapsena. Muun muassa Kenneth Grahmen kirja Kaislikossa suhisee oli hänelle rakas. Teini-iässä hänen lempikirjailijakseen nousi Jane Austen. Myös J. R. R. Tolkienin Taru sormusten herrasta teki häneen vaikutuksen. Kouluaikoinaan Rowling kuunteli The Clashin ja The Smithsin musiikkia. Ruokatunneilla ... (lisää)

hänellä oli tapana kertoa ystävilleen pitkiä tarinoita. Tarinoiden sankareina seikkailivat Rowling itse ja hänen koulutoverinsa.

Rowling opiskeli ranskaa Exeterin yliopistossa ja valmistui vuonna 1987. Hän työskenteli sihteerinä eri työpaikoissa, muun muassa Amnesty Internationalille. Rowling kirjoitteli huvikseen, kun aika kävi pitkäksi. Hän sai ajatuksen Harry Potterista istuessaan pysähtyneessä junassa lähellä Lontoota vuonna 1990. ”Katselin ulos ikkunasta ja näin hänet hyvin selvästi: pieni, ruipelo ja tummahiuksinen poika. Tiesin, että hän oli velho. Sitten ajattelin, että hänen täytyy käydä velhokoulua.”

Harry Potterin syntyä seurasi kuusi kuukautta myöhemmin Rowlingin äidin kuolema. Rowling on kertonut Harry Potterin tarinan syntyneen kuoleman aiheuttamasta surusta ja yksinolon tunteesta ja heijastuneen Harryn kokemukseen vanhempiensa menettämisestä. ”Kirjoitin kirjaa todellakin itseäni varten”, hän on todennut.

Saadakseen uutta ajateltavaa Rowling muutti Portugaliin, missä hän opetti englantia, avioitui ja sai tyttären. Avioliitto päättyi eroon ja vuonna 1994 Joanne Rowling muutti tyttärensä kanssa Edinburghiin, missä hänen sisarensa asui.

Rowling sai ensimmäisen Harry Potter -kirjan käsikirjoituksen valmiiksi 1995. Kymmenen kustantajaa hylkäsi käsikirjoituksen ennen kuin Bloomsbury-kustantamo kiinnostui siitä. Kustantamo halusi kirjaan kirjailijan nimikirjaimet, sillä siellä oltiin sitä mieltä, että pojat eivät lukisi naiskirjailijan kirjoja. Nimikirjainten K:n Rowling otti isoäitinsä nimestä Kathleen. Kirjasta Harry Potter ja viisasten kivi otettiin 500 kappaleen painos vuonna 1997. Romaanista tuli menestys ja opettajaksi opiskellut Rowling siirtyi täysipäiväiseksi kirjailijaksi.

Harry Potter -kirjoja on myyty yli 400 miljoonaa kappaletta. Suomenkielisiä Potter-kirjoja on myyty noin 1,2 miljoonaa.

Rowling ei aio kirjoittaa enempää fantasiakirjoja. ”Harryn maailma on niin laaja ja yksityiskohtainen ja olen elänyt sitä 17 vuoden ajan. Olisi vaikeaa luoda toinen maailma ilman, että se olisi jotenkin samanlainen Harryn maailman kanssa”, kirjailija on sanonut.

Harry Potter -kirjat on suomentanut Jaana Kapari-Jatta. Hän sai työstään kansainvälisen kääntäjäliiton Astrid Lindgren -palkinnon.

Vuonna 2008 Times-lehti valitsi Rowlingin 50 parhaan toisen maailmansodan jälkeisen brittikirjailijan listan sijalle 42. Vuonna 2010 Rowling sai ensimmäisen H. C. Andersen -palkinnon.

Elokuvat

Harry Potter ja viisasten kivi (2001). Ohjaus Chris Columbus.
Harry Potter ja salaisuuksien kammio (2002). Ohjaus Chris Columbus.
Harry Potter ja Azkabanin vanki (2004). Ohjaus Alfonso Cuarón.
Harry Potter ja liekehtivä pikari (2005). Ohjaus Mike Newell.
Harry Potter ja Feeniksin kilta (2007). Ohjaus David Yates.
Harry Potter ja puoliverinen prinssi (2009). Ohjaus David Yates.
Harry Potter ja kuoleman varjelukset, osa 1 (2010). Ohjaus David Yates.
Harry Potter ja kuoleman varjelukset, osa 2 (2011). Ohjaus David Yates.
Ihmeotukset ja niiden olinpaikat (2016). Ohjaus David Yates.
Ihmeotukset: Grindelwaldin rikokset (2018). Ohjaus David Yates.

Linkkejä

Harry Potter -fanit.
Potterwiki.

Kuva: J. P. Masclet 2007.

Muita kirjoja joista saatat pitää

Kirja-arvioita (21)
(avaa kirja-arvio) Kirjoittanut Kirjaneito (08.02.2013) Harry Potter ja Salaisuuksien kammio on kieltämättä loistava kirja, vaikkakaan ei Pottereista paras. Kirjassa jatketaan siitä mihin edellinen jäi ja tietysti palataan Tylypahkaan. Eikä edessä todellakaan ole mikään helppo vuosi. Salaisuuksien kammio on synkempi kuin edeltäjänsä, taikamaailmasta on tullut Harrylle tavallisempi. Enää ei haukota henkeä jokaisen uuden asian äärellä. Juoni on tietysti loistava ja Rowlingin mielikuvitus saa jälleen siivet. Henkilöistä erityisesti Gilderoy Lockhart jätti minut naureskelemaan itsekseni. Harry Potterin lumovoima ei sammu.
(avaa kirja-arvio) Kirjoittanut Kataja (02.06.2008) Ensimmäiseen kirjaan verrattuna tässä toisessa osassa on enemmän jännittäviä tapahtumia ja olen huomannut, että aikuiset lukijat pitävät yleensä aina vain enemmän kirjoista, kun sarjassa edetään. Kirjassa on siis nyt enemmän toimintaa, mutta silti huumoria ja se tempaa mukaansa niinkuin ennenkin. Anna myyntilukujen puhua puolestaan!
(avaa kirja-arvio) Kirjoittanut w-a-r-i (01.12.2013) Tämä oli ehkä sarjan tylsin kirja, lapsenakaan en jaksanut tätä montaa kertaa lukea, toisin kuin kaikki muut osat tämän jälkeen... Tottakai tämä hyvä oli kuten muutkin, mutta ei niin jännittävä, eikä pitänyt otteessaan samalla tavalla kuin muut :)
(avaa kirja-arvio) Kirjoittanut Pyrexia (25.06.2013) Mahtava kirja, vaikka Viisasten kivi oli hitusen parempi. Juoni on synkempi, ja ilmassa leijuu enemmän uhkaa. Hienoja hahmoja tulee lisää, ja tärkeitä yksityiskohtia löytyy. Kyllä tämäkin kirja kannattaa ehdottomasti lukea.
(avaa kirja-arvio) Kirjoittanut aman (21.11.2007) Sarjan toinen osa on aivan yhtä ihana kuin ensimmäinenkin. Hauskat hahmot valloittavat, ja kirja ottaa mukaansa. Aika kuluu kun sukeltaa Potterin maailmaan. Lempi hahmoja tulee vain lisää, kun heidät oppii tuntemaan. Rowling kuvailee tapahtuma paikat ja henkilöt liiankin hyvin! Rakastan pottereita!
(avaa kirja-arvio) Kirjoittanut Sipe (12.07.2016) [ Juonipaljastuksia- avaa tästä ] Kiva kirja, sopii kaiken ikäisille. Pidin siitä paljon, kun Murjottava Myrtti tutustui Harryyn, ja siitä, kun Hermione muuttui kissaksi monijuomalientä juodessaan.
(avaa kirja-arvio) Kirjoittanut Truuners95 (10.04.2016) [ Juonipaljastuksia- avaa tästä ] Tämä kirja tuo synkkyyttä Tylypahkaan, jota ei ollut edellisessä kirjassa. Sen lisäksi kirjassa tuodaan ensikertaa esiin rasismi, johon vain epäsuorasti viitattiin Viisasten kivessä. Tylypahka on vaarallinen, koska 50 vuoden takaiset tapahtumat toistuvat uudelleen. Asiaa ei yhtään auta se, että suojautumista pimeyden voimilta opettaa henkilö, josta ei ole opettamaan silloin kun näitä taitoja eniten kaivattaisiin. Huumori ja uuden arvoituksen ratkaiseminen tekevät tästä kirjasta yhtä hienon lukukokemuksen, kuin edellisestäkin. (Tämä oli muuten ihka ensimmäinen kirja minkä olen itse lukenut, sillä äiti luki ensimmäisen ääneen.)
(avaa kirja-arvio) Kirjoittanut WindWizard (12.07.2015) [ Juonipaljastuksia- avaa tästä ] Kirja oli kiinnostava, ja siinä kuvattin paljon Harrya ja hänen ystäviään. Juoni kulki loistavasti, ei voisi parempaa ollakkaan. Säikähdin hieman Dobbya kun se vaan ilmesty Harryn huoneeseen ilman lupaa, muutta oon huomannut että kyseinen kotitonttu onkin ihan mahtava hahmo. Ginnystä tykkäsin myös valtavasti.
(avaa kirja-arvio) Kirjoittanut Mystinen tyttö (12.06.2015) Vieläkään ei Rowlingin Harry Potterit vetäneet minua aivan mukaansa. Uskon, että syyt siihen voivat olla päähenkilöiden nuori ikä tai se, että tiedän mitä tulee tapahtumaan elokuvien perusteella. Uskon kuitenkin, että seuraavat osat tulevat vetämään minut paremmin mukaansa. Ja odotan sitä innolla. Tässä osassa (aivan kuten ensimmäisessäkin) kirja paranee loppua kohti. Nyt haluan vain ehdottomasti aloittaa kolmannen osan. Alussa minulla oli sellainen 'luen tämän kirjan ... (lisää) yhdeltä istumalta' tunne, mutta se hälveni keskellä kirjaa. Nyt kun olen lukenut tämän kirjan minulla on taas tuo sama tunne seuraavaa kirjaa kohden. Tässä osassa saimme tutustua hahmoihin hiukan tarkemmin ja varsinkin ehkä Harryyn vähän paremmin ja hänen tuntemuksiinsa. Pidin myös todella paljon uudesta hahmosta Ginnystä. Joka tapauksessa kirja oli hyvin kirjoitettu ja kahdehdin vieläkin tätä mahtavaa ideaa. Suosittelen ehdottomasti!
(avaa kirja-arvio) Kirjoittanut Kastehelmi (05.05.2015) [ Juonipaljastuksia- avaa tästä ] Pidin kirjasta paljon, vaikkei se ehkä ollut ihan ensimmäisen kirjan tasoa. Aloitin kirjan lukemisen eilen koulumatkalla ja illan koelukemiset lyhenivät, kun en malttanut jättää kirjaa kesken. Tänään aamulla bussissa luin koko matkan intensiivisesti ja vieressä istuva tyttö varmaan piti minua hulluna, kun puristin kirjaa Harryn tapellessa samaan aikaan basiliskin kanssa. Jotkut kirjan käänteistä olivat ennalta arvattavia, kuten esimerkiksi se, että Lockhart olikin todellisuudessa vain teeskentelijä, joka ei ollut tehnyt mitään urotöistään. Mutta jotkut asiat olivat aivan mahtavasti punottu yhteen. Itse en olisi millään uskonut, että Tom Valedro olikin todellisuudessa Lordi Voldemort. Yksi parhaista kirjoista, jotka olen lukenut! :)
(avaa kirja-arvio) Kirjoittanut Yllatuus (08.12.2014) Huono kirja. En oikein ole löytänyt hyvää velhokirjaa tämäkin tylsistytti
(avaa kirja-arvio) Kirjoittanut lolde (02.12.2014) [ Juonipaljastuksia- avaa tästä ] Tässäkin kirjassa pidin juonesta ja sen kulusta todella paljon. Teksti oli ymmärrettävää ja helppolukuista. Joskin juonessa jotkut asiat ovat tavallaan turhia, kun eivät liity juoneen millään tavalla, kuten tuo "hokkuspokkus pöly" joka saa velhon nopeasti liikkumaan paikasta toiseen, sitä kun ei käytetty kuin yhdessä kohdassa kirjassa. Kirjan loppu oli tavallaan pieni pettymys, koska loppuratkaisu oli niin nopeasti ohi, vaikka Harryn vastassa oli murhanhimoinen Voldemort ja vaarallinen basiliski, olisin siis toivonut tähän vähän pidempää loppukohtausta, jossa asiat eivät suju ihan noin nopeasti ja helposti.
(avaa kirja-arvio) Kirjoittanut Niittysalvia (22.10.2014) Hmmh, ei vedä vertoja sarjan ensimmäiselle osalle, mutta hyvä silti. :') Oikeastaan joissain kohdin jopa kammottava ja pelottavakin herkkänahkaisemmasta näkökulmasta. Tästä huolimatta upea kirja, upeassa kirjasarjassa, joka kietoo taijanomaisesti lukijan pauloihinsa. ;')
(avaa kirja-arvio) Kirjoittanut Lady_ (12.10.2014) Aloin lukea tätä sarjaa tästä toisesta osasta, kun isoveljeni toi sen kotiin ja valitti että oli saanut sen luettavaksi 2 viikossa. Makoilin siinä kuoleman kielissä sohvalla (siitä on useampi vuosi) ja kun veljeni jätti kirjan siihen, aloin lukea sitä. Luin sen 3 kertaa sinä aikana kun odotin, että äiti tuo minulle ne muut osat. Tämä kirja oli aivan MAHTAVA!(Vaikkakaan nyt jälkeenpäin ajateltuna ensimmäinen oli vielä parempi...)
(avaa kirja-arvio) Kirjoittanut Ruusy (26.07.2014) Kutkuttava tarina velhomaailman käänteistä ja Harryn epävarmuudesta olisiko hänet sittenkin pitänyt panna luihuseen?
(avaa kirja-arvio) Kirjoittanut Kirjafriikki (05.07.2014) Toinen osa Harry Potter-sarjasta on muiden osien tapaan erinomaisesti kirjoitettua tekstiä, jonka lukee mielellään useampaan otteeseen. Salaisuuksien Kammio synkempi ja parempi kuin edellinen kirja, muttei kuitenkaan sarjan paras.
(avaa kirja-arvio) Kirjoittanut Rauros (21.03.2014) Kirja oli hyvä mutta ei ihan täyttänyt odotuksiani! Olen aika suuri Harry Potter-fani mutta tämän kirjan jälkeen....! Fanitus vähän hälveni! Mutta aion silti lukea muutkin osat! Kiitos Rowling
(avaa kirja-arvio) Kirjoittanut BookSolder (04.11.2013) Ihan hyvä kirja. Odotukset olivat korkeat ja kirja MELKEIN täytti ne. Tämän osan jälkeen olin kuitenkin jo ihan koukussa, ja halusin lukea koko sarjan! Siitä plussa J.K Rowling:ille! En tiedä miksi, mutta Harry Potterin kannet ovat aina hyvin outoja.. tai no aika sanotaanko kammottavia..
(avaa kirja-arvio) Kirjoittanut The Big Bad Wolf (23.10.2013) [ Juonipaljastuksia- avaa tästä ] Salaisuuksien kammio hitusen synkentää sarjaa. Lopputaistelua voi jo melkein kutsua jännittäväksi. Mutta... En anna itseni jättää tätä niin lyhyeksi kuin tahdon, joten. Alusta. Harryn sorto lämmittää sydäntä. Niin suuri kontrasti velhomaailman ihailuun... Kaunista. Dursleyt vain ovat jästipäisyydessään niin käsittämättömän upeita. Kuinka onnellinen, helppo ja vaivaton ydinperhe sitten onkaan? Toinen osa kääntää sarjaa myös hiukan... En tiedä, yhteiskunnalliseksi? Jo kakkososassa esitellään joidenkin velhojen vahva rasismi, lahjottavat (okei, kiristettävät) lautakuntalaiset, noiden rasistivelhojen ylenkatse "alempiarvoisia" kotitonttuja kohtaa. Dobby oli niin suloinen, pikku rääsyläinen. Nauran aina Lockhartin kohtauksille, miten pieni kurja miehenpuolikas on aina jotenkin niin täynnä itseään... Vaikka jätkä tietää, ettei siihen ole aihetta. Julkkis-beebeen varma asukas. Aaawsom. Ihana ihana ihana hahmo. Turha julkku. Malfoyt ovat myös niin... Hellyyttäviä. Velhomaailman Dursleyt siinä mielessä, että kokonainen perhe, kaikki on juuuri niin kuin pitääkin, käsitys omasta paremmuudestaan. Draco on... Okei, ehkä leffoissa pidän hänestä oikeasti enemmän, sekin kai Tom Feltonin ansiota, MUTTA joka tapauksessa mehukas hahmo. Ärsyttää. Luin kirjan ekan kerran superpienenä ennen Viisasten kiveä ja leffan jälkeen, eikä loppupaljastus silloin hätkähdyttänyt kun pikkuhukkaidiootti ei sitä ymmärtänyt. "Ai niinku kuka Voldejotai?" Eääärgh. Omistaapa aikakone. Tahdon paeta menneisyyteen, lukea lopun ja YLLÄTTYÄ!!! Pitkänkin lukutauon jälkeen, reaktio Valedroon: "Joo se Voldemort." Joitain asioita ei vain voi unohtaa. Miksi???? Anagrammi on nerokas, kuitenkin, ja pidän käänteestä. Omaa vikaani pilasin tuon kohtauksen. Lisää kaipaan tuntikuvauksia, keskusteluja, joutenoloa, sitä mikä pitkittää vikat kirjat. Ekat osat tuntuvat liian... Lyhyiltä. Höh. Mutta mutta. Hyvä kirja, joskus kauan sitten jopa hetkellinen suosikki. Tai. Nää. Ei tämä Azkabanin vankia koskaan voita.
(avaa kirja-arvio) Kirjoittanut ShadowMaker (17.03.2013) "Potter-koukutus" jatkuu... Tätä kirjaa (ja muitakin Pottereita) ei voi vain laskea kädestään, ei hetkeksikään! Hahmot ja juoni pitävät todella otteessaan, ne pureutuvat syvälle lukijan mieliin. Rowling Taitaa (isolla T:lla) kirjoittamisen taidon!
(avaa kirja-arvio) Kirjoittanut vol (27.02.2010) Paljon parempi kuin Viisasten kivi. Huumoria on enemmän, ja tunnelmakin on parantunut. Tässä on jotain mysteerisyyttä, josta pidän. Ja tällä kertaa lordi Voldemortistakin kerrotaan hieman enemmän. Gilderoy Lochart ja Dobby ovat loistavia hahmoja! Yksi lempikirjoistani.